Lukioon vai avoimeen yliopistoon?

Avoimeen ehdottomasti. Lukio-opinnoista ei tuossa vaiheessa enää hyödy yhtään samalla tapaa.

Jos on rahaa/käy töissä niin avoimeen. Siellä tosin joutuu käymään tutkinnon melkein loppuun asti ennen kuin pääsee siirtymään yliopiston puolelle ja saa tutkinnon ulos. Avoimen kurssit kehittävät häntä kyllä siihen suuntaan, että pääsee sitten ensi vuonna sisään. Jos on riippuvainen opintotuesta niin lukioon ja ainahan voi kokeilla vuoden jälkeen joko pääsisi yliopistoon sisään. Minkä tutkinnon hän suoritti amiksessa?

Vierailija kirjoitti:

Avoimeen ehdottomasti. Lukio-opinnoista ei tuossa vaiheessa enää hyödy yhtään samalla tapaa.

Paitsi kielissä jos ei ole muuten kielipäätä. Riippuen alasta oikkarissa on paljon englanninkielisiä kursseja.

avoimeen tai jotain muuta.. ei mitään järkeä käydä lukiota enää. Ellei halua sit lisäsivistystä..

Ei amiksia ja takatukkia yliopistoon. Jos äly ei riitä lukioon, ei toinna pyrkiä yliopistoon, vippaskonsteilla tai ilman.

Avoimeen ja suorittaa ne kurssit hyvin. Voi hakea oikikseen sitten avoimen väylän kautta! Paljon hyödyllisempi tuossa vaiheessa.

Molempia, jos on tarpeen. Nettilukiossa voi suorittaa halumiensa aineiden opintoja. Turhia aineita ei tarvitse opiskella, vaan voi valita ne, joista on oikeasti hyötyä.

Pääsikö sitten huonommin sisään ylioppilaiden joukossa.

En tunne systeemejä.

Poika suoritti laskenta-alan merkonomin tutkinnon ( vai mikä se nyt sitten onkaan nykyään) ja muutaman kurssin avoimen oikeustiedettä siihen liitännäisenä. Oli mahdollisuus liittää opintoihin, vaikkei siitä mitään käytännön hyötyä liene. Huippupaperit sai ulos ja hinku opiskelemaan olisi kova. -AP

Eiköhän olis paras katsoa tilastoja, miten lukion käyneet ja ei-lukion käyneet ja avoimet pääsevät sisään yliopistoon. Jotenkin vaan näyttää siltä, että tätä ei tehdä. Sitten ihmetellään, kun ei päästä sisään, kun lukiota ei ole käyty...

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän olis paras katsoa tilastoja, miten lukion käyneet ja ei-lukion käyneet ja avoimet pääsevät sisään yliopistoon. Jotenkin vaan näyttää siltä, että tätä ei tehdä. Sitten ihmetellään, kun ei päästä sisään, kun lukiota ei ole käyty...

Kannattaa katsoa tilastosta kuinka suuri osa lukion käyneistä tulee valituksi verrattuna siihen kuinka suuri osa ei-lukion käyneistä hakijoista pääsi sisään. Veikkaisin, että pelkän ammattitutkinnon kanssa hakevat on poikkeuksellisen motivoituneita ja lahjakkaita verrattuna keskimääräiseen lukion käyneeseen.

Ei pidä verrata keskenään keskimääräistä lukion käynyttä keskimääräiseen ammattikoulun käyneeseen. Ammattikoulun käyneistä vain ne kaikista parhaat oppilaat hakee jatko-opintoihin. Käytännössä ne ketkä jatkaa ammattikoulusta yliopistoon olisi läpäisseet lukio opinnot ihan helposti.

Vierailija kirjoitti:

Ei amiksia ja takatukkia yliopistoon. Jos äly ei riitä lukioon, ei toinna pyrkiä yliopistoon, vippaskonsteilla tai ilman.

Kirjoituksestasi päätellen sinulla ei ollut tarpeeksi älyä ymmärtääksesi, mitä Ap kirjoitti. 

jos on selkeä suunta niin siihen kannattaa pyrkiä' tietysti ja muutama vara suunnitelma, jos on hyvä päästään niin miksei itse kykene tälläistä tilannetta ratkaisemaa?

menee sinne mikä kiinnostaa, jos pääsee, hyvin yksinkertaista, lukion käyneillä saattaa joo olla parempi palkka, mutta työllistyminen paljon heikompi kuin amislaisilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimeen ehdottomasti. Lukio-opinnoista ei tuossa vaiheessa enää hyödy yhtään samalla tapaa.

Paitsi kielissä jos ei ole muuten kielipäätä. Riippuen alasta oikkarissa on paljon englanninkielisiä kursseja.

Pelkästään kielten vuoksi ei tarvitse mennä lukioon. Lukion oppimäärän pystyy opiskelemaan ihan missä tahansa kesäyliopistossa, kansalaisopistossa tai avoimessa korkeakoulussa. 

