Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka olette taloudellisesti itsenäisiä, miten se onnistui kohdallanne?
09.08.2018 |
Toivoin taloudellista itsenäisyyttä minulle ja perheelleni. En halua olla enää kenenkään ”orja” ja riippuvainen ansiotuloista. En kuitenkaan havittele mitään jetset –elämää, mutta tiettyä mukavuutta silti. Haluaisin tarjota lapsilleni elämyksiä, uusia maita ja matkailun tuomaa sivistystä. Haluan asua edelleen mukavasti, syödä laadukkaasti ja ajaa turvallisella autolla. Pukeutua ja pukea lapset kivasti – tällä en tarkoita high end designia, vaan laadukkaita ja hyviä materiaaleja. En kaipaa kymmentä eri merkkilaukkua enkä designluomuksia kaappiini, mutta haluan tuntea vaurauden tuoman turvan.
Kysymys TEILLE, jotka olette onnistuneet elämässänne tulemaan TALOUDELLISESTI ITSENÄISIKSI – miten te sen teitte? Olitteko taustaltanne jo valmiiksi vauraasta suvusta? Vai rakensitteko kaiken itse?
Kiitos kaikille, jotka viitsivät vastata <3
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Käymällä töissä ja elämällä tulojen mukaan.
Et ymmärtänyt kysymystä :D Googlettelepa ihan vaikka tuo taloudellinen itsenäisyys / riippumattomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perimällä.
Tämä. Itse asiassa minulla on perintöä noin 150 000, jonka päällä isäni leski istuu... Tämä hieman masentaa, sillä se auttaisi suuresti pyrkimyksissä kohti tarloudellista itsenäisyyttä.
Siis tarkoitttaako se, ettei käy töissä? Sitten en yllä siihen vielä. Muuten kaipaamasi elämä kuulostaa juuri samanlaiselta, mikä itselle on elämisen arvoista, vähempi ei juurikaan. Mutta ymmärsin aloituksen koskevan sitä, ettei ole toisen tuloista riippuvainen.
3
Saa olla melkoiset pääomatulot, että saa tuollaisen elämän eikä se tarkoita työnteon pakkoa?
3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoitttaako se, ettei käy töissä? Sitten en yllä siihen vielä. Muuten kaipaamasi elämä kuulostaa juuri samanlaiselta, mikä itselle on elämisen arvoista, vähempi ei juurikaan. Mutta ymmärsin aloituksen koskevan sitä, ettei ole toisen tuloista riippuvainen.
3
Nimenomaan sitä, ettei tarvitse käydä ns. ansiotöissä - olla toisen (firman, tms.) orjana, vaan että elää muilla tuloilla. Olen toki aina elättänyt itseni (mieheni ja minä molemmat olemme ansiotyössä), mutta toivoisin meille erilaista elämää ja arkea. Tietysti pitäisimme harrastusmielessä jonkinlaisen työn, jotain mitä haluamme tehdä (minä esim. haluaisin tehdä hyväntekeväisyystyötä). Mutta että tämä oravanpyörä ja toisen määräämä työtahti loppuisi.
Asumalla pitkään matalan/olemattoman verotuksen maassa ja tekemällä töitä tunteja laskematta. Perintöjäkin varmaan tulee joskus mutta ei nyt ole erityistä kiirettä saada vanhempia hengiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopein tie on tietysti suuri perintö tai lottovoitto. Minun tieni on paljon todennäköisempi, mutta pidempi ja vaikeampi ja vielä kesken, koska tavoittelemani elintaso on sen verran korkea.
Olen käynyt 20 vuotta töissä vähän keskipalkkaa paremmalla palkalla. Olen elämäni aikana ansainnut noin miljoona euroa, josta käteen on jäänyt noin 650.000€. Säästämällä ja velkavivulla sijoittamalla minulla on tällä hetkellä omaisuutta lähes koko tuo saamani nettopalkkasumma.
