Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Ero seksiongelmien takia?
14.08.2018 |
Saan varmaan nyt muutamat vihat niskaani, mutta ajattelin silti uskaltautua kysymään av-raadin mielipiteitä tällaisesta tilanteesta:
Olen naimisissa oleva nelikymppinen nainen, ja meillä on melko pienet lapset. Suhteemme alussa seksielämä oli hyvää ja kivaa, mutta viimeiset muutamat vuodet on ollut ongelmaa sillä saralla. Miehelläni ei joko seiso tai sitten jos seisoo niin hän ei kestä kuin alle puoli minuuttia. Eli sänkyelämämme on hyvin vähäistä tai silloin kun sitä on, niin kaikki tapahtuu niin nopeasti, että en ehdi ollenkaan mukaan. Mies ei ole kovin innostunut hoitelemaan minua muulla tavalla, joskus kyllä, mutta ei kovin usein, ja toisaalta se muu tapa ei oikein minulle riitä, kun kuitenkin tykkään eniten yhdynnästä. Olen elänyt tilanteen vuoksi puutteessa muutaman vuoden ja tilanteen vuoksi parisuhteemme on muuttunut muutenkin valjummaksi ja etäisemmäksi, olemme lähinnä kuin kämppiksiä, joilla on yhteiset lapset (ei turhaan sanota, että seksi on parisuhteen liima). Ymmärrän, että mies ei tarkoituksella ole tuollainen, vaan kyse on jostain terveysongelmista, jotka aiheuttavat hänellekin kärsimystä ja kai häpeääkin (koska välttelee aihetta, sanoo että ei voi ongelmalle mitään vaikka parhaansa tekee). Olen miettinyt jo pidempään, että joudunko elämään seksittömän loppuelämän vai pitäisikö erota saadakseen vielä joskus kunnon seksiä. Pettää en halua, eikä mieheni halua meille avointa suhdetta.
Tilanne on varmaan vähän sama, kuin jos naisella (vaimolla) olisi vaikkapa vulvodynia, eikä hän pystyisi sen vuoksi kunnon seksiin ja mies miettisi jättävänsä vaimonsa tuon vuoksi.
Mitä muut tekisi tässä tilanteessa?
Kommentit (97)
Olen oppinut elämään sen kanssa, että elämä ei ole täydellistä. Sitä mitä ei ole ei osaa kaivata kun siitä ei tee numeroa. Seksittä neljättä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Kyse ei ole vain seksistä, olisikin, niin ongelma ei olisi niin iso. Mutta seksittömyys on väljähdyttänyt koko parisuhteemme, läheisyys ja kaikki eroottisuus ja sellainen on kadonnut, olemme lähinnä kämppiksiä, jotka pyörittävät arkea yhdessä. Ap.
Missä niin sanotaan että seksi on parisuhteen liima?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Kyse ei ole vain seksistä, olisikin, niin ongelma ei olisi niin iso. Mutta seksittömyys on väljähdyttänyt koko parisuhteemme, läheisyys ja kaikki eroottisuus ja sellainen on kadonnut, olemme lähinnä kämppiksiä, jotka pyörittävät arkea yhdessä. Ap.
No en antaisi seksittömyyden väljähdyttää parisuhdetta. Jos seksittömyys on ihan ok, ei siitä seuraa läheisyyden katoaminen
Vierailija kirjoitti:
Missä niin sanotaan että seksi on parisuhteen liima?
''Totuus elämästä; ohjeita onneen'' Kappale 3, sivu 92, rivit 3-9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Kyse ei ole vain seksistä, olisikin, niin ongelma ei olisi niin iso. Mutta seksittömyys on väljähdyttänyt koko parisuhteemme, läheisyys ja kaikki eroottisuus ja sellainen on kadonnut, olemme lähinnä kämppiksiä, jotka pyörittävät arkea yhdessä. Ap.
No en antaisi seksittömyyden väljähdyttää parisuhdetta. Jos seksittömyys on ihan ok, ei siitä seuraa läheisyyden katoaminen
Tietenkin on monia ihmisiä, joille seksittömyys on ok tai jotka ei edes tykkää seksistä. Minä vaan en kuulu heihin. Jos minulle seksittömyys tai seksitön elämä olisi ok, niin ei kai eroa miettisi seksittömän liiton takia. Ap.
Tuttu tilanne, lähdin. Syy oli lähinnä se, että mies ei välittänyt hoitaa asiaa, vaan siitä piti vaieta vuosia. Hän kun oli tyytyväinen eikä siis välittänyt muista. Lopulta meni vuosia, ettei hän koskenut minuun lainkaan. Pisara, joka sai lasini kuohumaan yli oli se, että lapsi sanoi isälle, että anna äitille suukko. Ja miehen ihastuminen työkaveriin. Olin siis laiminlyöty monella tavalla vuosia ja miehen mielestä kaikki oli hyvin, ei saa puhua. Lopulta en halunnut enää itsekään miestä enkä sietänyt edes lähellä.
