Eihän se ole toisista välittämistä, että vaihdetaan palveluksia

Saat ihan vapaasti määritellä sen omalta kannaltasi noin.

Se on, että tekee toisille palveluksia, vaikkei odota saavansa mitään vastineeksi. Toki se voi sellaisiakin poikia, mutta ei synny jotain lapsellista katkeruutta, vaikkei poikisikaan, vaan on iloinen, että sai auttaa.

ap

Ja ihan absoluuttisestikin katsottuna asia on siten, kuin minä sen määrittelin.

ap

Mun mielestä on hienoa, jos voi auttaa päikseen tai tarvittaessa. Minusta se on välittämistä.

Oikein itsenäinen ja itsellinen ei kai sitten auta? Miten osoitat välittämistä?

Ja varsinkin vittttumaisia ovat ihmiset, jotka määrittelevät muita itsekkäiksi siksi, että he ottavat apua vastaan, eivätkkä anna takaisin. Eli he laskevat ITSENSÄ siinä välittäviksi, vaikka eihän se sitä ollut, jos alkaa vituttaa se, ettei itse saa samaa takaisin. Olisit suunnannut senkin auttamisenergiasi oman elämäsi kunnostamiseen sitten, saaatanan idiootti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on hienoa, jos voi auttaa päikseen tai tarvittaessa. Minusta se on välittämistä.

Oikein itsenäinen ja itsellinen ei kai sitten auta? Miten osoitat välittämistä?

Miksi sitä pitäisi osoittaa? Jos joku ei muuten usko minun välittävän, se on hänen häpeänsä sitten.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on hienoa, jos voi auttaa päikseen tai tarvittaessa. Minusta se on välittämistä.

Oikein itsenäinen ja itsellinen ei kai sitten auta? Miten osoitat välittämistä?

Ei välittämistä tarvitse osoittaa jos sitä on. Silloin sitä vain on ja tapahtuu välittämisestä kieliviä asioita, mutta välitän mä ystävistäni, vaikken heitä auttaisikaan. Heidän on itse selvittävä elämästään ja valinnoistaan.

ap

Esim. mun ystävistä iso osa on sellaisia, jotka eivät voi auttaa minua. Aika vähän minäkään heitä. En tajua, miksi minun pitäisi sotkeentua heidän asioihinsa?

ap

Mitä se välittäminen siis tarkoittaakaan? Sitä että mielessäsi toivot toiselle hyvää muttet kuitenkaan ole valmis tekemään sen eteen mitään?

Vierailija kirjoitti:

Ja varsinkin vittttumaisia ovat ihmiset, jotka määrittelevät muita itsekkäiksi siksi, että he ottavat apua vastaan, eivätkkä anna takaisin. Eli he laskevat ITSENSÄ siinä välittäviksi, vaikka eihän se sitä ollut, jos alkaa vituttaa se, ettei itse saa samaa takaisin. Olisit suunnannut senkin auttamisenergiasi oman elämäsi kunnostamiseen sitten, saaatanan idiootti.

ap

Kukas sua on nyt auttanut ja mitä vastavuoroista apua jätit antamatta?

Kyllä se välittäminen helposti alkaa laimentua, kun huomaa ettei toinen ole missään tilanteessa valmis tekemään myös toisen eteen jotain.

Harva niitä palveluksien määriä laskeskelee tai kirjaa pitää, että kuka on tehnyt minkäkin verran toisen eteen. Mutta kyllä siihen hyvään ihmissuhteeseen jonkinlainen vastavuoroisuus tarvitaan, vastavuoroinen välittäminen. Jälkeläisistään jotkut saattavat välittää yksipuolisestikin, mutta miksi kenenkään pitäisi välittää yksipuolisesti esim. kaverista?

Vierailija kirjoitti:

Esim. mun ystävistä iso osa on sellaisia, jotka eivät voi auttaa minua. Aika vähän minäkään heitä. En tajua, miksi minun pitäisi sotkeentua heidän asioihinsa?

ap

Miten sinä osoitat välittämistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on hienoa, jos voi auttaa päikseen tai tarvittaessa. Minusta se on välittämistä.

Oikein itsenäinen ja itsellinen ei kai sitten auta? Miten osoitat välittämistä?

