Miehet, onko ulkonäkö oikeasti luonnetta tärkeämpää?
Miksi tällä palstalla monesti etenkin miehet sanovat, että parisuhdekumppania etsiessä naisen ulkonäkö on tärkeämpi kuin luonne? Ja lisäksi vielä jos naiset sanovat luonteen olevan tärkeämpää, miehet syyttävät tekopyhyydestä, kaksinsismoralismista, paremman ihmisen esittämisestä, valehtelusta yms.
Miksi näin? Kuinka moni teistä miehistä ja miksei naisistakin aidosti pitää kumppanin ulkonäköä tärkeämpänä asiana parisuhteessa kuin luonteiden yhteensopivuutta ym? Miksi se on niin mahdotonta uskoa, että vaikka itse arvostaisitkin pinnallisia asioita eniten, läheskään kaikki muut ihmiset eivät ajattele samoin?
Toivoisin asiallista keskustelua ja monenlaisia näkökulmia asiaan. Ja kerro vastauksessasi oletko mies vai nainen. Tarkoitukseni ei myöskään ole syyttää kaikkia miehiä. Tunnen enimmäkseen vain sellaisia miehiä, joille naisen luonne on ulkonäköä tärkeämpää, ja siksi olenkin tällä palstalla niin monta kertaa vilpittömästi hämmästynyt, kun moni mies täällä väittää aivan päinvastaista, ja itse olen monesti saanut käytännössä haukut niskaani kun olen erehtynyt väittämään, että minulle ihmisen luonne on tärkeintä parisuhteessa.
N43v
Kommentit (126)
Homma on niin, että jos ei naama tai vartalo miellytä on mahdotonta antaa rakkautta ja hellyyttä parisuhteen vaatimalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Homma on niin, että jos ei naama tai vartalo miellytä on mahdotonta antaa rakkautta ja hellyyttä parisuhteen vaatimalla tavalla.
Tätä olen itsekin lukemattomia kertoja palstalla yrittänyt sanoa, kun naisia on kehotettu tutustumaan niihin miehiin, joiden ulkonäkö ei sytytä. Vaikka olisi kuinka mukava ihminen, niin mikäli häntä ei koe puoleensavetävänä, niin häntä ei halua myös seksuaalisesti, ja harva haluaa seksittömään suhteeseen.
Ulkonäkö herättää kiinnostuksen, siitä alkaa tutustuminen luonteeseen. Jokaisen ulkonäössä on jotain mihin ihastua, Quasimodollakin voi olla vaikka ihana pilke silmäkulmassa, mikä vie joltain jalat alta.
Tasapaino noiden(kin) välillä. En jaksaisi treffata naista joka huippumalli, mutta kusipää. Vastaavasti vaikea kuvitella muuksi kuin ystäväksi naista joka on -oikeasti- ruma, ei siis vain "tavallinen", mutta hurjan mukava.
Tämä siis mitä aivot nyt sanoo. Sydän tekee sitten omat tepposensa tilanteen ollessa päällä...
Eikä se siis noihin kahteen rajoitu, aivan liikaa minun makuuni viinaan menevä mukava ja kaunis nainen voisi silti olla "antaa olla" listalla, samaten nainen joka haluaa vain maata sohvalla raapimassa persettään. Eikä tarvitse kääntää tuota siihen että pitää olla absolutisti triatleetti-fitnesskisaaja.
Tasapaino
Ei todellakaan oo tärkeempää. Ihan sama miten upeen näkönen nainen niin ei kelpaa parisuhteeseen jos luonne, arvot, huumorintaju ym ei kohtaa. Mutta on se toisaalta myös niin päin, että vaikka noi kaikki olis kunnossa niin jos ulkonäkö ei miellytä yhtään niin kaveruudekshan se jää. Ei tarvi olla mikään huippumallin näkönen, mutta jossain määrin kuitenkin fyysisesti viehättävä mun makuun.
M27
Tavallaan on, koska liiallinen rumuus sulkee kokonaan naisen pois. Jos ylittää tämän riman niin luonne on kuitenkin tärkeämpi.
