Miksi kukaan haluaisi olla psykiatri?

Kysy siltä? 

Vierailija kirjoitti:

Kysy siltä? 

No en kehtaa. Kiinnostaisi vaan tietää kun esim itse pidän itseäni jo täysin menetettynä tapauksena enkä usko että musta saa normaalia enää tekemälläkään niin mitähän psykiatrit ajattelevat niistä kaikkein vaikeimmista potilaistaan.

Tiedätkö paljon ne tienaa? Ja harvoin napsahtaa syytettä mistään hoitovirheestä, koska koko homma on yhtä pseudoilua.

Siksi.

8500 eur/kk

Ei psykiatri voi olla empaattinen. Mikäli olisi, sairastuisi itsekin. Psykiatria on myös pitkälti pseudotiedettä, eli puoskarointia, koska näyttöön perustuva hoito ei perustu näyttöön, vaan parhaaseen arvaukseen. Kysymys on myös siitä, ettei lääkkeillä voida hoitaa kuin pieni osa tapauksista. Psykiatriksi haluaakin yleensä hyvin narsistis-sadistiset ihmiset, joiden tärkein motiivi on lääkekokeilut ja oman tilipussin kasvattaminen.

Vierailija kirjoitti:

Kokeeko psykiatri, että haluaa parantaa potilaan vai haluaako vain ns olla läsnä ja kuunnella. Käyn itse psykiatrilla ja haluaisin tietää.

Ainakin minä koen potilaana suurimman osan psykiatreista aidosti halunneen auttaa. Yksi kusipääkin tosin joukkoon mahtui.

Vierailija kirjoitti:

Ei psykiatri voi olla empaattinen. Mikäli olisi, sairastuisi itsekin. Psykiatria on myös pitkälti pseudotiedettä, eli puoskarointia, koska näyttöön perustuva hoito ei perustu näyttöön, vaan parhaaseen arvaukseen. Kysymys on myös siitä, ettei lääkkeillä voida hoitaa kuin pieni osa tapauksista. Psykiatriksi haluaakin yleensä hyvin narsistis-sadistiset ihmiset, joiden tärkein motiivi on lääkekokeilut ja oman tilipussin kasvattaminen.

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Ei psykiatri voi olla empaattinen. Mikäli olisi, sairastuisi itsekin. Psykiatria on myös pitkälti pseudotiedettä, eli puoskarointia, koska näyttöön perustuva hoito ei perustu näyttöön, vaan parhaaseen arvaukseen. Kysymys on myös siitä, ettei lääkkeillä voida hoitaa kuin pieni osa tapauksista. Psykiatriksi haluaakin yleensä hyvin narsistis-sadistiset ihmiset, joiden tärkein motiivi on lääkekokeilut ja oman tilipussin kasvattaminen.

Narsismista en tiedä, mutta sadisteja nämä ovat kyllä - järjestäin.

Itse olen todella kiinnostunut psykologiasta, ja koen tarvetta auttaa ja ratkaista ongelmia. Olen joskus miettinyt, että sellaistakohan psykiatrin työ olisi, ja jos, se voisi olla mielenkiintoista ja itselleni sopivaa.

Yleensä psykiatrin työ on siistiä ja hyvin palkattua toimistotyötä virka-aikaan. Kelpaisi minullekin, jos lahjoja lääkäriksi vain olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei psykiatri voi olla empaattinen. Mikäli olisi, sairastuisi itsekin. Psykiatria on myös pitkälti pseudotiedettä, eli puoskarointia, koska näyttöön perustuva hoito ei perustu näyttöön, vaan parhaaseen arvaukseen. Kysymys on myös siitä, ettei lääkkeillä voida hoitaa kuin pieni osa tapauksista. Psykiatriksi haluaakin yleensä hyvin narsistis-sadistiset ihmiset, joiden tärkein motiivi on lääkekokeilut ja oman tilipussin kasvattaminen.

Narsismista en tiedä, mutta sadisteja nämä ovat kyllä - järjestäin.

