Oletko tehnyt koskaan älykkyystestiä kahta kertaa? Kuinka iso ero oli tuloksissa?

Olen tehnyt, sama tulos. Hämmentävää eikö? Välissä oli aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt, sama tulos. Hämmentävää eikö? Välissä oli aikaa.

Ei kai niin kovin, jos olet ollut täysissä sielunvoimissa molemmilla kerroilla.

Älykkyys on pysyvä ominaisuus eli mitä hämmentävää tuossa on? 

Tietysti olosuhteet voivat heitää pisteitä hieman -- on väsynyt, flunssainen, meteliä jne. 

En ole tehnyt koskaan virallista, mutta olen tehnyt sen saman mensan nettitestin kahdesti, ensimmäisen kerran yläasteella noin 15-veenä ja toisen kerran 19-v yliopisto-opiskelijana. Ensimmäisestä sain 128 ja toisesta 135. En muistanut noita kysymyksiä neljän vuoden takaa, tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on pysyvä ominaisuus eli mitä hämmentävää tuossa on? 

Tietysti olosuhteet voivat heitää pisteitä hieman -- on väsynyt, flunssainen, meteliä jne. 

tietysti älykkyystestiin voi harjoitella, vaikka älykkyys olisikin pysyvää

Olen tehnyt Mensan nettitestin muutaman kerran, parin pisteen heittoja on ollut. 

Olennaista muuten, että nettitestissä saa järjestään n. 10 pistettä paremman tuloksen kuin varsinaisessa järjestetyssä testissä. 

Tämä on tietysti markkinointikikka. Ihminen innostuu hyvästä tuloksesta ja varaa ajan maksulliseen testiin.  Eli poistan suosiolla näistä sen kymmenen pistettä tämän tiedettyäni. Monet tutut nimittäin ovat tehneet nettitestin ja varsinaisen ja kaikilla sama kokemus. Itse en ole käynyt, koska alitin nettitestissäkin Mensa-rajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on pysyvä ominaisuus eli mitä hämmentävää tuossa on? 

Tietysti olosuhteet voivat heitää pisteitä hieman -- on väsynyt, flunssainen, meteliä jne. 

tietysti älykkyystestiin voi harjoitella, vaikka älykkyys olisikin pysyvää

Ei voi!

Parikymppisenä, ÄO 97. 43-vuotiaana, ÄO 140. Kyllä ne opinnot matemaattiselle alalle vaan kummasti auttaa kaikenlaisissa numerosarjojen ratkaisemis-, kuvioiden mielessään pyörittely tms tehtävissä. Ja yleensäkin tottumus keskittymiseen ja ongelmanratkaisuun. Nuorena en vaan saanut keskityttyä jos ei heti osannut, totesin ei onnistu ja seuraava tehdävä. Keski-ikäisenä kun on 20 v kohta tehnyt ongelmanratkaisua vaativaa insinöörityötä, sitä hakkaa päätä seinään kunnes ongelma ratkeaa. Myös älykkyystestissä.

Joskus tein kaikki testit mitä netistä löysin, heittoa oli 128-156.

Vierailija kirjoitti:

Parikymppisenä, ÄO 97. 43-vuotiaana, ÄO 140. Kyllä ne opinnot matemaattiselle alalle vaan kummasti auttaa kaikenlaisissa numerosarjojen ratkaisemis-, kuvioiden mielessään pyörittely tms tehtävissä. Ja yleensäkin tottumus keskittymiseen ja ongelmanratkaisuun. Nuorena en vaan saanut keskityttyä jos ei heti osannut, totesin ei onnistu ja seuraava tehdävä. Keski-ikäisenä kun on 20 v kohta tehnyt ongelmanratkaisua vaativaa insinöörityötä, sitä hakkaa päätä seinään kunnes ongelma ratkeaa. Myös älykkyystestissä.

Oletko kertonut tuota koskaan toisille hyvin korkea äo:n saaneille? Suuttuivatko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on pysyvä ominaisuus eli mitä hämmentävää tuossa on? 

Tietysti olosuhteet voivat heitää pisteitä hieman -- on väsynyt, flunssainen, meteliä jne. 

tietysti älykkyystestiin voi harjoitella, vaikka älykkyys olisikin pysyvää

Ei voi!

Miksi ei?

Eri testeistä eri aikoina on tullut tuloksia välillä 115-135. Puhun nimenomaan perinteisistä matemaattis-loogista ja verbaalista päättelykykyä mittaavista testeistä.

Testejä on moneen lähtöön enkä automaattisesti niihin luota. Eräässä testissä esimerkiksi listattiin joukko sanoja, joista piti poimia joukkoon kuulumaton. Välittömästi havaitsin, että yksi sanoista oli erisnimi, muut yleisnimiä. Testin mukaan vastaukseni oli kuitenkin "väärin". Öh...