Äitini kanssa olen joskus jutellut ulkonäön merkityksestä suhteessa ja tulimme molemmat samaan tulokseen: Ei sen niin väliä, kunhan toinen on vain hauskannäköinen (että ei nyt mikään Quasimodo). Luonteen kanssa se parisuhde sitten solmitaan.
N25
Mies pyydystetään seksillä ja pidetään hyvällä luonteella.
Vanha viidakon sanonta.
Tälle palstalle kirjoittaa liuta vaatimattoman näköisiä Ylilauta-jonneja ja ikuisesti katkeruutensa vuoksi yksinäisyyteen tuomittuja miehiä, jotka eivät ole koskaan seurustelleet yhdenkään naisen kanssa.
Paitsi rahasta, mutta en kutsuisi iljettävää toimenpidettä seurusteluksi.
Sinuna en kiinnittäisi huomiota heidän jatkuviin herjauksiinsa naisia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehet, jotka ovat viehättyneet kauniisiin (nuoriin) naisiin ovat saaneet geeninsä siirtymään tehokkaamin eteenpäin kuin kilpailijansa (koska naisen biologia). Evoluutio huolehti kilpailijat pois. Tässä lienee syy miesten ulkonäköoerusteiseen parinvalintaan.
M
Uskon tähän selitysmalliin tai ainakin tässä ollaan vahvasti jäljillä. Eikö se näin mene? Vieteistä ja hormoneista eli lisääntymisbiologiasta on parinhaussa ja -valinnassa kysymys kuitenkin. Myöhemmin ikä joko tuo tai sitten ei mukanaan muuta sisältöä yhdessäoloon.
Naisten luonne on aina sen verran ikävä että parempi keskittyä kauneuteen.
Jos vedät vain ”ikäviä” naisia puoleesi niin kannattaa tarkistaa ettet itse ole sellainen.
Miksi kuvittelet että muunlaisia naisia on ylipäätään olemassa?
Miksi ei olisi? En minä ainakaan ole mitenkään ikävä eikä ole kyllä moni muukaan.
Tässäkin tuppaa olemaan niin, että vaikka olisi kuinka mukava niin se toisen oma käytös vaikuttaa. Jos kohtelet toista huonosti/ikävästi etkä kuuntele ja huomioi kumppaniasi niin aivan varmasti sieltä vastapuoleltakin rupeaa tulemaan kaikenlaista ikävää palautetta. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällä palstalla monesti etenkin miehet sanovat, että parisuhdekumppania etsiessä naisen ulkonäkö on tärkeämpi kuin luonne? Ja lisäksi vielä jos naiset sanovat luonteen olevan tärkeämpää, miehet syyttävät tekopyhyydestä, kaksinsismoralismista, paremman ihmisen esittämisestä, valehtelusta yms.
Miksi näin? Kuinka moni teistä miehistä ja miksei naisistakin aidosti pitää kumppanin ulkonäköä tärkeämpänä asiana parisuhteessa kuin luonteiden yhteensopivuutta ym? Miksi se on niin mahdotonta uskoa, että vaikka itse arvostaisitkin pinnallisia asioita eniten, läheskään kaikki muut ihmiset eivät ajattele samoin?
Toivoisin asiallista keskustelua ja monenlaisia näkökulmia asiaan. Ja kerro vastauksessasi oletko mies vai nainen. Tarkoitukseni ei myöskään ole syyttää kaikkia miehiä. Tunnen enimmäkseen vain sellaisia miehiä, joille naisen luonne on ulkonäköä tärkeämpää, ja siksi olenkin tällä palstalla niin monta kertaa vilpittömästi hämmästynyt, kun moni mies täällä väittää aivan päinvastaista, ja itse olen monesti saanut käytännössä haukut niskaani kun olen erehtynyt väittämään, että minulle ihmisen luonne on tärkeintä parisuhteessa.
N43v
Sanoisin, että yli 90% valitsee naisen ulkonäön perusteella, jos se vain on mahdollista eli miehellä on saumaa nuoriin jankauniisin naisiin.