Joku on laskenut, että pääomasta voi käyttää 4% vuodessa niin, ettei se käytännössä koskaan lopu. Se tarkoittaisi tällä hetkellä 26.000€/ vuosi, eli reilu 2000€/kk. Ilman lainoja sillä saa aika tarkkaan saman elintason, jolla olen elänyt koko elämäni.
Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, joten jatkan entiseen malliin. Saa sitten nähdä millainen työmotivaatio on, kun perin vanhempani. Eläkettä on tällä hetkellä kertynyt 1300€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Asumalla pitkään matalan/olemattoman verotuksen maassa ja tekemällä töitä tunteja laskematta. Perintöjäkin varmaan tulee joskus mutta ei nyt ole erityistä kiirettä saada vanhempia hengiltä.
Tämä olisi periaatteessa mahdollista. Tarkoittanee hiekkamaata? Jos vain haluat kertoa missä asuit ja mitä teit niin arvostan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimällä.
Tämä. Itse asiassa minulla on perintöä noin 150 000, jonka päällä isäni leski istuu... Tämä hieman masentaa, sillä se auttaisi suuresti pyrkimyksissä kohti tarloudellista itsenäisyyttä.
Jaa että toisten rahat on "itsenäisyyttä"?
Opiskelemalla itselleni tutkinnon huippu yliopistosta, tekemällä töitä, luomalla itselleni ja elämälleni raamit, hankkimalla perheen ja tekemällä työstä yhden intohimoistani, kehittämällä itseä monella elämän alueella..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain noin 10t euroa vanhempieni säästämänä, kun täytin 18v. Sen pistin heti omistusasunnon käsirahaksi. Töissä olen ollut 16v saakka, osa-aikaisesti toki opiskeluaikana. Valmistuin 22v Di:ksi (vuonna 1998), ja sain jäädä silloiseen työhön kokoaikaiseksi. 2000-luvun alkuvuosina koodarina sai suurinpiirtein mitä kehtasi pyytää, joten palkasta jäi mukavat summat säästöön.
Muutama onnistunut riskisijoitus 2000-luvulla toikin "lottovoiton". Sain maksettua lainan pois, ja sijoitettavaa jäi noin 100t. Se osakkeisiin, ja joka palkasta vähän lisää, nyt osakesalkku on melkein miljoonan ja asuntokin vaihtunut isompaan välissä (perhekin kasvanut useammalla lapsella).
Pystyisin jäämään pois töistä pääomatulojen varaan helposti. Mutta pidän työstäni, joten tässä vielä jatketaan.
Täällä toimeentulotuella elävien pitkäaikaistyöttömien palstallahan tuota kannattaa kysellä, jos luotettavia vastauksia haluat saada etkä trollausta tai jonkun omassa päässään luksuselämää viettävän mt-ongelmaisen fantasiaa.
Vaikka olisi velaton peritty omassa käytössä oleva asunto ja kohtuullinen määrä sijoituksia niin jotain lisätoimeentuloa on siihen päälle revittävä jos materiaalisesti "hyvää" ja turvattua elämää haluaa viettää Suomessa tai jossain muussa länsimaassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa taloudellinen riippumattomuus onnistuu useimmiten perimällä iso omaisuus tai yrityskaupoilla. Uskon että erittäin harvoin se on saavutettu pelkästään ansiotyöllä (tai se on saavutettu vasta yli 50 vuotiaana ja koko työura tehty töitä erittäin hyvällä palkalla).
Näitä lehtijuttuja lueskellessa missä joku on ostanut 5 vuodessa 20 sijoitusasuntoa ja nyt on satojen tuhansien omaisuus jää lähes aina epäselväksi mistä alkurahoitus on peräisin. Ei mikään pankki anna lainaa useiden asuntojen ostoon ilman omarahoitusosuutta/omaisuutta jota antaa takuuksi. Harvalla "taviksella" (jolla ei sitä isoa perintöä tms ole) vaan on useampi satatonnia omaisuutta jotta näin voisi tehdä...
