Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”
15.08.2018 |
Somerolainen perheenäiti kertoo kokemuksistaan työnhausta. Työ- ja elinkenoministeriön asiantuntijan mukaan tavoitteeksi työmarkkinoilla voisi ottaa sen, että mentäisiin osaaminen edellä.
Englannissa syntynyt ja Suomessa pitkään asunut suomalais-englantilainen Jody Merelle nosti Facebook-päivityksessään esiin ongelman, joka ei ole yksittäinen tapaus Suomessa.
Työtä hakeva suomea taitava ja koulutettu ei saa aina helposti töitä, vaikka olisi osaava ja innokas.
– Pyydän teiltä apua! Olen puoleksi suomalainen puoleksi englantilainen – syntynyt Englannissa ja asunut Suomessa 10 vuotta. Äidinkieleni on siis englanti, mutta puhun sujuvaa suomea, hän kertoo Facebookissa.
Hän syntyi Lontoossa.
Ongelma on, että taustastani huolimatta en kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään, koska pohjakoulutukseni on muualta ja aina täällä "vääränlainen", hän kertoo.
Taloussanomat kysyi häneltä, millaisia vaikeuksia hän on kohdannut työnhaussa.
– Työnantajat ovat kertoneet minulle, että heillä on tosi vaikea tilanne. Suomalainen systeemi on niin jäykkä, että vaikka minulla on laaja kokemus ja tutkintoja suoritettuina, ne eivät vastaa Suomen jäykkää järjestelmää, Jody Merelle kertoo.
Merelle on valmistunut maisteriksi, ja hänellä on laaja työkokemus.
– Olen valmistunut maisteriksi kansainvälisistä suhteista ja espanjan kielestä Skotlannissa. Sen jälkeen suoritin kaksi brittiläisen post graduate diploma in law -tutkintoa eli sikäläistä lakitutkintoa, jotka antavat asianajajan pätevyyden. Sikäläiset lain opinnot ja tutkinnot ovat erilaisia kuin Suomessa. Täällä Suomessa olen valmistunut sekä valmentajaksi että ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. Tämän jälkeen olen suorittanut psykoterapian maisteriopinnot Englannissa. Terapeuttina minulla on kolme vuotta kokemusta yksityiseltä sektorilla.
Jody Merelle on seitsemän lapsen äiti.
– Kolme heistä on enää kotona. Kotona 7-vuotias Minttu, 9-vuotias Niko ja 10-vuotias Luca . Minulla on suomalainen mies. Asumme tällä hetkellä Somerolla. Olen ollut Somerolla seitsemän vuotta, ja täällä on ollut ihana asua. Täällä olen ollut töissä Somero-opistossa englannin opettajana.
Kommentit (170)
Ei meillä pääse edes natiivit töihin, niin miksi hän?
Ai hups, kannattaa olla hoitoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni Suomessa syntynyt jatkotutkintoja suorittanut saa töitä Somerolta?
En minäkään ole saanut tutkintoa, koska se pitää käydä Suomessa englanniksi.
Surullinen kysymys: hiusten ja ihon väri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomesta vaan on vaikea saada töitä ja somerolta mahdotonta. Miksi lähti lontoosta?
Tuo suomalaisen systeemin jäykkyys koskee vain kuntia tai kuntia työnantajana. Niiden on pakko valita "pätevin" eli nimellisesti parhaat paperit ratkaisevat. Jos paperit eivät vastaa suomalaista tutkintoa niin vaikeaa on.
Yksityisellä puolella ei ole niin tarkkaa. Siellä katsotaan osaamista ja referenssejä eikä tutkinto ole niin nöpönuukaa. Moni pärjää hyvin ilman tutkintoakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullinen kysymys: hiusten ja ihon väri?
Ihan on vaaleaihoinen, katso kuvasta
Vierailija kirjoitti:
Surullinen kysymys: hiusten ja ihon väri?
Miksi suomalaiset ovat niin rasis ti sia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo suomalaisen systeemin jäykkyys koskee vain kuntia tai kuntia työnantajana. Niiden on pakko valita "pätevin" eli nimellisesti parhaat paperit ratkaisevat. Jos paperit eivät vastaa suomalaista tutkintoa niin vaikeaa on.
Yksityisellä puolella ei ole niin tarkkaa. Siellä katsotaan osaamista ja referenssejä eikä tutkinto ole niin nöpönuukaa. Moni pärjää hyvin ilman tutkintoakin.
Ei ilman tutkintoa ole pärjännyt 30 vuoteen
Vierailija kirjoitti:
Tuo suomalaisen systeemin jäykkyys koskee vain kuntia tai kuntia työnantajana. Niiden on pakko valita "pätevin" eli nimellisesti parhaat paperit ratkaisevat. Jos paperit eivät vastaa suomalaista tutkintoa niin vaikeaa on.
Yksityisellä puolella ei ole niin tarkkaa. Siellä katsotaan osaamista ja referenssejä eikä tutkinto ole niin nöpönuukaa. Moni pärjää hyvin ilman tutkintoakin.
Jotkut pääsevät töihin ylioppilaspohjalla, esimerkiksi pankkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän täällä kelpaa kotimaassakaan tehty tutkinto, miksi sitten ulkomailla pitäisi kelvata? Töitä ei vaan riitä kaikille, sehän se ongelma on.
Ihan samaa asiaa ihmettelen Amerikansuomalaisena- on koulutus ja laaja työkokemus, luvat kunnossa jne vaan ei, en pääse koskaan edes haastatteluun täällä!
En tekisi työtä täällä rahan takia koska puolison työn perässä on tultu määräajaksi ja hänelle maksetaan hyvin..en vain ole sohvalla viihtyvää tyyppiä. Vapaaehtoistyö ei kiinnosta, harrastuksista ei saa päivää täyteen millään.