Ap, jos luonne merkkaisi ulkonäköä enemmän, vanhemmatkin miehet ottaisivat mkeluusti omanikäisenä naisen. Käytännössä näin tapahtuu harvemmin - jos miehellä siis saumaa nuorempaan ja kauniimpaan.
Kohtuullisen harvoilla miehillä kuitenkaan on sitä huomattavasti nuorempaa kumppania. Ei nuoret naiset vanhempia äijiä halua, mikäli tämä ei ole varakas.
Ulkonäössä riittää se, että toinen miellyttää oma silmää. Luonteen kohdalla tarvitaan miellyttävä luonne. Nämä kun natsaa niin riittää, ja noiden täyttymiseen ei todellakaan tarvita kaiken nöyrästi, hiljaa ja ystävällisesti jutellen tekevää mallimuijaa.
Tietysti persoona ratkaisee. Sinällää harmi, kun ulkoisesti hyviä ihmisiä löytyy enemmän kuin sisäisesti kauniita.
Luonne näkyy ulkonäössä (käytöksessä, ensivaikutelmassa ym.).*
* poislukien nyt toki jotkut vammat/sairaudet ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten luonne on aina sen verran ikävä että parempi keskittyä kauneuteen.
Jos vedät vain ”ikäviä” naisia puoleesi niin kannattaa tarkistaa ettet itse ole sellainen.
Ehkä se on Mauno, Maukka, Maunukka, joka siellä huuteli. Tympeitä naisia tympeälle miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Melkoisen kärjistettyä ajattelua tässä ketjussa, ihminen on joko kalsarimalli tai Quasimodo. Mitäs, jos keskityttäisi siihen suurimpaan jakaumaan eli ihan taviksiin, joissa jokaisessa voi nähdä joitain kauniita ominaisuuksia - etenkin ihastuneena? Näihin me luonteen perusteella sitten rakastutaan.
Itsellä on aina ollut aktiivinen sosiaalinen elämä ja olen tavannut paljon erilaisia miehiä erilaisten harrastusten kautta. Näen niin paljon miehiä koko ajan, etten edes kiinnitä koko tyyppiin mitään huomiota, ennen kuin se sanoo jotakin, joka kolahtaa ja saa katsomaan toista tarkemmin. Tosi harvoin näin edes käy, joten mielestäni olisi paljon helpompi löytää joku, jos tyytyisi pelkän ulkonäön perusteella etsimään.
Sinä et nyt oikein ymmärrä nykyaikaa.
Tavis=Quasimodo.
No mun mielestä ulkonäön merkitys on tietenkin aluksi suurempi, mutta pienenee suhteen edetessä. Ootteko miettineet, että kyllä sen kaikkein kauneimmankin ihmisen ulkonäkö muuttuu suhteen edetessä arkiseksi sen kumppanin silmissä ja siihen tottuu. Silloin nousee ihan muut asiat keskeisimmäksi. Esim se miten viihtyy toisen seurassa ja miten arvostetuksi ja rakastetuksi itsensä tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällä palstalla monesti etenkin miehet sanovat, että parisuhdekumppania etsiessä naisen ulkonäkö on tärkeämpi kuin luonne? Ja lisäksi vielä jos naiset sanovat luonteen olevan tärkeämpää, miehet syyttävät tekopyhyydestä, kaksinsismoralismista, paremman ihmisen esittämisestä, valehtelusta yms.
Miksi näin? Kuinka moni teistä miehistä ja miksei naisistakin aidosti pitää kumppanin ulkonäköä tärkeämpänä asiana parisuhteessa kuin luonteiden yhteensopivuutta ym? Miksi se on niin mahdotonta uskoa, että vaikka itse arvostaisitkin pinnallisia asioita eniten, läheskään kaikki muut ihmiset eivät ajattele samoin?
