Millainen mies haluaa vaimokseen hoitajatyyppisen empaattisen, huolehtivaisen, naisellisen naisen?

Eli valtaosa miehistä. Kyllä vaimon valinnassa painaa paljon se, millaisiksi miehet arvioivat naisen kyvyt äitinä.

Sellaiset, jotka eivät siedä kilpailua tai kritiikkiä.



Tasa-arvoisille miehille mieluisampi on reilu ja avarakatseinen, toimintakykyinen ja itsevarma nainen, ei niinkään tuollainen perinteinen ja naisellinen emotyyppi.

Oma mieheni on älykäs ja miehekäs, mutta arvostaa sitä, että minä olen aktiivinen, rohkea ja osaan toimia siinä missä hänkin. Mies jopa naureskeli, että olin aika " sietämätön" ekan lapsen imetysaikana, kun en suuttunut koskaan mistään eikä minun kanssa voinut kinata politiikasta...



Eli hän arvostaa minussa sitä, että olen " miesmäisellä" tavalla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, muodostan mielipiteitä enkä kaihda sanoa niitä ääneen.

Oli tutkittu millaisia naisia miehet haluavat kumppanikseen. Ainakin av-mammoille yllättäen tärkeintä ei ollutkaan kumppanin ulkonäkö ja terhakat tissit, vaan nimenomaan se, millaiseksi puolisoksi mies naisen arvio. Erityisesti miehet arvostivat juuri sitä, että nainen vaikuttaa äidilliseltä, ja siis hyvältä kumppanilta perheen perustamiseen.



Joten tuohon ap:n esittämään kysymykseen vastaus on: keskiverto mies.

Millä tavalla empatia on ristiriidassa mielipiteiden ilmaisemisen kanssa? Meillä avoin ilmaisu kyllä johtaa usein tinkaamiseenkin, mutta eihän sen vänkyttämisen tarvitse mitään aivotonta olla.

ka tekevät lapsia kaiken maailman luusereille ja sitten ihmettelevät kun ei niistä sukeutunutkaan sutjakoita perheenisiä.

luepa ap:n määreluettelo uudestaan.



Valtaosa meistä varmasti on yhdistelmä empaattisuutta ja mielipiteenmuodostajaa. Mutta oletan joidenkin muidenkin kirjoittajien tavoin, että ap hakee nyt sitä naisellisuuden äärityyppiä, joka vetäytyy sivuun ja antaa miehensä loistaa ja hoitaa kaiken kommentoinnin ja päätöksenteon. Sellaisiakin naisia on - uskomatonta kyllä, vaikka naisten koulutustaso on jo korkeampi kuin miesten jne. - aika paljon yhä!

Itse olen hoivaava, empaattinen ja silti reilu, avarakatseinen, itsevarma jne. Oikeastaan minä olen parisuhteessamme se vahvempi osapuoli.

Vierailija:

Sellaiset, jotka eivät siedä kilpailua tai kritiikkiä.

Tasa-arvoisille miehille mieluisampi on reilu ja avarakatseinen, toimintakykyinen ja itsevarma nainen, ei niinkään tuollainen perinteinen ja naisellinen emotyyppi.

Uskon nelosen tavoin, että sellaiset aika perinteisesti sukupuolirooleista ajattelevat haluavat naisten olevan ihailevia, syrjään vetäytyviä ja miehelleen keulapaikan antavia.

Oma mieheni on älykäs ja miehekäs, mutta arvostaa sitä, että minä olen aktiivinen, rohkea ja osaan toimia siinä missä hänkin. Mies jopa naureskeli, että olin aika " sietämätön" ekan lapsen imetysaikana, kun en suuttunut koskaan mistään eikä minun kanssa voinut kinata politiikasta...

Eli hän arvostaa minussa sitä, että olen " miesmäisellä" tavalla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, muodostan mielipiteitä enkä kaihda sanoa niitä ääneen.