Neuvoisin tekemään asialle jotain ennen kuin menee noin pahaksi ja tuhlaantuu hyviä vuosia elämää kidutuksessa. Miehen pitäisi itse olla valmis huolehtimaan asioista ja hoitamaan niitä, jos ei ole, ei ole paljoa vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain sen käsityksen, että miehesi ei silti ihan avoimesti puhu ongelmasta? Onko hän käynyt lääkärissä, kokeillut viagraa, muita keinoja? Kannattaa yrittää kaikki keinot, jos mies on avoin keskustelulle. Tosin voi olla, että se ei ole ihan niin helppoa jos mies ei esim. ole kiinnostunut sinun tyydytyksestä?
Ongelmasi ei ole pieni, itse varmasti pohtisin eroa tuossa tilanteessa myös. Seksi on perustarve, poislukien aseksuaalit, eikä sen halua pidä hävetä. Jos seksi ei parane vaikka kaikki konstit on otettu käyttöön, kannattaisi sinun mielestäni harkita kuitenkin sivusuhdetta jos et halua perhettä hajottaa? Eikä se erokaan ole lapsille maailmanloppu.
Olin tuossa tilanteessa muutama vuosi sitten ja oma ratkaisuni oli ero.
Nykyisesssa suhteessani läheisyyttä on riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 jatkaa: pitää vielä että rakastan seksiä ja kärsin todella, kun mies ei halunnut minua. Elin toisen takia selibaatissa vuosia avioliitossa, vaikka muuten haluaisin usein ja paljon. Tätä ei tiennyt ajoissa, mies kun ei asiasta puhu ja aluksi esitti muuta. Nykyään tietää olevansa aseksuaali tms.
Itselläni on ollut eron jälkeen lyhyitä suhteita, joissa on ollut seksiä enemmän kuin naimisissa ollessa vuosiin, tietenkin. Ja yksin on parempi olla puutteessa kuin miehen vieressä!
Vierailija kirjoitti:
Sain sen käsityksen, että miehesi ei silti ihan avoimesti puhu ongelmasta? Onko hän käynyt lääkärissä, kokeillut viagraa, muita keinoja? Kannattaa yrittää kaikki keinot, jos mies on avoin keskustelulle. Tosin voi olla, että se ei ole ihan niin helppoa jos mies ei esim. ole kiinnostunut sinun tyydytyksestä?
Ongelmasi ei ole pieni, itse varmasti pohtisin eroa tuossa tilanteessa myös. Seksi on perustarve, poislukien aseksuaalit, eikä sen halua pidä hävetä. Jos seksi ei parane vaikka kaikki konstit on otettu käyttöön, kannattaisi sinun mielestäni harkita kuitenkin sivusuhdetta jos et halua perhettä hajottaa? Eikä se erokaan ole lapsille maailmanloppu.
Mies ei halua avoimesti puhua asiasta, olen monta kertaa ottanut seksielämäämme puheeksi, mutta mies tuntuu häpeävän ja ahdistuvan sen verran, että vastaa jotain vain lyhyesti ja vaihtaa heti puheenaihetta. Ei tietääkseni ole käynyt lääkärillä vaikka olen pyytänyt että tekisimme jotain ongelmalle, jos on käynyt niin on käynyt salaa. Mies kai tavallaan on kiinnostunut minun tyydyttämisestä, mutta käytännössä kuitenkaan ei. Yrittää tyydyttää minua välillä, mutta jos ei onnistu siinä viidessä minuutissa, niin ahdistuu ja lopettaa kesken. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Masokismi on mielenhäiriö. Kiva jättää lapsille tuollainen taakka - not. Mieti mikä syyllisyys heitä painaisi loppuelämän jos tajuaisivat että äiti jätti oman elämänsä elämättä heidän takiaan. Se pilaisi heidänkin mahdollisuutensa onneen. Sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Kyse ei ole vain seksistä, olisikin, niin ongelma ei olisi niin iso. Mutta seksittömyys on väljähdyttänyt koko parisuhteemme, läheisyys ja kaikki eroottisuus ja sellainen on kadonnut, olemme lähinnä kämppiksiä, jotka pyörittävät arkea yhdessä. Ap.
Eli se todellien motivoiva tekijä ja avainasemassa olevat parisuhteen kulmakivi puuttuu, mutta et halua ottaa tilanteesta todellista vastuuta puhumalla tunteista vaan syystät yksin miestä kun hän ei kykene seksiin? Seksin puute on seurausta jostakin joka aiheuttaa todellinen ongelman. Pelkän yhden osapuolen, yhden osa-alueen puutteen syyttelyn sijaan pitäisikin miettiä olisiko kummassakin vikaa ja niissä muissa elämän alueissa, jotka sitoo pareja yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Kyse ei ole vain seksistä, olisikin, niin ongelma ei olisi niin iso. Mutta seksittömyys on väljähdyttänyt koko parisuhteemme, läheisyys ja kaikki eroottisuus ja sellainen on kadonnut, olemme lähinnä kämppiksiä, jotka pyörittävät arkea yhdessä. Ap.
