Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira
11.08.2018 |
Olen miettinyt hankkia Tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran. Kaipailisin nyt kokemuksia rodusta :)
Netistä lukemalla selviää, että koira on hyvinkin mukava koira. Ei ole niin taistelunhaluinen/nopeasti tulistuva kuin terrierit. On myös terve rotu. Saattaa haukkua, mutta ei ole niin äänekäs. On myös nopea oppimaan.
Voi olla vahva metsästysvietti, joten voiko pitää vapaana yhtään?
Päädyin tähän rotuun koon ja terveyden takia. Halusin suht pienen koiran, joka olisi kuitenkin terve (eli ei esim. ranskanbulldoggi vaikka onkin aivan ihana rotu). Luonne vaikuttaa mukavalta ja oppii nopeasti asioita. Lenkille pääsisi kaksi kertaa päivässä jos pissatuksia ei lasketa. Päivällä noin 30min-1h ja illalla pidempi 1-2h. Viikonloppuna olisi aikaa vaikka minkä pituiselle lenkille tahansa.
Perheessäni on minä, mies ja kaksi lasta. Lapset ovat 10v ja 14v, joten voivat koulun jälkeen viedä koiran sille 30min-1h lenkille (meillä on ollut ennenkin koira jota lapset vei aina lenkille päivällä) Illalla taas minä tai mieheni menisi koiran kanssa pidemälle lenkille. Ei harrastettaisi koiran kanssa mitään erityistä. En ajattele, että tämä olisi mikään suuri ongelma, koska meidän takapiha on aidattu ja lenkit ovat suht pitkiä. Takapihalla saa riehua ja juosta sydämmensä kyllyydestä. On myös kokemusta super aktiivisesta koirasta ja pärjättiin lenkeillä ja leikkimisellä hyvin.
Eli kokemuksia? :)
Kommentit (25)
Tutuillani on, ja Ruotsin serkuillani. Viisas, sopivan aktiivinen, uskollinen perhettään kohtaan. Aivan ihanat koirat, ja vissiin noissa ei ole rakenteellisia vikoja eikä luonnevikoja, huomaan sen kun vertaan sitä kaikkien muiden tuttujen ylijalostettuihin koiriin jotka vaikuttavat jokseenkin arvaamattomilta. Ottaisin ehdottomasti tuon rodun ellei minulla olisi astmaa. En siis voi pitää muitakaan lemmikkejä. Astmalääkkeen avulla pystyn sentään käymään tuttujen luona kylässä joilla koiria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurilla oli. Haukkuu jokaisen risahduksen ja kun on hiljaista, haukkuu ihan vain haukkumisen ilosta. Pihakoira = vahtikoira
Vierailija kirjoitti:
Naapurilla oli. Haukkuu jokaisen risahduksen ja kun on hiljaista, haukkuu ihan vain haukkumisen ilosta. Pihakoira = vahtikoira
Oppiiko olemaan haukkumatta jos opettaa? Nimittäin jatkuvasti räksyttävä koira on tosi ärsyttävä. Netissä luki, että on melko hiljainen rotu
ap
Kyllä tuntemani pihakoirat haukkuvat herkästi. Nämä eivät ole oppineet olemaan hiljaa.
Eikö kellään täällä ole kyseistä rotua? :D Haluasin pitkän selostuksen teidän omasta Tanskalais-ruotsalaisesta pihakoirasta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap edennyt pihakoiran hankinnassa? Itse etsin myös kyseisen rodun pentua, mutta ei ole vielä löytynyt. Kirjoitit että pihakoiralla vahva metsästysvietti.. Itse olen ymmärtänyt, että pihakoiraa juuri pystyisi pitämään vapaana esim. pihassa, joka onkin ollyt yksi kriteeri ks. rotuun päätymisessä, pienen koon sekä perus koiramaisen olemuksen lisäksi.
