Lue keskustelun säännöt.
Olen sairaanhoitaja ja ahdistunut työstäni
24.07.2018 |
Viimeisen puolen vuoden aikana työ on alkanut ahdistaa päivä päivältä enemmän. Ei ole enää aamua, jolloin en lähtisi töihin stressaantuneena ja ahdistuneena. Työ sinänsä sujuu useimmiten ihan hyvin, mutta jatkuvasti on sellainen olo, että pitäisi olla tehokkaampi, älykkäämpi, nopeampi ja tehdä enemmän. Miten voisi oppia ottamaan rennosti ja olla välittämättä siitä, meneekö työpäivä ns. putkeen vai ei? En pysty, vaan stressaan ja ahdistun. Yritän myös aina ns. varautua pahinta mahdollista tilannetta varten ja jos en ehdi varautua kaikkeen, ahdistun siitäkin. Kuitenkin pidän myös työstäni todella paljon, paljon hyviä hetkiä on myös. Onko nämä ensioireita työuupumuksesta? Pitäisiköhän vaihtaa työpaikkaa? Tuntuu, että ajatukset kiertää kehää työn suhteen. Mietin vuorotellen hyviä ja huonoja puolia ja en saa tehtyä mitään päätöstä asian suhteen.
Kommentit (24)
Millaisessa työpaikassa olet tällä hetkellä? Ja onko päivätyö vai vuorotyö? Voisitko vaan vaihtaa työpaikkaa? Jos kuitenkin pidät työstäsi, niin alanvaihto ei välttämättä ole ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen lääkäri ja myös todella ahdistunut työstäni. Päivät venyy valtavan pitkiksi ja vastuu on valtava.
Työpaikan vaihto? Pieni lisäopiskelu? Sairasloma?
Oletko minä? Samat fiilikset nimittäin.
Parhaansa tekee ja kakkaa tulee niskaan silti esimiehiltä ja kollegoilta.
Mulle määrättiin SSRI-lääkkeet stressiin, mutta onko oikein joutua syömään lääkkeitä pärjätäkseen työssään, vai pitäisikö ymmärtää vinkki ettei tämä osasto sovi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Oletko minä? Samat fiilikset nimittäin.
Parhaansa tekee ja kakkaa tulee niskaan silti esimiehiltä ja kollegoilta.
Mulle määrättiin SSRI-lääkkeet stressiin, mutta onko oikein joutua syömään lääkkeitä pärjätäkseen työssään, vai pitäisikö ymmärtää vinkki ettei tämä osasto sovi minulle.
Vaihda työpaikkaa! Ansaitset paremman työpaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa kerhoon. Jatkuvasti kiristetään tahtia ja lisätään töitä. Viikoittain jotain uusia ohjeita, toimintamalleja, uusia lääkkeitä, uusia laitteita, uusia tietokoneohjelmia. Ei riitä avokapasiteetti tähän jatkuvaan muutokseen.
On seläntakana puhumista, jatkuvaa valittamista, esimies on ilkeä eikä pidä henkilökunnan puolia. Työpäivän jälkeen on ihan puolikuollut ja haluaisi vaan olla ja levätä. Eihän tällainen ole elämistä. En halua elää vain käydäkseni töissä.
Vielä pari vuoota sitten rakastin työtäni mutta nyt alkaa olla mitta täysi. Minusta ei taida olla tähän työhön enää.
Mun mielestä sairaanhoitajan työn ei pitäisi olla sellaista, että mielialalääkkeitä tarvitsee syödä työssä selviytyäkseen. Tekisi mieli tietää ahdistuneiden hoitajien työnantajat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lääkäri ja myös todella ahdistunut työstäni. Päivät venyy valtavan pitkiksi ja vastuu on valtava.
Kiitos surkeista, paikkaansapitämättömistä diaknooseista.
Vuosien alipaino ja aliravitsemus ja niistä puutostiloista johtuvat kivut ja kolotukset ovat kannabiksen aiheuttamaa psykosomaattista kipua. Kummasti ne kivut lakkas kun sain painon takas ja edelleen kukkaa poltan. Hyvin te korkeakoulutetut vedätte. No ehkä toi ahdistuneisuus ja paineet selittää jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään uutta ymmärrän kyllä.Varmaan täytyisi sinun kouluttautua johonkin muulle alalle tai ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lääkäri ja myös todella ahdistunut työstäni. Päivät venyy valtavan pitkiksi ja vastuu on valtava.
Kiitos surkeista, paikkaansapitämättömistä diaknooseista.