No en antaisi seksittömyyden väljähdyttää parisuhdetta. Jos seksittömyys on ihan ok, ei siitä seuraa läheisyyden katoaminen
Kyllä se seksittömyys väljähdyttää parisuhdetta. En minä ainakaan haluaisi asua kämppiksen kanssa.
Tuossa tilanteessa, ettei mies yritä edes hakea apua tai tarjoa sinulle muulla tavalla tyydytystä eikä avoinkaan suhde käy, niin eroaisin. Jos yksikin edellä mainitsemistani asioista olisi toisin niin jäisin ja tekisin töitä suhteen ylläpitoa varten. Mutta miksi tekisin niin tuossa sinun tilanteessasi kun mieskään ei mitään panosta ongelmanratkaisuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Masokismi on mielenhäiriö. Kiva jättää lapsille tuollainen taakka - not. Mieti mikä syyllisyys heitä painaisi loppuelämän jos tajuaisivat että äiti jätti oman elämänsä elämättä heidän takiaan. Se pilaisi heidänkin mahdollisuutensa onneen. Sairasta.
Elämää jää elämättä kun ei voi kiertää baareissa levittämässä jalkojaan jollekin miehelle ja laulaa voimaantuneen Kaija Koota. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Kyse ei ole vain seksistä, olisikin, niin ongelma ei olisi niin iso. Mutta seksittömyys on väljähdyttänyt koko parisuhteemme, läheisyys ja kaikki eroottisuus ja sellainen on kadonnut, olemme lähinnä kämppiksiä, jotka pyörittävät arkea yhdessä. Ap.
Eli se todellien motivoiva tekijä ja avainasemassa olevat parisuhteen kulmakivi puuttuu, mutta et halua ottaa tilanteesta todellista vastuuta puhumalla tunteista vaan syystät yksin miestä kun hän ei kykene seksiin? Seksin puute on seurausta jostakin joka aiheuttaa todellinen ongelman. Pelkän yhden osapuolen, yhden osa-alueen puutteen syyttelyn sijaan pitäisikin miettiä olisiko kummassakin vikaa ja niissä muissa elämän alueissa, jotka sitoo pareja yhteen.
Olen ottanut puheeksi myös tunteita ja kodin kämppistunnelmaa ja sitä että minua harmittaa olla vain kämppiksiä. Enkä seksin suhteen ole miestä syyttänyt vaan ehdottanut, että yhdessä keksisimme keinoja vilkkaampaan seksielämään. Mies ei lähde mukaan keskusteluun, ilmeisesti kaikki keskustelu, joka voisi edes sivuta seksiä, on hänelle välttelyn arvoinen aihe. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Masokismi on mielenhäiriö. Kiva jättää lapsille tuollainen taakka - not. Mieti mikä syyllisyys heitä painaisi loppuelämän jos tajuaisivat että äiti jätti oman elämänsä elämättä heidän takiaan. Se pilaisi heidänkin mahdollisuutensa onneen. Sairasta.
Elämää jää elämättä kun ei voi kiertää baareissa levittämässä jalkojaan jollekin miehelle ja laulaa voimaantuneen Kaija Koota. :D
En tiedä kuka kiertää levittelemässä jalkojaan baareissa (en tunne ketään naista, joka näin tekisi), mutta ainakin itse olen ennen tätä avioliittoa ollut vain vakituisemmissa suhteissa, ja niissä on kyllä ollut aina vilkas ja hyvä seksielämä. Yhtään suhdetta en ole baarista hakenut. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en
Masokismi on mielenhäiriö. Kiva jättää lapsille tuollainen taakka - not. Mieti mikä syyllisyys heitä painaisi loppuelämän jos tajuaisivat että äiti jätti oman elämänsä elämättä heidän takiaan. Se pilaisi heidänkin mahdollisuutensa onneen. Sairasta.
Miten niin elämättä? Surullista, jos jollekin elämä on säännöllistä seksin saamista. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa ja seksittömyys olisi hyvin pieni miinus verrattuna siihen mitä kaikkea muuta paskaa voisi olla tarjolla
Sille en voi mitään, että elämän suurin kärsimys on katsoa omaa lasta, jolla on paha olla. Sitä tekisi kaikkensa, että voisin siirtää pahan olon itseeni. Monet muut vanhemmat ovat sanoneet samaa, joten lienee ihan terve reaktio
En ikinä rikkoisi perhettäni, vaikka en saisi seksiä enää ikinä. Oman kärsimyksen pystyn kestämään, mutta lasteni kärsimystä en