Kokemuksia isovillakoirista?

Soveltuuko ensimmäiseksi koiraksi?

Meillä on nyt reilun vuoden ikäinen isovillakoirauros. Tosi kovasti mielyttämishalua, menee vaikka solmuun kun yrittää keksiä mitä häneltä halutaan. Ollut helppo kouluttaa, kun keksi miten... Todella alistuva tämä meidän koira, mutta siinä on paljon yksilöllisiä eroja,tiedän edovinoivempiakin isovilloja.

Tämä on aika herkkis, menee ihan sekasin jos komentaa. Tässäkin tiedän olevan yksilöllistä vaihtelua.

Liikkuu niin paljon kun jaksaa liikuttaa, mutta ei hypi seinille jos tulee päiviä että ei juuri pääse liikkeelle. Tällä on aika kova saalisvietti, lähtee mielellään uimaan veesilintujen perään. :D on kuitenkin tottelevainen, että jos kieltää niin ei lähde saaliin perään.

Sopii varmasti ekaksi koiraksi.. Tämä tietysti on iso koira, eli pakko kouluttaa. Minulla oli eka koira kääpiövilla. Sen koulutus onnistui hyvin, mutta oli niin pieni, että vaikka olis mennyt persiilleen niin olis ollut halliannass. Tätä isompaa en välttämättä hallitsis jos älyttömästi alkais riehuun ja räyhään.

Numero 2, kiitos vastauksestasi. Palkkautuuko koirasi nameilla? Entä isovillat yleensä, ovatko ahneita vai nirsoja?

Millaisilla keinoilla/tyylillä olet havainnut hyväksi kouluttaa koiraasi?

Itselläni on ollut aiemmin cavalier ja papillon, ja niiden kouluttaminen oli helppo, tosin olivat keskenään aika erilaisia. Ison koiran kouluttamisessa on tosiaan erilainen vastuu kuin pienen kanssa. Ovatko isovilloissa nartut keskimäärin helpompia, nöyrempiä ja taipuisampia kuin urokset, vai kumpaa pitäisit keskimäärin helpompana koulutettavana, urosta vai narttua?

Entä myyvätkö kasvattajat isovilloja pelkiksi lenkkikavereiksi ja seurakoiriksi vai menevätkö pennut pelkästään näyttelyharrastajille?

Vierailija kirjoitti:

Numero 2, kiitos vastauksestasi. Palkkautuuko koirasi nameilla? Entä isovillat yleensä, ovatko ahneita vai nirsoja?

Millaisilla keinoilla/tyylillä olet havainnut hyväksi kouluttaa koiraasi?

Itselläni on ollut aiemmin cavalier ja papillon, ja niiden kouluttaminen oli helppo, tosin olivat keskenään aika erilaisia. Ison koiran kouluttamisessa on tosiaan erilainen vastuu kuin pienen kanssa. Ovatko isovilloissa nartut keskimäärin helpompia, nöyrempiä ja taipuisampia kuin urokset, vai kumpaa pitäisit keskimäärin helpompana koulutettavana, urosta vai narttua?

Entä myyvätkö kasvattajat isovilloja pelkiksi lenkkikavereiksi ja seurakoiriksi vai menevätkö pennut pelkästään näyttelyharrastajille?

Reippaita syömäreitä pääasiassa taitaa olla, ei samanlaista nirsoilua ole tullut vastaan kun kääpiöillä. Mun koira on tosi ahne,että palkkautuu hyvin nameilla. Tosin tämä palkkautuu pelkistä kehuistakin, ja myös leluista/leikistä.

Parhaaksi tavaksi kouluttaa olen tämän kanssa havainnut, että kun koira tarjoaa toivottua asiaa (vahingossa tai tarkotuksella) palkkaa siitä. Tosi nopeasti oppinut asioita näin.

Tämä mun on taipuisa ja nöyrä, ja uros. Tapaamani kovapäisimmät on ollut uroksia, mutta paljon on myös sellaisia uroksia, että ne ei tässä asiassa eroa nartuista. Eli ehkä varmemin saa helpon nartun, mutta pääasiassa uroksetkin helppoja. Tämä tosin aika mutua. Meillä kasvattaja osasi aika hyvin sanoa mikä sopisi meidän perheeseen ja meidän taidoille ja toiveisiin. Ja oikeaan osui.