Näitä kyllä tuntuu olevan harvassa tarjolla. Mistä ja miten pihakoiraa kannattaa lähteä etsimään? Jos jollakin on kokemusta pihakoiran hankinnasta, ja kuinka olette onnistuneet löytämään pihiksen pentuja ilman suhteita, kuulisin oikein mielelläni.
Heippa!
Minulla on yksi pihispoitsu kotona. :) En todellakaan ole mikään koiratietäjä tai pihisasiantuntija, mutta omastani voinen kertoa.
Aikoinaan aloitimme etsimään tietoa eri roduista ja kuten ketjussa muutkin, päädyimme tanskalais-ruotsalaiseen pihakoiraan lukemamme perusteella. Halusimme suht pienen, vähäriistaviettisen ja touhukkaan koiran helpolla turkinhoidolla. Kun mieleisin rotu oli selvillä, etsin rotuyhdistyksen nettisivuilta kasvattajien tietoja. Otin yhteyttä suoraan kasvattajaan, koska emme tunteneet ketään pihiksen omistajaa. Kävimme kasvattajan luona tutustumassa rotuun ja keskustelemassa millaisen koiran haluaisimme (harrastukset, näyttelyt, yms.). Tavattuamme pihiksiä totesimme sen olevan oikea rotu meille ja liityimme odotuslistalle.
Meni hieman päälle vuosi ja saimme pennun kotiin. Tiedän, että osa on odottanut pentua parikin vuotta. Itse halusimme uroksen, joten se hieman pitkitti odotusta (silloin syntyi paljon narttupentuja jostain syystä). Eli pitkät olivat odotusajat jo kolme vuotta sitten, mutta se kannatti!
Oma pihikseni on ilmeisesti rauhallisemmasta päästä vaikka ei sitä ihan heti uskoisi! :D Koira on eloisa, rakastaa leikkimistä ja yhdessä touhuamista, on utelias ja aina mukana tättähäärämässä. Kuitenkin myös käpertyy mielellään syliin tai viereen nukkumaan. Oma pihikseni ei ole kovin haukkualtis, lähinnä pelästyessään ja puolustaessaan haukkuu. Kotona kyllä vahtii reviiriään ikkunoista, mutta harvemmin äänekkäästi. Ja olemme opettaneet lopettamaan haukunnan käskystä. Koirani oppii nopeasti uusia käskyjä ja temppuja. Monipuolisuutensa takia pihis sopii mukaan moneen harrastukseen (agility, rallytoko, koiratanssi, näyttelyt, hajutyöskentely...). Tällä hetkellä emme kuitenkaan harrasta mitään, mutta hajutyöskentely kiinnostaa kovasti. Lenkillä käymme kolme-neljä kertaa päivässä. Riistaviettiä löytyy, joten emme voi pitää koiraa vapaana pihalla. Lähtee perään, jos rusakon tms. sellaisen näkee. Tämäkin on haukunnan kanssa melko koirakohtainen asia eli tiedän monen voivan pitää pihistään vapaana pihalla. Koirakaverien tapaaminen on parasta ikinä ja koirani onkin hyvin sosiaalinen myös ihmisten kanssa. Aina siellä missä tapahtuu!
Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan kasvattajaan/kasvattajiin. Koiriin pääsee tutustumaan kasvattajilla, näyttelyissä tai vaikka koiratreffeillä. Tietoa löytyy hyvin esim. Facebookin kautta rodun sivustoilla tai ihan rotuyhdistyksen nettisivuilta. Tsemppiä hakuun ja odotukseen! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko halukkaita jos lähdettäisiin porukalla hakemaan Tanskasta? Kattegatin yli vaan lautalla ja Tanskassa ollaan. Useammalla pakulla tai farmarilla matkaan. Ruotsin puolella ovat niin pehmeäluontoisia pihakoirat.
Voi minäkin ottaisin tuollaisen vaikka heti, jos en olisi allerginen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania :D Viisaan näköisiäkin.
