Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä joka ei edes katso ihmisiin kasvoihin päin, kun liikkuu kaupungilla?
22.08.2018 |
Eräs tuttuni on tällainen. Näen hänet usein, mutta en saa koskaan moikattua, kun jotenkin liikkuu niin kauhealla kiirellä eikä katsokkaan ihmisiin päin.
Ei vaikuta mitenkään ujolta tai pelokkaalta vaan pikemminkin, että ei voisi vähempää kiinnostaa.
Kaupassakin on syventynyt vain katselemaan hyllyjä eikä edes vilkaise ihmisiin päin.
Välillä jos katsoo niin korkeintaa sekunnin sadasosan ja kääntää katseensa pois.
Kommentit (34)
Miks vtussa niitä pitäisi töllistellä????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ota mitään kasvokontaktia vastaantuleviin ihmisiin, koitan katsella ihan muualle. Varmaan minussa on sitten hirveän suuri Vika ja Ongelma.
Jos on joku hyvännäköinen mies niin voin katsoa. Muussa tapauksessa - miksi?
taidat asua jossakin perähikiällä, jos törmäät tuttuusi kaupungilla usein.
Asun Helsingissä, keskustassa tulee käytyä muutama kerta kuukaudessa ja en edes muista onko ikinä kukaan tuttu tullut vastaani. Teillä päin luultavasti hiukan vähemmän ihmisiä siellä kaupungilla, jos usein tulee törmättyä tuttuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen tuollainen myös, johtuu vuosista suurkaupungeissa, olen oppinut siihen etten koskaan katso ihmisiä, kun liikun ulkona.
Suurkaupungissa oppii hyvin nopeasti toimimaan noin, saat muuten perääsi varkaita, sekopäitä ja ties mitä.
Minä. Asun suuressa kaupungissa ja ihmisten tuijottaminen on epäkohteliasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mäkään koskaan ketään vartavasten katsele, vaan keskityn siihen mitä olen tekemässä. Sen verran katson tietty, etten ole kenenkään tiellä tai törmää tms. Harvoin ketään tuttujakaan missään tulee vastaan, tai jos tulee niin heidät huomaa jos huomaa. Ompa muuten jotenkin kiusallisia sellaiset tilanteet, joissa pitkällä suoralla tiellä kävelee vastaan yksittäinen ihminen. Ikinä ei jotenkin tiedä, pitäisikö tätä katsoa, vai tuijottaisiko sittenkin vain maata.
Vierailija kirjoitti:
taidat asua jossakin perähikiällä, jos törmäät tuttuusi kaupungilla usein.
Asun Helsingissä, keskustassa tulee käytyä muutama kerta kuukaudessa ja en edes muista onko ikinä kukaan tuttu tullut vastaani. Teillä päin luultavasti hiukan vähemmän ihmisiä siellä kaupungilla, jos usein tulee törmättyä tuttuihin.
Täh?! Eihän ap väittänytkään asuvansa Helsingissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
taidat asua jossakin perähikiällä, jos törmäät tuttuusi kaupungilla usein.
Asun Helsingissä, keskustassa tulee käytyä muutama kerta kuukaudessa ja en edes muista onko ikinä kukaan tuttu tullut vastaani. Teillä päin luultavasti hiukan vähemmän ihmisiä siellä kaupungilla, jos usein tulee törmättyä tuttuihin.
No että kun on hienoa. Asut oikeen Helsingissä. Vau! Mitä tämä liitty mitenkään aiheeseen.
Minä olen tuollainen. Ja arvaa mitä, ei todellakaan voisi vähempää kiinnostaa tuntemattomat ihmiset kaupungilla. Jos satun huomaamaan jonkun tutun niin moikkaan kyllä. Olen kyllä kuulemma kävellyt joskus tuttuja vastaan heitä huomaamatta, mutta onko tuo muka kovin vakavaa? Kannattaa silloin sanoa jotain, eikä odottaa, että katseet kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoisena pidän ennemmin sitä että pälyilee kaikkia vastaantulijoita. Tai ainakin epäkohteliaana.
Vierailija kirjoitti:
En mäkään koskaan ketään vartavasten katsele, vaan keskityn siihen mitä olen tekemässä. Sen verran katson tietty, etten ole kenenkään tiellä tai törmää tms. Harvoin ketään tuttujakaan missään tulee vastaan, tai jos tulee niin heidät huomaa jos huomaa. Ompa muuten jotenkin kiusallisia sellaiset tilanteet, joissa pitkällä suoralla tiellä kävelee vastaan yksittäinen ihminen. Ikinä ei jotenkin tiedä, pitäisikö tätä katsoa, vai tuijottaisiko sittenkin vain maata.
Mä sanon sille päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen kuten ap, että tuossapa on ihminen, jota voisi halveksua taikka työpaikkakiusata koska hän on mielestäni outo ja selkeästi huonompi ihminen kuin minä.
Tyypilliset suurkaupungin kasvatin eleet. Katsekontaktia vältetään, koska ei haluta häiriköitä riesakseen.
Itse olen oppinut välttämään tuntemattomien ohikulkijoiden katsekontaktia. Sillä saa yleensä känniset tai sekopäät peräänsä koska kännissä ja aineissa naisen katsekontakti vaikuttaa ilmeisesti kiinnostuksen osoitukselta. Etenkään yöaikaan kaupungin keskustassa en missään nimessä katso kehenkään, mutta toki ympäristöäni tarkkailen kyllä.
Tuollainen ihmisten näkemisen/katsomisen välttely, jota Ap:n kuvailee ja jota hänen kaverinsa harrastaa, on varmaankin hyvin suomalainen ilmiö, ja vieläpä (post-)moderni sellainen. Tuo hänen kaverinsa (jos sitä sellaiseksi voi laskea) ja nuo ylläolevat Ap:n kaverin ymmärtäjät ovat umpimielisiä mörököllejä, ja kuten näiden ymmärtäjien määrästä voi suuntaa-antavasti päätellä, varmaan ainakin 80% suomalaisista on nykyään näitä "sosiaalisten tilanteitten pelkoja" ynnä muita muodikkaita hurlumheitä omaavia metsänpeikkoja.
Ja ns. päälääkkeiden kauppa käy...
Kaupungilla liikkuessa kiinnostaa lähinnä omien asioiden hoitaminen, en siis tuijottele muita siellä asioivia suu auki ja silmät moljollaan. Asia on toinen, jos olen liikkeellä ystävieni kanssa, tai muuten vain haahuilemassa, silloin voin kiinnittää enemmän huomiota ympäristööni. Miksi näin? Koen äärimmäisen kiusallisena tilanteet joissa joku vieras kiinnittää minuun huomiota. Kuvittelisin, etten ole ainoa. Pyrin siis välttämään tarpeetonta kyttäämistä etten aiheuta epämiellyttäviä hetkiä ympärilläni pyöriville kanssataapertajille.
En mitään, miksi pitäisi tuijotella tuntemattomia vastaantulijoita?