Toivoisin asiallista keskustelua ja monenlaisia näkökulmia asiaan. Ja kerro vastauksessasi oletko mies vai nainen. Tarkoitukseni ei myöskään ole syyttää kaikkia miehiä. Tunnen enimmäkseen vain sellaisia miehiä, joille naisen luonne on ulkonäköä tärkeämpää, ja siksi olenkin tällä palstalla niin monta kertaa vilpittömästi hämmästynyt, kun moni mies täällä väittää aivan päinvastaista, ja itse olen monesti saanut käytännössä haukut niskaani kun olen erehtynyt väittämään, että minulle ihmisen luonne on tärkeintä parisuhteessa.
N43v
Sanoisin, että yli 90% valitsee naisen ulkonäön perusteella, jos se vain on mahdollista eli miehellä on saumaa nuoriin jankauniisin naisiin.
Ap, jos luonne merkkaisi ulkonäköä enemmän, vanhemmatkin miehet ottaisivat mkeluusti omanikäisenä naisen. Käytännössä näin tapahtuu harvemmin - jos miehellä siis saumaa nuorempaan ja kauniimpaan.Kohtuullisen harvoilla miehillä kuitenkaan on sitä huomattavasti nuorempaa kumppania. Ei nuoret naiset vanhempia äijiä halua, mikäli tämä ei ole varakas.
Ei olekaan, mutta kyse ei ole siitä, etteivätkö miehet sitä haluaisi. Sukupuolijakauman ollessa 50/50 nuoria naisia ei yksinkertaisesti riitä kaikille halukkaille.
Mies iästä riippumatta haluaa silti kaikista mieluiten parikymppisen naisen.
Ihminen lajina on kehittynyt satojen tuhansien vuosien ajan siten että miehet lisääntyvät nuorten naisten kanssa, joilla on suurin todennäköisyys synnyttää ja kasvattaa jälkikasvua onnistuneesti. Emme me pääse tästä perimästä eroon sormia napsauttamalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen, että ne ihmiset, jotka väittävät ulkonäön olevan luonnetta tärkeämpää, ovat nuoria ja parisuhteissa hyvin kokemattomia. Koska oikeastihan, jos ulkonäkö olisi tärkeintä, se merkitsisi sitä, että parisuhteeseen kelpaa ihminen josta ei itseasiassa edes pidä, kunhan se vain on hyvännäköinen. Ja tuollainen parisuhde tuskin pitkäikäiseksi ehtii, koska parisuhde on niin paljon muutakin kuin edes pelkkää seksuaalista vetovoimaa. Kyllä sen kumppanin kanssa pitää viihtyä myös sängyn ulkopuolella, jos pitkäaikaista suhdetta haaveilee. Mutta kaiketi jollei ihmisellä ole kokemusta oikeasta parisuhteesta, hän ei tule edes ajatelleeksi mitä kaikkea sellainen pitää sisällään.
Hienosti kirjoitettu. Jos on kokemusta parisuhteista/elämästä, niin ymmärtää, että niin monet muutkin asiat vaikuttavat menestyvään parisuhteeseen kuin ulkonäkö.
Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu. Kyllä minunkin mielestäni riittää että ulkonäkö on ihan ok kohtuullinen sinnepäin ja luonne on tärkeämpi mutta jos aletaan vetää ihan äärirajoille niin vaikka olisi kuinka mukava luonne mutta tyyppi ulkonäöltään epäsiisti, tosi laiha tai älyttömän lihava, rasvaiset hiukset, haisee, tupakoi, huonot hampaat, lököttävät verkkarit ja huonot kengät niin ei mitään jakoa vaan mieluummin ilman. Toisaalta äärettömän sliipattu, partaveden tuoksuinen, hiukset taaksepäin suittu, pilkutarkasti pukeutunut, ilmiselvästi itseään esittelevä mies jolla täydellinen luonne ei hänkään ole kovin toivottu kumppani. Jälkimmäinen tietysti helpommin muuttuu toivotunlaiseksi monihan etenkin nuorena yrittää liikaa. Vastaan kuitenkin että luonne tärkeämpi kuin ulkonäkö, selvästi enemmistöllä ulkonäkö on riittäävä. N50.