vanha suola janottaa, apua!
Seurustelin nuorena lähes seitsemän vuotta todella mielenkiintoisen persoonan kanssa. Koin alusta asti vahvasti, että kuulumme yhteen. Olimme kuitenkin molemmat hyvin nuoria ja hänellä ei ollut mikään helpoin luonne ja minä olin liian miellyttämisen haluinen tossukka. Lopulta en tuntenut enää oloani hyväksi tuossa suhteessa ja jätin hänet. Erikoista on, että vielä vuosia ja vuosia kerroin kokemuksiani ja ajatuksiani päässäni hänelle. Koin edelleenkin, että kuulumme yhteen ja sanoinkin puoliksi leikilläni yhteiselle tuttavallemme, että jokus vielä harmaahapsisina palaamme yhteen.
Nyt sitten tapasin hänet lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Emme ehtineet jutella kuin muutaman tunnin ja hänen lapsensa oli myös paikalla. Se oli niin mieletön tunne, kun kokee, että oikeasti "näkee" toisen ihmisen, ja se toinen "näkee" sut niin selvästi. Herkistyn kun vain ajattelenkin häntä. Koko iho kihelmöi.
Minulla on kuitenkin ehtinyt olla pari ihan lyhyttä suhdetta ja yksi pitkä lapsineen kaikkineen tässä välissä, enkä kenenkään kanssa ole kokenut niin vahvaa yhteyttä. Minuun teki myös todella suuren vaikutuksen kuinka hän pyysi anteeksi tökeryyttään minua kohtaan silloin nuorempana. Hän on selvästi kasvanut ihmisenä.
Mutta siis, hän on naimisissa. Minä olen jokin aika sitten eronnut. Hänen liittonsa ei ole kovinkaan onnellinen, mutta hän selvästi hyvin vastuullisena ihmisenä haluaa pitää sen kasassa. Asumme kaukana toisistamme ja aloimme sitten viestittelemään tämän tapaamisen jälkeen. Ihan vain silloin tällöin, jaamme jonkun musiikki linkin yms. Minä olen se, joka välillä laittaa aika henkilökohtaisiakin juttuja, hän on selvästi pidättyväisempi. Vaikka tämä viestittely on ollut tällaista kaverillisen nättiä, niin en vain pääse eroon siitä tunteesta, että oikeasti kiertelemme paljon intiimimmän ympärillä jatkuvasti. Tuntuu kuin olisin "viekoittelemassa" häntä. Ja samalla tuntuisi ylidramaattiselta lopettaa viestittely kokonaan...
En tiedä, oikeasti haluaisin taas oppia tuntemaan hänet uudelleen. Tutustua tähän kypsyneeseen ihmiseen. Ja samalla tiedän, ettei se taitaisi jäädä ihan vain siihen. En halua rikkoa kenenkään perhettä.
Onko jollain ollut jotain vastaavaa?
Kommentit (7)
Vaikeita asioita.
En tekisi aloitetta, ellei olisi täysin varmaa, että heillä alkaisi mennä huonommin, ja että mies todellakin pitää sinusta. Ja tässäkään tapauksessa ei ensimmäisenä pidä päätyä sänkyyn, vaan odottaa sitä lopullista eroamista.
Toinen vaihtoehto, anna yhteydenpidon pikkuhiljaa hiipua, ja etsi vapaa mies itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en sinuna tekisi aloitetta, koska mies on naimisissa. Jos et pysty pitämään tuttavuutta kaverillisena, kannattaa ehkä perääntyä. Eri asia, jos miehen elämäntilanne muuttuu. Tämä siis vain kertomasi perusteella tehty päätelmä.
Tätä minä pelkäänkin, etten pysty pitämään itseäni kurissa näin romantiikan nälkäisenä ja kumppanin kaipuisena sinkkuna....
Miten ihmeessä sanoisin tämän hänelle, en halua jättää häntä ihmettelemään, mutta en toisaalta halua kuulostaa myöskään mitenkään ylidramaattiselta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en sinuna tekisi aloitetta, koska mies on naimisissa. Jos et pysty pitämään tuttavuutta kaverillisena, kannattaa ehkä perääntyä. Eri asia, jos miehen elämäntilanne muuttuu. Tämä siis vain kertomasi perusteella tehty päätelmä.