Vuosien alipaino ja aliravitsemus ja niistä puutostiloista johtuvat kivut ja kolotukset ovat kannabiksen aiheuttamaa psykosomaattista kipua. Kummasti ne kivut lakkas kun sain painon takas ja edelleen kukkaa poltan. Hyvin te korkeakoulutetut vedätte. No ehkä toi ahdistuneisuus ja paineet selittää jotain.
Oliko vastaaja sinun lääkärisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen parjattu lähihoitaja. Ikää reilusti yli 50. Määrä-aikaisuus loppui taas, enkä ole saanut töitä sen jälkeen. Ehkä hyvä niin, koska olen niin loppu, fyysisesti ja henkisesti, että ajattelin hakea työkyvyttömyyseläkettä. Minusta ei ole enää hoitamaan vanhuksia. Tarvitsen itse hoitoa. Miksi hoitajat ajetaan loppuun? Kuka jaksaa tulevaisuudessa vanhustenhoitoa, jos tilanne ei muutu?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lääkäri ja myös todella ahdistunut työstäni. Päivät venyy valtavan pitkiksi ja vastuu on valtava.
Lääkärillä luulisi olevan enemmän vaihtoehtoja, kun heistä on kuitenkin pulaa monessa paikassa. Ala pitämään vaikka yksityistä vastaanottoa niin saat määrätä potilaiden määrän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän työpaikalla on useampikin hoitaja pitänyt opiskeluvapaata ja ovat tykänneet vaihtelusta. Osa on palannut hoitajan töihin, osa ei. Alanvaihtajat ovat myös yleensä jotenkin motivoituneempia tekemään hoitajanhommia, eli kyllä se vaihtelu ja usko siihen, että on vaihtoehtoja, on hyvä asia jaksamisen kannalta.
Luulen, että monesti leipääntyminen johtuu juuri siitä, että ei enää jostain syystä ole näköaloja, vaan kuvittelee olevansa jumissa.
Kyllä hoitajillakin on vaihtoehtoja, osastolle töihin ei mua sais enää kirveelläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lääkäri ja myös todella ahdistunut työstäni. Päivät venyy valtavan pitkiksi ja vastuu on valtava.
Kiitos surkeista, paikkaansapitämättömistä diaknooseista.
Vuosien alipaino ja aliravitsemus ja niistä puutostiloista johtuvat kivut ja kolotukset ovat kannabiksen aiheuttamaa psykosomaattista kipua. Kummasti ne kivut lakkas kun sain painon takas ja edelleen kukkaa poltan. Hyvin te korkeakoulutetut vedätte. No ehkä toi ahdistuneisuus ja paineet selittää jotain.
Oliko vastaaja sinun lääkärisi?
Ei varmaan. Kunhan levitän tietoa siitä ettei kaikkea voi laittaa kannabiksen syyksi niinkuin lääkintä-alan ammattilaiset tykkää tehdä.
Nyt mulla lukee omakannassa että oon huumeiden käyttäjä ja päässä vikaa. Hienot diaknoosit teil. Sitte en käytä alkoholia mutta sitä ei uskottu, mutta uskotaan kun sanon et käytän kannabista. Eli uskotte mitä haluutte.
Kuten oon ennenki sanonu: koulutus ei takaa älykkyyttä.
Kaikki nykyisen sopimuskäytännön ja palkkaturvan piirissä vielä olevat työntekijät ajetaan loppuun ja tilalle otetaan halvimmalla tekevät. Ainoa ryhmä mihin saat kuulua on lestadiolaisseurakunta.
Minäkin olen sh ja samat tunteet. Pelkään jo etukäteen työpäiviä ja kroppakin.on alkanut reagoimaan hiljalleen tähän. En enää meinaa kestää sitä kiirettä ja stressiä, yritän myös varautua pahimpaan ja sekin stressaa. Varsinkin kun se pahin käy ja homma leviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko minä? Samat fiilikset nimittäin.
Parhaansa tekee ja kakkaa tulee niskaan silti esimiehiltä ja kollegoilta.
Mulle määrättiin SSRI-lääkkeet stressiin, mutta onko oikein joutua syömään lääkkeitä pärjätäkseen työssään, vai pitäisikö ymmärtää vinkki ettei tämä osasto sovi minulle.Vaihda työpaikkaa! Ansaitset paremman työpaikan.
Kiitos! Ihanaa "kuulla" jonkun sanovan sen noin päin, eikä että työnantajani ansaitsee paremman hoitajan
Hyvä jos pelkästään työ ahdistaa.