Meidän kasvattaja sanoi että aina jokaisen koiran myy perheenjäseneksi. Jos hakee vaan näyttelykoiraa, ei myy.. Toki katsoi että lupaavimmat meni näyttelyistä kiinnostuneisiin koteihin, mutta halusi että näyttelyt ei ole se ainoa asia mikä kiinnostaa. Mekin sanottiin heti alussa että ei kiinnosta näyttelyt ja aijotaan pitää koira lyhyessä turkissa. Ja pentu saatiin. :)

Facebookissa on isovillakoira - niminen ryhmä. Kannattaa liittyä jos et jo ole.

Paljon kiitoksia vastauksestasi. Koirasi kuulostaa ihanalta tapaukselta!

Millainen homma isovillan turkin ajelu on? Olen lukenut ohjeita Villakoirakerhon sivuilta, ja hirvittää vähäsen suupielten ja silmän ympäristön leikkaus...Miten sen saa tehtyä niin ettei haavoita koiraa samalla?

Siskoni kestohaaveilee pikkuvillakoirasta. Onko kääpiöitten ja toyvillakoirien luonteissa tai muussa rotukohtaisia eroja, vai ovatko erot täysin yksilökohtaisia? Entä minkä verran noilla pienillä on sisäsiisteysongelmia?

Vierailija kirjoitti:

Paljon kiitoksia vastauksestasi. Koirasi kuulostaa ihanalta tapaukselta!

Millainen homma isovillan turkin ajelu on? Olen lukenut ohjeita Villakoirakerhon sivuilta, ja hirvittää vähäsen suupielten ja silmän ympäristön leikkaus...Miten sen saa tehtyä niin ettei haavoita koiraa samalla?

Siskoni kestohaaveilee pikkuvillakoirasta. Onko kääpiöitten ja toyvillakoirien luonteissa tai muussa rotukohtaisia eroja, vai ovatko erot täysin yksilökohtaisia? Entä minkä verran noilla pienillä on sisäsiisteysongelmia?

Oikein ihana hän onkin. ❤️ Kun koiran hankinta tulee ajankohtaiseksi ja päädyt isovillaan, voisin vinkata, että kannattaa tutustua Zanita's kasvattajaan. Meidän koira sieltä, ja paljon hyväluonteisia koiria sieltä lähtenyt maailmalle. Kasvattaja myös hyvin osasi katsoa mikä pentu sopisi mihinkin perheeseen.

Silmien ja suupielien kanssa ei oo ollut mulla ongelmaa trimmata. Mä "venytän" sen ihon tiukaksi, ettei oo mitään ryppyjä jotka pääsis livahtaan koneen terän väliin. Vaikeempaa on jos korvat haluaa ajella lyhyeksi, kun ne on niin ohuet, et on paristi meinannut mennä trimmerin väliin. Mut ylipäätään trimmaaminen ei oo mikään vaikee homma. Paitsi tietysti jos näyttelyturkkia haluaa ylläpitää. Mut jos pennun kärsivällisesti totuttaa hommaan, ei sen kaa pitäs tulla ongelmia. :) paljon riippuu millaseen turkkiin tyydyt! Koirallehan riittää et turkki on puhdas ja takuton.

Mulla ei ole minkäänlaista kokemusta toyvillakoirista, niin en osaa kyllä verrata. Juttuja lukee sisäsiistittömistä pikkuvilloista, mutta kaikki mun tuntemat kääpiöt on kyllä nopeasti oppinut sisäsiistiksi. Mun kääpiö oli lähes sisäsiisti jo pentuna meille muuttaessa.

Meillä ollut kaksi isoa ja ihan parasta on kyllä, ainoa miinus on sitten turkin hoito, sitä tosiaan riittää 😂😅

Voi kiitos tuhannesti tuosta kasvattajavinkistä, laitan ehdottomasti sen korvan taakse!