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ_7v5Vk9QW_m9_2xJ…
Meilläkin pihis ja tykkäämme kovasti. Tsekkaapa esim. facen tanskalais-ruotsalainen pihakoira - ryhmä, jossa on paljon tietoa koirista. Yksilöissä on eroja, joten kannattaa ottaa selvää. Meidän pihispoika on tosi iloinen ja seurallinen tapaus, joka tekee tuttavuutta ihmisten ja koiruen kanssa. Ei hauku juurikaan, vaikka tykääkin pihisten tapaan kyttäillä naapurustoa. Riistaviettiä on vähän. Mutta ihana rotu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pihakoiran pentu kiinnostaa, kannattaa olla kasvattajiin suoraan yhteydessä ja aktiivisesti etsiä sitä omaa pentua. Harvoin netissä on ilmoitus jo syntyneistä pennuista, jotka tarvitsevat kodin. Syntymättömistä pennuista tulee todella paljon ainakin kasvattajien mukaan kyselyitä ja usein pentueista yksi jää kotiin ja/tai yksi on luvattu tutulle. Varautukaa siihen, että sitä omaa pihistä saattaa joutua odottamaan erityisesti, jos ei ole suhteita pihispiireissä. Me etsittiin pihistä kolme vuotta enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Meillä kävi tuuri, sillä koirapiireissä liikkuva ystäväni kertoi heidän tutuilleen syntyneistä pennuista ja otettiin heihin sitten yhteyttä. Kuukauden päästä meille muuttaa aivan pihispentu! Niin emä kuin pennut ovat todella mukavan oloisia.
Ilmaiskaa avoimesti kiinnostus pihiksiä kohtaan ja kyselkää tutuilta tai kasvattajilta. Esim. koirapiireissä liikkuvalta ihmiseltä kannattaa kysyä, jos hänellä olisi jotain vinkkejä/neuvoja.
Kyllä se oma pihis löytyy, kunhan vaan jaksaa olla kärsivällinen ja sinnikäs! Tsemppiä kaikille pihispentua etsiville!
Mitä maksaa nykyään pihakoiran pentu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija11 kirjoitti:
Mitä maksaa nykyään pihakoiran pentu?
1800€
Tätä tietoa itsekin etsin aikoinaan. Meidän pentu maksoi vuonna 2020 1600€, hintavaihtelua tiedän olevan 1400-1700€ välillä.
Seurakoiraksi esim lapsiperheeseen on mielestäni helpompiakin rotuja juuri energisyytensä ja riistavietin takia. Pihis on säilyttänyt työkoiramaisuuttaan ja kaipaa paljon tekemistä, mielellään jonkun harrastuksen parissa. Kasvattajana en myisi pääos. vain lasten ajanvietteeksi/ seurakoiraksi.
meillä on jo toinen pihakoira ja voin kertoa että tällä ei ole riistaviettiä ollenkaan. hyvin pystyy pitämään metsässä irti ja tulee kutsusta luokse. joten näitäkin tapauksia on ettei ole riistaviettiä.
Lähteeköhän tämäkin ketju poistoon kun Tanska on mainittu.
Me käytiin aikanaan tutustumassa rotuun kasvattajalla, kun kuulosti hyvältä. Totesimme nopeasti, että ovat pääsääntöisesti liian energisiä ”sähliä” ja äänekkäitä meille. Varmasti on tosin yksilökohtaisia vaihteluita paljon, mutta emme lähteneet etsimään poikkeavaa yksilöä (hankalaa ja osittain tuurista kiinni), vaan päädyimme pikkuterrieriin, joka tuntui meille sopivammalta.
Alue: Aihe vapaa
Koira valikoitui myös turkinkin takia, koska ei tarvitse nyppiä ja se on lyhyt! Toki tarvitsee takkia talvella, mutta se ei ole mikään ongelma :)
ap