Kerran tein ja sain 20, saman päivän aikana myöhemmin 74. Oikeasti älykkyysosamääräni on noin 70.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parikymppisenä, ÄO 97. 43-vuotiaana, ÄO 140. Kyllä ne opinnot matemaattiselle alalle vaan kummasti auttaa kaikenlaisissa numerosarjojen ratkaisemis-, kuvioiden mielessään pyörittely tms tehtävissä. Ja yleensäkin tottumus keskittymiseen ja ongelmanratkaisuun. Nuorena en vaan saanut keskityttyä jos ei heti osannut, totesin ei onnistu ja seuraava tehdävä. Keski-ikäisenä kun on 20 v kohta tehnyt ongelmanratkaisua vaativaa insinöörityötä, sitä hakkaa päätä seinään kunnes ongelma ratkeaa. Myös älykkyystestissä.

Oletko kertonut tuota koskaan toisille hyvin korkea äo:n saaneille? Suuttuivatko?

Ei, mutta monet silti ajattelee että olin tosiasiassa yhtä älykäs testin mittaamassa mielessä kuin nykyisinkin, mutta itseluottamuksen puute ja keskittymisongelmat johti huonoon tulokseen kun luovutin yrittämättä edes ratkaista tehtäviä tosissani.

Itse ajattelen että se on suurin syy tulosten eroon, mutta kyllä erityisesti ne lukusarjojen jatkamiset aukenivat tietyillä yliopiston matematiikan kursseilla niin että tulivat varsin helpoiksi. Sama koskee kolmiulotteisten kappaleiden hahmottamista mielessä, selvästi opittavissa oleva taito. Eli en usko että täysin pelkästään älykkyyttä mittaavat nuo testit vaan kyllä koulutus ja kokemus auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Parikymppisenä, ÄO 97. 43-vuotiaana, ÄO 140. Kyllä ne opinnot matemaattiselle alalle vaan kummasti auttaa kaikenlaisissa numerosarjojen ratkaisemis-, kuvioiden mielessään pyörittely tms tehtävissä. Ja yleensäkin tottumus keskittymiseen ja ongelmanratkaisuun. Nuorena en vaan saanut keskityttyä jos ei heti osannut, totesin ei onnistu ja seuraava tehdävä. Keski-ikäisenä kun on 20 v kohta tehnyt ongelmanratkaisua vaativaa insinöörityötä, sitä hakkaa päätä seinään kunnes ongelma ratkeaa. Myös älykkyystestissä.

Ei älysi ole parantunut, vaikka keskittymiskyky ja motivaatio on. Mensan aidossa testissä ei ole mitään numerosarjoja, vaan se on pelkkä kuviotesti. 

Näin ollen sen tulisi soveltua universaalisti myös lukutaidottomalle. 

Testeihin on helppo harjoitella ja niitä on monenlaisia. Aivot voi myös "herkistää" (priming) sopivalle ongelmanratkaisulle ennen testin tekemistä, mikä vaikuttaa suoritukseen.

Vierailija kirjoitti:

Testeihin on helppo harjoitella ja niitä on monenlaisia. Aivot voi myös "herkistää" (priming) sopivalle ongelmanratkaisulle ennen testin tekemistä, mikä vaikuttaa suoritukseen.

Myös kulttuurisidonnaisuus vaikuttaa. Luonnostaan verbaalisesti älykäs mutta kopissa kasvatettu saa huonommat pisteet kuin "kulttuurikodista" ponnistava keskinkertaisuus, jolla on riittävän laaja sanavarasto.

Näiden standardoitujen testien ei edes ole tarkoitus mitata "puhdasta" älykkyyttä, vaan sellaista älykkyyttä, joka ennustaa länsimaisessa koulutusjärjestelmässä menestymistä. Tätä painotti eräs testien standardoinnin parissa työskentelevä jenkkiproffa. Tältä pohjalta minun on helpompi "hyväksyä" tällaiset testit, jotka tosiaan mittaavat tiettyjä älykkyyden puolia, yhdestä standardein rajatusta näkökulmasta.

Itse olen tehnyt yhden älykkyystestin ja sain 100 mutta lisäsin vielä siihen kengän numeroni 38, eli nykyinen äo minulla on 138. Täältä tullaa Mensa!

Hämmentävintä on, että sain parhaan tulokseni , kun olin valvonut vauvan kanssa. Olin pahasti univelkainen! Yritin tehdä testiä myöhemmin uudestaan, koska ajattelin saavani vieläkin koreampia tuloksia, mutta en sitten saanut, vaan pientä vaihtelua alaspäin tuli.

Toisella kerralla sain n. 30 pinnaa paremman tuloksen, väliä testeillä oli joitakin vuosia, en muista tarkkaan. Kolmannella kerralla parani vielä muutamalla pojolla ja sen jälkeen en ole enää jaksanut kokeilla.

Lääkkeet ja maanisesti vaihtuvat mielentilat vaikuttavat toki nekin varmasti. Iän myötä on oppinut paremmin keskittymäänkin.