Hyvin moni psykiatri tarvitsee hoitoa narsisminsa takia.

No se työ on helppoa. Istut vaan tuolilla ja kysyt potilaalta ''miltä se sinusta tuntui''.

Vierailija kirjoitti:

No se työ on helppoa. Istut vaan tuolilla ja kysyt potilaalta ''miltä se sinusta tuntui''.

Ja sekä on helppoa? Minusta ahdistuneita ja psyykkisesti oireilevia ihmisiä on vaikea kuunnella. Alan itsekin siinä kuunnellessani ahdistua.

Siskoni spykiatri. Kuuntelee aikansa ja unohtaa puolet mitä toisella on asiaa. Nostaa isoa rahaa ja se on oikeastaan siinä. Sanoin, että ei ihme ettei teistä ole oikeastaan mitään kenellekkään hyötyä ja ihmiset voi edelleen pahoin ja välillä enemmän pahoin. Silti uutta aikaa, että homma pysyy hallussa ja saa vuoden välein vaihdettua uudempaan autoon.. Sisko ei kestänyt kommenttiani, kun totuus satutti. Veljemme sanoi samaa kerran siskollemme, että jos ystäviä kiinnostaisi niin sulla ei olis duunia tai koko ammattikunnalla. Ystävät parantaa ei tuntematon ihminen, joka kuuntelee ja nyökyttää päätä ja ohjaa hakee pillereita.

Varmaan kun ihminen tarpeeksi pitkästyy niin ryhtyy mihin vaan. Jotkut haluaa olla puhelinmyyjiä.

Kävin työkykykartoituksen yhteydessä psykiatrilla, ja ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa hänestä. Hän osasi kuunnella, yksi niistä kerroista oli sitten itselleni ylläri, kun kyseli sukutaustat ja summasi jotenkin niiden vaikutuksia nykyiseen tilanteeseen.

Hän herätti luottamusta, mua ei yhtään haittaa vaikka ne hänen tekstit minusta on kantapalvelussa.

Saikulle en päässyt.

Mun tuttu sanoi että se on tienny elämässään yhen ainoon psykiatrin/psykologin (jompi kumpi) ja se sano et se oli jossakin juhlissa, ja se psykiatri oli juhlien ainoo sekopää, kuulemma heitteli jotain tuoleja pitkin seiniä ja sekoili :D

Vierailija kirjoitti:

Siskoni spykiatri. Kuuntelee aikansa ja unohtaa puolet mitä toisella on asiaa. Nostaa isoa rahaa ja se on oikeastaan siinä. Sanoin, että ei ihme ettei teistä ole oikeastaan mitään kenellekkään hyötyä ja ihmiset voi edelleen pahoin ja välillä enemmän pahoin. Silti uutta aikaa, että homma pysyy hallussa ja saa vuoden välein vaihdettua uudempaan autoon.. Sisko ei kestänyt kommenttiani, kun totuus satutti. Veljemme sanoi samaa kerran siskollemme, että jos ystäviä kiinnostaisi niin sulla ei olis duunia tai koko ammattikunnalla. Ystävät parantaa ei tuntematon ihminen, joka kuuntelee ja nyökyttää päätä ja ohjaa hakee pillereita.

Entä jos ei ole niitä ystäviä kuuntelemassa? Minusta on mukavaa, että edes joku jaksaa kuunnella. Enkä minä potilaana odota psykiatrin vapaa-aikanaan ongelmiani pohtivan. Eihän työtä jaksaisi, jos mieli ei yhtään irtautuisi potilaiden kertomuksista.

16:...pointtini kokemuksen kertomisessa on että osittain julkisen puolen psykit arvioivat ihmisiä erilaisiin tarpeisiin, myös itse menneitä tai vaikka työkykyarviot jne. Tarpeen tullen määräävät lääkkeitä ja vaikka terapialähetteen antavat.

Itselääkintää, yleensä oma kuuppa sekaisin olevat hakeutuu noihin hommiin..