Toki sitten on heitä jotka elävät erittäin, erittäin kurinalaisesti ja sijoittavat kaiken ylijäävän. Hyvällä tuotolla taloudellinen riippumattomuus on edessä ehkä 20 v kuluttua. Aiheesta taisi pitää joku blogiakin..? Mutta harva jaksaa joka penniä laskea arjessa vuosia/vuosikymmeniä..sopii siis jollekin, ehkä useammalle ei.
"Mitä taloudellinen itsenäisyys tarkoittaa? Se voi tarkoittaa eri ihmisille eri asoita. Taloudellinen itsenäisyys tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan talouteen ja tehdä itsenäisiä päätöksiä kuin rahoja ja varallisuutta käyttää. Taloudellinen itsenäisyys on ennen kaikke asitä, että pystyy huolehtimaan omasta ja perheen taloudellisesta tasapainosta taloustilanteiden aallokosta ilman apua. Tämä onnistuu pitämällä huolta ansaintakyvystään. Lisäksi on hyvä olla jonkin verran säästöjä" Tuo suoraan sieltä googlatusta aineistosta. Eli
Käyn töissä ja elä tulojeni mukaan. Saan jopa vähän säästöönkin.
Jos ikävuosina 20-40v sijoittaa 200e/kk Helsingin pörssin osakkeisiin ja oletetaan pörssin keskituoton jatkuvan kuten tähän saakka (laskentatavasta riippuen 7-10%/vuosi viimeisen sadan vuoden aikana romahdukset mukaan lukien), pitäisi 50-vuotiaana olla noin miljoona kasassa. Sillä elääkin jo ihan kohtuullista elämää pääomatulojen varassa. Toki jos pystyy sijoittamaan enemmän, homma nopeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoitttaako se, ettei käy töissä? Sitten en yllä siihen vielä. Muuten kaipaamasi elämä kuulostaa juuri samanlaiselta, mikä itselle on elämisen arvoista, vähempi ei juurikaan. Mutta ymmärsin aloituksen koskevan sitä, ettei ole toisen tuloista riippuvainen.
3Nimenomaan sitä, ettei tarvitse käydä ns. ansiotöissä - olla toisen (firman, tms.) orjana, vaan että elää muilla tuloilla. Olen toki aina elättänyt itseni (mieheni ja minä molemmat olemme ansiotyössä), mutta toivoisin meille erilaista elämää ja arkea. Tietysti pitäisimme harrastusmielessä jonkinlaisen työn, jotain mitä haluamme tehdä (minä esim. haluaisin tehdä hyväntekeväisyystyötä). Mutta että tämä oravanpyörä ja toisen määräämä työtahti loppuisi.
Ja kuvittelet, että av:llä on tällaisia henkilöitä tuolla elintasolla?
3
Vierailija kirjoitti:
Jos ikävuosina 20-40v sijoittaa 200e/kk Helsingin pörssin osakkeisiin ja oletetaan pörssin keskituoton jatkuvan kuten tähän saakka (laskentatavasta riippuen 7-10%/vuosi viimeisen sadan vuoden aikana romahdukset mukaan lukien), pitäisi 50-vuotiaana olla noin miljoona kasassa. Sillä elääkin jo ihan kohtuullista elämää pääomatulojen varassa. Toki jos pystyy sijoittamaan enemmän, homma nopeutuu.
Tuota laskentakaavaa käytetään usein. Mennyt vain ei ole tae tulevaisuudesta. 7-10%:n tuotto ei ota huomioon inflaatiota, mikä takavuosina söi huomattavan osan tuotosta. Lisäksi tuo laskelma ei ota huomioon veroja. Väittäisi reaalisen nettotuoton olevan noin 3-4%, ei suinkaan 7-10%.
Käymällä töissä ja elämällä tulojen mukaan.