Eli ei ole kyse pelkästään empatiasta, vaan sellaisesta perinteisesti naisellisesta naistyypistä, tai kuten ap sanoi: hoitajatyypistä.

toisaalta onpa sitä paljon naisia, jotka eivät muuta teekään kuin nimenomaan näyttele niitä kynsiä. Koska tuntuvat pelkäävän, että jos he sitten päästäisivät pehmeät puolensa valloilleen, he menettäisivät uskottavuutensa.

Ehkä hän ei sitten ole se keskivertomies, sillä hän ei koe, että mä olisin millään tasolla miesmäinen, vaikka osaankin avata suuni.



Tosin hän ei olekaan suomalainen, ja hänen mielestään kommentoiminen ei ole uhkaavaa. Vaikeneminen ei ole hänen mielestään naisellista tai yhteydessä hoivaavuuteen, vaan umpimielisyyteen, epäkohteliaana oloon tai tyhmyyteen.

" ulospäinsuuntautunutta" käytöstä. Sitten sen kanssa ollaankin pulassa.



Tai sitten mies kaipaa itse hoivaa, ja ottaa sellaisen, joka NÄYTTÄÄ empaattiselta.



Tai sitten räväkkä mies ottaa sellaisen kiltinoloisen naisen, jonka pitäisi tasapainottaa. Eikä kumpikaan ole tyytyväinen.

on insinöörimies ja sairaanhoitajanainen. Molemmat edustavat perinteisiä sukupuolirooleja ammattiensa kautta. Insinööreillä on usein varsin perinteinen näkemys miehen ja naisen rooleista. Sairaanhoitajat taas ovat niitä hoivatyyppejä, joille myös perhearvot ovat tärkeitä.

Kun raskas työ vaatii raskaat huvit....



Insinöörimiehelle sopii kyllä paremmin lääkärivaimo. Molemmat ovat yhtä pikkutarkkoja ja mielikuvituksettomia, noin keskimäärin.

Siis perinaisellinen. Olen pikemminkin huomannut, että monet miehet pikemminkin pelkäävät minua, koska olen suustani aika naseva.



Käänteisesti siis vastaan, että upseerit EIVÄT halua tuollaista naista, sillä mieheni on upseeri. Muutenkin kadettiupseereilla (ei siis toimiupseereilla) on aika räväkät vaimot.



Kun aikoinani mieheeni tutustuin, kiinnitin tähän huomiota, että upseereiden vaimot ovat aika räväköitä tapauksia. Upseerihan on perinden kunnioittava. VAstaan siis ap:lle, että perinteinen mies ei halua tuollaista naista.

Naisellinen, empaattinen ja perheensä hyvin hoivaava, ilman että itse jättäytyy taka-alalle. Ja sen lisäksi sitten olla itsevarma ja åarjätä urallaan. Eivät nämä sulje toisiaan pois.

Empaattinen, hoivaava, naisellinen nainen voi vallan hyvin olla samalla voimakas, omanarvontuntoinen ja puolensa pitävä. Suomessa niin on perinteisesti ollutkin. Täällä on aina oltu sitkeitä.

16 - Ystäväni on insinööri ja toimii kyynärpäitä vaativassa miehisessä työssä. Hän on kuitenkin naisellinen ja pehmeä arvoiltaan. Joustaa ja paukkuu ja hoivaa. Nimenomaan kotona siis.

18 - Toinen ystäväni on upseerin vaimo ja hän on ihan oikeastikin hoitoalalla töissä.



Ap:lle vastaukseksi, olen saanut sen kuvan, että aika moni mies haluaisi juuri tämän tyyppisen vaimon itselleen. Perusmies, vastaan siis. Ja onneksi meiltä naisilta sujuu kodin ja työyhteisön johtaminen siten, että miehen mielestä kyse on empatista ja hoivaamisesta. Tässä täytyy olla aika monet taidot.

Kun nähtävästi oletus on se, että ei voi olla sekä räväkkä että äidillinen...