Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huono itsetunto

Vierailija
08.07.2018 |

Mitä mahdollisia keinoja itsetunnon kohottamiseen löytyisi? Sillointällöin harvoin saatan joltain humaltuneelta rouvalta kehuja ulkonäöstä saada mutta en pysty näkemään itseäni komeana kun peiliin katson. Mittoja sen verran että 177/90. Salilla käyn usein, mutta en ole timmi. Lihaksia ja raamikkuutta noin muuten on, eli en pode huonoa itsetuntoa sen takia että olisin erittäin lihava ja todella ruma tai mikään kukkakeppi. Tämän ongelman myötä en uskalla myöskään mennä kiinnostavalle naiselle juttelemaan, koska pelkään että en riitä kuitenkaan hänelle. Pettymyksiä pitää elämässä tulla mutta näissä asioissa pettymykset ovat mulle erittäin raskaita. Jokainen kerta kun olen joutunut pettymään, olen vain mennyt syvemmälle ongelmaan. Eli nykyään en lähesty naista edes roimassa humalassa. Jotenkin jostain tyhmästä syystä sitä ei vaan enään jaksa, ja odottaa jonkun naisen tekevän aloitteen. Mutta sitten pelkään myös olevani liian helppo ja joutuvani vääränlaiseen suhteeseen, kun parisuhteen kaihossa ja huonossa itsetunnossa sitä kelpuuttaa melkein kenet vaan. Niin tosiaan, vinkkejä itsetunnon kohotukseen?
M23

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up up

Vierailija
2/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

double up up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se itsetunto ulkonäöstä ole kiinni, joten älä liikaa siihen takerru. Terapia voisi auttaa.

Vierailija
4/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, onko joku kolhinut ja lytännyt sinua? Johtuuko tämä siitä?

Vierailija
5/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen lyhytterapiaa. Kävin itse ja olen tyytyväinen. Ensin kartoitettiin ongelma ja alettiin tehdä kartoitus sen ratkaisemiseksi.

Minulla on todella huono itsetunto ja olen ulkoisilla keinoilla yrittänyt sitä parantaa (laihdutus, vaatteet, hampaiden valkaisu, opiskelin alaa tarkoituksena saada kunnioitusta ammatin kautta...).

Nyt olen saanut ”pääni” kuntoon ja pääsin opiskelemaan alaa, jota ITSE haluan.

Itsetunto paranee kun käyt läpi asioita ulkopuolisen kanssa. Ei auta, että joku kehuu yms.

Vierailija
6/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Epäilen 50-vuotta kestäneen kokeilujakson perusteella, ettei huonoa itsetuntoa saa parannettua. Joko itsensä hyväksyy tai ei.

Mutta hyvää itsetuntoa voi oppia feikkaamaan ja ikävät tunteet oppii painamaan taka-alalle.

Itsetuntoa epäilen geeniperäiseksi tavaksi hahmottaa itsensä. En keksi muuta selitystä sille, että huonolla itsetunnolla varustettuja voi olla koko suku. Vaikka olisi kasvatettu ilman huutamista ja kannustaen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Epäilen 50-vuotta kestäneen kokeilujakson perusteella, ettei huonoa itsetuntoa saa parannettua. Joko itsensä hyväksyy tai ei.

Mutta hyvää itsetuntoa voi oppia feikkaamaan ja ikävät tunteet oppii painamaan taka-alalle.

Itsetuntoa epäilen geeniperäiseksi tavaksi hahmottaa itsensä. En keksi muuta selitystä sille, että huonolla itsetunnolla varustettuja voi olla koko suku. Vaikka olisi kasvatettu ilman huutamista ja kannustaen.

Kotona harvemmin kannustettiin, ja olin ylipainoinen pullaposkinen nuori, joten nuoruudesta jäi parhaiten mieleen haukut ja nimitykset sekä tyttöjen naureskelu.

Millä tavoin voisin muokata mun ajatusmaailmaa että riittäisin edes itelleni? Netissä luki että kokaiinilla olevan ratkaisu tähän ongelmaan mutta en halua käyttää huumeita/"lääkkeitä" asian takia :/ Ja siitä voi kuulemma pahimmassa tapauksessa mennä ihan Cheekiks että sen jälkeen nähdään itsensä ihan maailman kuninkaana, en halua sitäkään.