Hieno homma, ap, jos poikasi on päässyt oikiksen pääsykokeissa ensimmäiselle varasijalle. Voit vanhempana olla ylpeä lapsesi älykkyydestä ja kunnianhimosta. Suosittelen ehdottomasti avoimen yliopiston kursseja. Hän pääsee sitten aikanaan hakemaan päiväyliopiston puolelle ja avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit hyväksiluetaan tutkinnassa. Ts. hänen ei tarvitse suorittaa niitä enää päiväyliopistossa. Päivälukiota ei kannata suorittaa pelkästään yksittäisten kurssien vuoksi. Esim. kielet, äidinkielen ja matematiikan voi suorittaa muillakin keinoilla.

Sitäpaitsi lukion käytyään hän tipahtaa automaattisesti ylioppilas-kategoriaan, jossa on suurempi tungos. Yliopistoon pyrkijöillä on ainakin aikaisemmin ollut erilaiset kiintiöt sen mukaan, mikä on pyrkijän taustakoulutus. Nykyistä tilannetta en tiedä tarkkaan. 

Mitenkään helpommin poikasi ei pääse yliopistoon, vaikka menisikin ammattikoulun päästötodistuksella ja avoimen yliopiston kurssimerkinnöillä opiskelemaan. Hänellähän on jo yksi tutkinto taskussaan ja yliopistotutkinto hyvällä mallilla, näillä on isompi markkina-arvo kuin pelkällä yo-todistuksella. 

Tsemppiä yritykseen. 

Terveisin 14, jolla on sekä yliopistotutkinto että avoimen yliopiston arvosanoja aineopinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Poika suoritti laskenta-alan merkonomin tutkinnon ( vai mikä se nyt sitten onkaan nykyään) ja muutaman kurssin avoimen oikeustiedettä siihen liitännäisenä. Oli mahdollisuus liittää opintoihin, vaikkei siitä mitään käytännön hyötyä liene. Huippupaperit sai ulos ja hinku opiskelemaan olisi kova. -AP

Mietin, että pitäisikö näiden kahden vaihtoehdon (lukion jaavoimen yliopiston) olla täysin vastakkaiset. Eli selvittäisin, että kuinka paljon käytännössä joutuisi suorittamaan lukion kursseja voidakseen kirjoittaa ylioppilaaksi. 

Toisaalta, jos totta on, että poikanne jäi vain pisteen päähän yliopisto paikasta, niin jos valita pitäisi niin silloin ilman muuta avoimen yo:n puolelle, jossa voi suorittaa -maksua vastaan- opintoja, jotka voi myöhemmin mahd. lukea hyväksi ja osaksi tutkintoon johtavia opintoja. Samalla kun tuntuma opintoihin pysyy mielekkäästi yllä.

Lukion tai paremmin ylioppilaskokeen etu on lähinnä se, että suurin osa korkeakoulu/ yliopisto opiskelupaikoista jaetaan niin, että paikoista merkittävä määrä on varattu lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaneille, jolloin paikan saa ne, jotka ovat selviytyneet yo-kirjoituksista ja pääsykokeista laskettavien pisteiden perusteella parhaiten. (Tulevaisuudessa voi olla, että entistä useampi saa paikan myös suoraan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, eikä enää ole pakotettu osallistumaan lainkaan pääsykokeisiin. Sen sijaan en ole tietoinen, että ammattikoulututkinnon suorittaneille varattaisiin vastaavasti, tai jotenkin muutoin osa paikoista korkeakouluissa / yliopistoissa). 

Sitten on toinen  kiintiö ns. pääsykoekiintiö, jossa paikan saa, kuten kiintiön nimi sanoo, ne hakijoista jotka ovat menestyneet parhaiten pääsykokeessa ja omaavat tämän lisäksi ns. yleisen korkeakouluopiskelu -kelpoisuuden, kuten ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi tai valmistuneet ammattikoulusta (/omaavat vähintään perusasteen ammattitutkinnon).

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siinä, missä ylioppilastutkinnon huonostikin suorittanut voi, ainakin teoriassa tulla valituksi kummassa tahansa kiintiöstä, jos vain tarpeeksi hyvin tarpeeksi pääsykokeissa kun taas ammattikoulusta valmistunut voi tulla valituksi vain ja ainoastaan vakiintuneesti vain pääsykoekiintiössä,jossa ainakin kaikkein suosituimmilla aloilla saa paikkansa myös aika moni "tavallisen hyvän" lukio pohjalta hakeva. Mutta toki on mahd. se paremminkin ylppäreissä menestynyt jää saamatta opiskelupaikkaa ja vastaavasti se aiemmin halveksittu ja ammattikoulun käynyt saa juuri sen molempien himoitseman opiskelupaikan. Tai sitten yllättäen löytävät uudestaan samalta vuosikurssilta...

Lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaneilla on hakuvaiheessa usein hieman etuna se, että lukio on mielletty paikaksi jonka tehtävänä on yleisemminkin valmistaa opiskelijoita tuleviin opintoihin kun taas ammattikouluissa pääpaino on luonnollisesti siinä, että sitä kautta opiskelijat voivat suorittaa ja saada tutkinnon, jonka kautta ovat "jo" valmiita siirtymään työelämään ja mahd. elättämään sen turvin kaikin puolin itsensä.

Se kummasta kiintiöstä paikkansa saa ei myöhemmin ole mitään merkitystä.

Se mikä tietysti on hieman jännää on, kuinka erilaisissa elämäntilanteissa keskimäärin 18-20 vuotiaat ylioppilaaksi kirjoittaneet ja ammattikoulusta valmistuneet ovat. Osan odotetaan pikkuhiljaa alkavan elämään itsenäistä ja oman näköistä työtätekevän ja veronmaksajan elämää, kun taas osa ikälukasta hakee mahd. vielä ainakin toisena tai vielä usemapanakin vuonna sitä "omaa paikkaansa" ja paikan saatuaan menee mahd. vielä useampi vuosi kunnes ovat "valmiita" hakeutuakseen työelämään.    

m85 kirjoitti:

jos on selkeä suunta niin siihen kannattaa pyrkiä' tietysti ja muutama vara suunnitelma, jos on hyvä päästään niin miksei itse kykene tälläistä tilannetta ratkaisemaa?

menee sinne mikä kiinnostaa, jos pääsee, hyvin yksinkertaista, lukion käyneillä saattaa joo olla parempi palkka, mutta työllistyminen paljon heikompi kuin amislaisilla

Tässä kommentissa unohtuu tosiasiat hyvin lahjakkaasti. Ensinnäkin lukio on yleissivistävä koulu eikä yo-todistuksella saa muita töitä kuin jotakin hanttihommia ja kesätöitä päinvastoin kuin ammattitutkinnolla.  Yo-todistushan ei pätevöitä mihinkään ammattiin.

Tilastojen mukaan esimerkiksi amislaiset teknisen alalla ansaitsevat enemmän kuin pelkän lukion käyneet nuoret (esimerkiksi hampurilaispaikoissa tms. hanttihommissa). Siihen aikaan kun opiskelin yliopistossa, kaikki ammattikoulusta valmistuneet luokkakaverini olivat jo täyttä häkää ansaitsemassa ja kohta heillä oli jo omakotitalo, auto ja perhe, kun minä vielä kituutin opintolainalla. (Se oli sitä aikaa, kun opiskelijat ottivat vielä opintolainaa.) En usko, että tilanne on muuttunut opiskeluajoistani miksikään. 

Myöskään oman (humanistisen) alani huippupalkat eivät koskaan ole niin isoja kuin tekniikan tekniikan alan amiksen käyneillä. Eivätkä vastavalmistuneet diplomi-insinööritkään ansainneet samanlaisia summia kuin samanikäiset ammattitutkinnon suorittaneet huippuammattilaiset. 

Miksei voisi kirjoittaa ylioppilaaksikin. Koko lukiotahan ei tarvitse käydä, kun tutkinto jo on. Vain kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimeen ehdottomasti. Lukio-opinnoista ei tuossa vaiheessa enää hyödy yhtään samalla tapaa.

Paitsi kielissä jos ei ole muuten kielipäätä. Riippuen alasta oikkarissa on paljon englanninkielisiä kursseja.

Pelkästään kielten vuoksi ei tarvitse mennä lukioon. Lukion oppimäärän pystyy opiskelemaan ihan missä tahansa kesäyliopistossa, kansalaisopistossa tai avoimessa korkeakoulussa. 

Paitsi silloin kun AP esittää ehdoksi lukion TAI avoimen.

Vierailija kirjoitti:

Ei amiksia ja takatukkia yliopistoon. Jos äly ei riitä lukioon, ei toinna pyrkiä yliopistoon, vippaskonsteilla tai ilman.

En ole ap, mutta vastaan kuitenkin. Ap:n poika ei ole aikeissa päästä opiskelemaan millään vippaskonsteilla vaan käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä reittejä. Jos olet käynyt lukion, tietäisit, että opon tunneilla on puhuttu siitäkin, että yliopistoon voi hakea yo-tutkinnon lisäksi myös ammattikoulututkinnolla ja ammattikorkeatutkinnon avulla. Samoin avoin yliopisto on aivan laillinen väylä hakeutua päiväyliopistoon opiskelemaan. 

Erilaiset opiskeluväylät on rakennettu, koska halutaan turvata tasa-arvoinen mahdollisuus päästä yliopistoon. Samoin peruskoulujärjestelmä otettiin aikoinaan käyttöön, jotta opiskeluväylät eivät johtaisi umpikujaan, kuten vielä 1970-luvulla niillä, jotka valitsivat oppikoulun sijaan kansalaiskoulun. 

Myös sinulla on mahdollisuus käyttää näitä kaikkia väyliä, mikäli joskus haluat opiskella jotakin. Tsemppiä pyrkimyksiin.