Eli tilanne on sama joka puolella maailmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo suomalaisen systeemin jäykkyys koskee vain kuntia tai kuntia työnantajana. Niiden on pakko valita "pätevin" eli nimellisesti parhaat paperit ratkaisevat. Jos paperit eivät vastaa suomalaista tutkintoa niin vaikeaa on.
Yksityisellä puolella ei ole niin tarkkaa. Siellä katsotaan osaamista ja referenssejä eikä tutkinto ole niin nöpönuukaa. Moni pärjää hyvin ilman tutkintoakin.
Ei ilman tutkintoa ole pärjännyt 30 vuoteen
Totta, mulla on ylioppilastutkinto. Töissä suuressa suomalaisessa konsernissa kansainvälisissä tehtävissä. Että revipä siitä.
Kannattaa muuttaa Somerolta pois. Isommassa kaupungissa yksityisellä sektorilla parhaat mahdollisuudet.
Jody on liian vanha työnantajille, Suomessa halutaan palkata parikymppisiä.
Yliopistot voisi muuttaa siten, että lukiosta hyvällä arvosanalla tietystä aineesta valmistuneet muunnettaisiin opettajiksi parin vuoden kurssituksilla eikä viiden vuoden maisteritutkinnolla. Suurin osa lukion opinnoista ei tule auttamaan siinä tutkinnossa tai ammatissa, mihin ihminen tähtää ja samanaikaisesti lukiosta saa jo vahvat peruspohjat moneen työhön jos panostaa siihen aineeseen (esim.pitkät kielet).
Lukioita voisi muuttaa myös siten, että ne valmistaisivat nimenomaan siihen yliopiston pääsykokeeseen tai vaihtoehtoisesti yliopistoon voisi hakea haluamaansa tiedekuntaan esim.yhden kansanopistovuoden jälkeen ilman yhtään lukion kurssia saati kirjoituksia. Osittainhan näin jo onkin eli on näitä kansanopistoja, missä valmistaudutaan jotain tiedekuntaa varten, mutta sen lisäksi pitäisi olla vielä lukiokin käytynä, vaikka lukio ei juurikaan valmista yliopistoa varten paitsi ehkä joillakin 'yleissivistävän' alan ihmisillä kuten luokanopettajiksi haluavilla.
Muutenkin myös kunnan työpaikkoihin pitäisi varata jonkinlaisia harkinnanvaraisia väyliä ihmisille, joilla ei ole X tutkintoa, mutta on muuten erinomaiset näytöt siltä alalta. Ylikouluttamisen tarve ja muodolliset vaatimukset syrjäyttävät monia ihmisiä. Toki tavallisia raiteita pitkin menneet ihmiset voisivat olla katkeria, kun joku "peruskoulun käynyt" voisi kilpailla samasta työpaikasta, mutta useille koulutetuille ihmisille se työnsaanti ei muutenkaan ole edes itseisarvo ja koko yhteiskunnan kannalta voisi olla hyvä, että tiettyjä tehtäviä ei tarjottaisi suojatyöpaikoiksi nimenomaan papereilla seulasta läpi meneville ihmisille, vaan osaamisen ja pärjäämisen mukaan. Muutama sukupolvi kun olisi tuota narinaa kuunneltu olisi tuo ongelma jo unohtunut ja työmarkkinat terveemmät, kun nuoret ihmiset tietäisivät mitä eri väyliä työhön on ja kaikki olisivat samalla viivalla.
Jos on osaaja, jonka menettäminen on Suomelle paha juttu, luulisin, että se osaaja saisi työllistettyä itse itsensä.
Ja tosiaan asuinpaikalla on yllättävän iso merkitys työllistymiselle, jopa enemmän kuin sukunimellä tai tutkinnon suoritusmaalla.
Vierailija kirjoitti:
Jody on liian vanha työnantajille, Suomessa halutaan palkata parikymppisiä.
Meinasin sanoa ihan samaa. Yli 40-vuotiaan naisen on jotenkin tosi vaikea työllistyä Suomessa. Itse olen nyt 42 v, enkä pääse edes haastatteluihin.
Työtön FM ja opettaja.
Alue: Aihe vapaa
Hän ei puhu vain oman työnsaantinsa vuoksi, vaan häntä ihmetyttää koko ilmiö laajemmin.
– Onko Suomella varaa menettää osaajia, joilla on ulkomainen tutkinto, hän kysyy.
Hän kertoo työkokemuksestaan.
– Olen ollut töissä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Ranskassa. Suomessa olen ollut töissä Euroopan kemikaalivirastossa. Silti en saa töitä Suomesta. Jos lähetän työhakemuksen Suomeen, siihen ei joskus edes vastata. Englannista saa ainakin vastauksen, ja useimmiten he kutsuvat haastatteluun. Jos tausta on vähän erilainen kuin muilla, se voi olla siellä jopa eduksi. Minulle on tullut tunne, että vaikka olen kaksoiskansalainen, en kelpaa tänne Suomeen, hän kertoo.
Hänellä on mielessään käytännön ehdotus Suomen työmarkkinoiden jäykkyyden parantamiseksi.
– Työnhakuun voisi ottaa käytännöksi lauseen vaadittavasta tutkinnosta ja lisätä siihen sanat tai vastaava. Tällainen käytäntö on monissa maissa, hän sanoo. Muutamat ihmiset ovat ehdottaneet minulle ihan tosissaan, että vaihtaisin sukunimeni, hän kertoo.
Perhe suunnittelee nyt muuttoa Jyväskylään.
– Työmahdollisuudet voisivat olla paremmat kuin täällä, Jyväskylä on halvempi paikka asua kuin pääkaupunkiseutu, hän pohtii.