Tätä minä pelkäänkin, etten pysty pitämään itseäni kurissa näin romantiikan nälkäisenä ja kumppanin kaipuisena sinkkuna....
Miten ihmeessä sanoisin tämän hänelle, en halua jättää häntä ihmettelemään, mutta en toisaalta halua kuulostaa myöskään mitenkään ylidramaattiselta?
Ei varmaan kannata suoraan sanoa mitään: et vain itse aktiivisesti ota yhteyttä ja jos mies ottaa, vastaat ystävällisesti mutta lyhyesti. Mies voi jo tuosta ymmärtää, ettet halua olla aktiivisesti tekemisissä.
No mä olen sen verran hölmö näissä asioissa, että varmasti vuodattaisin rakkauttani auliisti (liikaa) miehelle ja toteaisin loppuun etten aio pilata hänen liittoaan millään tavalla ja että pallo on hänellä jos tilanteensa joskus muuttuu...
Joo. Ei ole toiminut ikinä :)
Vierailija kirjoitti:
No mä olen sen verran hölmö näissä asioissa, että varmasti vuodattaisin rakkauttani auliisti (liikaa) miehelle ja toteaisin loppuun etten aio pilata hänen liittoaan millään tavalla ja että pallo on hänellä jos tilanteensa joskus muuttuu...
Joo. Ei ole toiminut ikinä :)
No niin. Minäkin järjelläni käsitä, että näinhän se on, mutta joku ihme ajatus siitä, että haluaa olla avoin ja rehellinen puskee pintaan. Tuntuisi myös kamalalta ajatukselta, että hän jäisi siihen luuloon etten välittäisi hänestä. Haluan, että hän tietää, että voi oikeasti ottaa minuun yhteyttä sitten joskus ehkä kun... Jos hän on oikeasti ollut ihan rehellinen (niinkuin minä uskon) niin minä olen ainut, jolle hän on voinut avautua edes pikkuisen omista ongelmistaan. Pelkään, että hän oikeasti tarvitsee sitä pientä piristystä jota tämä meidän välinen yhteys antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä olen sen verran hölmö näissä asioissa, että varmasti vuodattaisin rakkauttani auliisti (liikaa) miehelle ja toteaisin loppuun etten aio pilata hänen liittoaan millään tavalla ja että pallo on hänellä jos tilanteensa joskus muuttuu...
Joo. Ei ole toiminut ikinä :)
No niin. Minäkin järjelläni käsitä, että näinhän se on, mutta joku ihme ajatus siitä, että haluaa olla avoin ja rehellinen puskee pintaan. Tuntuisi myös kamalalta ajatukselta, että hän jäisi siihen luuloon etten välittäisi hänestä. Haluan, että hän tietää, että voi oikeasti ottaa minuun yhteyttä sitten joskus ehkä kun... Jos hän on oikeasti ollut ihan rehellinen (niinkuin minä uskon) niin minä olen ainut, jolle hän on voinut avautua edes pikkuisen omista ongelmistaan. Pelkään, että hän oikeasti tarvitsee sitä pientä piristystä jota tämä meidän välinen yhteys antaa.
Toisaalta en nyt ole tässä mitään rakkautta vuodattamassa. Olemme molemmat kokeneet ja muuttuneet paljon. On ihan mahdollista, ettei tämä fiilistely perustu mihinkään todelliseen. Mutta koska hän on niin kiehtova ihminen, haluaisin lähinnä taas tutustua häneen uudestaan. Ja toisaalta taas muistan meidän hyvinkin antoisan seksielämän :P Juu, mutta kaikenlaiset parisuhde ajatukset eivät todellakaan ole nyt päällimmäisinä.
ap
Mä en sinuna tekisi aloitetta, koska mies on naimisissa. Jos et pysty pitämään tuttavuutta kaverillisena, kannattaa ehkä perääntyä. Eri asia, jos miehen elämäntilanne muuttuu. Tämä siis vain kertomasi perusteella tehty päätelmä.