Pitäisikö asiasta puhua psykologille vai onko jotain valmentajia olemassa tätä varten?

Tuossa joku jo itsemurhaa ehdottikin, mutta ongelma ei niin iso vielä ole että siihen tarttuisin vaikka tää mun ongelma masennuksen kanssa kulkeekin käsi kädessä ja pari kertaa vuodessa sitä "pikalippua onneen" harkitsen.

Oon kuullu ihmisiltä että kaikki on kiinni asenteesta, mutta en tiedä miten muutan tätä mun asennetta? En vaan osaa muuttaa sitä, enkä tiedä miten. Mua ahdistaa tää ongelma senkin takia suunnattomasti, että mun joka päivä kaljaa juova hiiren näkönen ystävä saa kyllä naikkosia, vaikka ei käytä edes hajuvesiä tai pidä yleisesti ottaen hygieniasta hyvää huolta, eli siis saattaa pitää sukkiakin niin kauan jalassa että haistan ne itte vieressä istuessa... Onko se sitten vaan niin sutjakas suustaan ja itsevarma että naisia ei kiinnosta tää kaljan juonti ja puutteellinen hygienia?

ap, m23

Vierailija
8/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa käydä psykologilla asian takia.

Huono itsetunto saa ihmisen vetäytymään itseensä, ja sen kyllä näkee. Kaverisi on luultavasti sinut itsensä kanssa, ulospäin suuntautunut ja kiinnostunut ihmisistä. Senkin näkee. Sellaiset pärjää naisten kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
09.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen 50-vuotta kestäneen kokeilujakson perusteella, ettei huonoa itsetuntoa saa parannettua. Joko itsensä hyväksyy tai ei.

Mutta hyvää itsetuntoa voi oppia feikkaamaan ja ikävät tunteet oppii painamaan taka-alalle.

Itsetuntoa epäilen geeniperäiseksi tavaksi hahmottaa itsensä. En keksi muuta selitystä sille, että huonolla itsetunnolla varustettuja voi olla koko suku. Vaikka olisi kasvatettu ilman huutamista ja kannustaen.

Kotona harvemmin kannustettiin, ja olin ylipainoinen pullaposkinen nuori, joten nuoruudesta jäi parhaiten mieleen haukut ja nimitykset sekä tyttöjen naureskelu.

Millä tavoin voisin muokata mun ajatusmaailmaa että riittäisin edes itelleni? Netissä luki että kokaiinilla olevan ratkaisu tähän ongelmaan mutta en halua käyttää huumeita/"lääkkeitä" asian takia :/ Ja siitä voi kuulemma pahimmassa tapauksessa mennä ihan Cheekiks että sen jälkeen nähdään itsensä ihan maailman kuninkaana, en halua sitäkään.

Pitäisikö asiasta puhua psykologille vai onko jotain valmentajia olemassa tätä varten?

Tuossa joku jo itsemurhaa ehdottikin, mutta ongelma ei niin iso vielä ole että siihen tarttuisin vaikka tää mun ongelma masennuksen kanssa kulkeekin käsi kädessä ja pari kertaa vuodessa sitä "pikalippua onneen" harkitsen.

Oon kuullu ihmisiltä että kaikki on kiinni asenteesta, mutta en tiedä miten muutan tätä mun asennetta? En vaan osaa muuttaa sitä, enkä tiedä miten. Mua ahdistaa tää ongelma senkin takia suunnattomasti, että mun joka päivä kaljaa juova hiiren näkönen ystävä saa kyllä naikkosia, vaikka ei käytä edes hajuvesiä tai pidä yleisesti ottaen hygieniasta hyvää huolta, eli siis saattaa pitää sukkiakin niin kauan jalassa että haistan ne itte vieressä istuessa... Onko se sitten vaan niin sutjakas suustaan ja itsevarma että naisia ei kiinnosta tää kaljan juonti ja puutteellinen hygienia?

ap, m23

Ihmiset yleensä viihtyy parhaiten sellaisten ihmisten seurassa, jotka viihtyvät itsensä kanssa. Psykologi olisi varmaan avuksi, jos tähän asti kokeilemasi kikat ei ole toimineet. Joihinkin ongelmiin tarvitsee ulkopuolista apua, huonon itsetunnon syyt ja parannuskeinot ei ole kaikilla samat.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi kahdeksan