Millaisia lukioaikasi olivat?
Kysymys otsikossa, kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia.
Omani oli melko hiljaista aikaa. En osallistunut oheistoimintaan tai vanhojen tansseihin, ja välitunnit menivät pääosin yksin istuen.
Tutustuin kyllä pariin kaveriin ja koulun ulkopuolella oli jonkin verran sosiaalista elämää ja tärkeitä harrastuksia, jotka ilahduttivat kun muu elämässä suretti. :D
Kuitenkin mulle jäi itsestäni kuva keskimääräistä epäsosiaalisempana ihmisenä, ja nyt aika kuluu mietiskellessä olenkohan samanlainen jatko-opinnoissakin...
Kommentit (13)
Viinaa ja naisia. Lukio meni siinä sivussa.
Helvetti, jonka jälkeen eristäydyin ihmisistä täysin ja eristäydyin. Näytti kyllä millaisia ihmiset ovat ja mitä elämä on.
Tuskaista suorittamista ja pänttäämistä, yksinoloa, stressiä, ulkopuolisuuden tunnetta. Nyt kun ajattelee niin ei siitä ahertamisesta paljon hyötyä ollut, työkyvyttömäksi päädyin kuitenkin jo lapsena alkaneiden mielenterveysongelmien ja ihmispelon takia.
Oli kivaa aikaa Tampereella kävin ja en osallistunut vanhojentansseihin en halua olla huomion keskipiste xD mutta muuten super!!! Parempaa kuin yläaste ja koulun henki oli 100prosenttisesti mukavaa
En muista paljoakaan niistä ajoista. Suoriuduin keskinkertaisesti. Pari kaveria oli, mutta en ollut mitenkään suosittu. En muista kuin kaksi tyyppiä lukioryhmästäni, en tiiä miksi. Ei ollut bileitä tai illanviettoja.
Kivaa, yksi hyvä kaveri ja muutkin ookoo.
8-15 tai 8-16 koulussa plus läksyt. Kiirettä oli ja hyvät paperit sain. Opiskelupaikkakin tuli
Pääasiassa mukanaa, olin kylläkin varmaan aika sietämätön tyyppi.
Edelleen samat kaverit kuin lukiossa, ikää nyt 33.
Ihan mukavasti se meni, mulla oli yksi hyvä kaveri jonka kanssa vietimme välitunnit yhdessä, hän asui kauempana joten emme vapaa-ajalla olleet niin paljoa tekemisissä mutta joskus menimme yhdessä kaupungille shoppailemaan tai kahville.
Kotona vietin paljon aikaa, en ollut mikään himo-opiskelija mutta tykkäsin viettää aikaa lukemalla yms. Asuin pienellä paikkakunnalla joten siellä ei ollut paljoakaan tekemistä.
Todella hirveää. Olin yläasteella koulukiusattu ja lukiossa masennuin pahasti. Kärsin paniikkihäiriöstäkin. Olin väsynyt ja masentunut koko lukioajan ja lintsasin paljon. Jätin monta kertaa kursseja kesken. Kävin lukion neljässä vuodessa ja silti suoritin kursseja vielä lukulomallakin. En lukenut kertaakaan kokeisiin ja tavoitteenani oli päästä kursseista läpi. Kerran jossain ihmeellisessä tarmokkuuden puuskassa luin yhteen kokeeseen ja sain 9½, mutta muuten sain kuutosta ja sitä huonompaa. Kirjoituksiin en lukenut ollenkaan ja meinasin jättää ne kokonaan väliin. Jätin niin ikään väliin kaikki vanhojen tanssit ja penkkarit ym. tapahtumat.
Apua hain ja sain vasta monta vuotta lukion jälkeen. Nyt lukiosta on 15 vuotta. Kaduttaa, että lukio meni noin pilalle. Olisin tarvinnut apua jo yläasteella. Olin aina ennen lukiota hyvä koulussa, olin kiltti "kympin tyttö". Lukio meni täysin pilalle. Harmittaa, koska se on vaikuttanut myöhempään elämääni. Yläasteella haaveilin vielä yliopisto-opinnoista, mutta olen ajautunut aika vähäpätöiseen työhön. Joskus leikittelen ajatuksella, että suorittaisin lukion kursseja uudestaan aikuislukiossa, mutta en tiedä hyödyttääkö se enää mitään.
Tottakai tiesin että paskaa jotkut jauhaa muttei se omaa arkea haitannut. Aina jotkut jauhaa.
Hyvää aikaa. Koulu oli helppo, kavereita löytyi. Minua oli kiusattu yläasteella, mutta ei enää, koska laihduin. Koulun jälkeen oli paljon harrastuksia ja menoja. Paljon tuli tehtyä ja koettua.
Lukion käynti oli yhtä helvettiä. Inhosin mennä sinne joka päivä. Ihme, että koskaan sain lakin ja pääsin toivomiini jatko-opintoihin. Sen sijaan koulun ulkopuolella vuodet olivat hienoja. Oli kavereita, tyttöystäviä, bileitä ja viinaa. Voi niitä aikoja!