Miksi sitä pitäisi osoittaa? Jos joku ei muuten usko minun välittävän, se on hänen häpeänsä sitten.

ap

Mistä moinen ärtymys?

Kai sitä on monia tapoja olla ystävä. Ole omalla laillasi. Mitä sitä kyrsiintymään?

Eli joku tuttu on pyytänyt jotain ja sinä itsekkyyden perikuva - yllätys yllätys -kieltäydyit...?

Vierailija kirjoitti:

Mitä se välittäminen siis tarkoittaakaan? Sitä että mielessäsi toivot toiselle hyvää muttet kuitenkaan ole valmis tekemään sen eteen mitään?

Näinpä. Miksi minun pitäisikään? Itsehän hän sen itselleen hoitaa. Vai miksi minun pitäisi?

ap

Minä en ap sinua tunne, enkä välitäkään tuntea.

En siten kommentoi sinua, vaan yleisellä tasolla sanon, että välittämistä on lähimmäistä kohtaan tunnettu myötätunto, positiivinen kiinnostus ja halu auttaa ja tuottaa toiselle hyvää.

Jos toinen ei tarvitse apua tai halua sitä, ei häntä tietenkään väkisin auteta, eikä apua muutenkaan ole tapana tuputtaa, ainoastaan tarjota.

Vastavuoroisuus on tärkeää, koska yksipuolinen apu on jo hyväksikäyttöä. Ei, ei niitä kertoja lasketa, mutta jos joku ei KOSKAAN tarjoa apua eikä pyydettäessä sitä anna, hänen kanssaan suhde muuttuu väistämättä etäisemmäksi. Miksi auttaisin, jos toinen ei arvosta minua samalla tasolla?

Kyse on siis ystävyyssuhteen syvyyden asteesta. Hyvältä ystävältä kehtaa pyytää apua, ja häntä myös auttaa mielelln, koska tietää hänen ajattelevan minusta samalla lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja varsinkin vittttumaisia ovat ihmiset, jotka määrittelevät muita itsekkäiksi siksi, että he ottavat apua vastaan, eivätkkä anna takaisin. Eli he laskevat ITSENSÄ siinä välittäviksi, vaikka eihän se sitä ollut, jos alkaa vituttaa se, ettei itse saa samaa takaisin. Olisit suunnannut senkin auttamisenergiasi oman elämäsi kunnostamiseen sitten, saaatanan idiootti.

ap

Kukas sua on nyt auttanut ja mitä vastavuoroista apua jätit antamatta?

Varmaan äiti mielestään auttoi, enkä ole ollut siitä kiitollinen, enkä aio auttaa häntä enää koskaan. Koska en laske avuksi sitä, jos tekee hyvää, kun samalla tekee pahaa jossain toisessa asiassa minulle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. mun ystävistä iso osa on sellaisia, jotka eivät voi auttaa minua. Aika vähän minäkään heitä. En tajua, miksi minun pitäisi sotkeentua heidän asioihinsa?

ap

Miten sinä osoitat välittämistä?

Lähinnä varmaan empaattisuudella ja myötäelämisellä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Eli joku tuttu on pyytänyt jotain ja sinä itsekkyyden perikuva - yllätys yllätys -kieltäydyit...?

Miksi se olisi itsekästä kenestäkään muusta kuin siitä ahneesta tuttavasta? Mitä hän mahtoi oikein odottaa?

ap

Vierailija kirjoitti:

Minä en ap sinua tunne, enkä välitäkään tuntea.

En siten kommentoi sinua, vaan yleisellä tasolla sanon, että välittämistä on lähimmäistä kohtaan tunnettu myötätunto, positiivinen kiinnostus ja halu auttaa ja tuottaa toiselle hyvää.

Jos toinen ei tarvitse apua tai halua sitä, ei häntä tietenkään väkisin auteta, eikä apua muutenkaan ole tapana tuputtaa, ainoastaan tarjota.

Vastavuoroisuus on tärkeää, koska yksipuolinen apu on jo hyväksikäyttöä. Ei, ei niitä kertoja lasketa, mutta jos joku ei KOSKAAN tarjoa apua eikä pyydettäessä sitä anna, hänen kanssaan suhde muuttuu väistämättä etäisemmäksi. Miksi auttaisin, jos toinen ei arvosta minua samalla tasolla?

Kyse on siis ystävyyssuhteen syvyyden asteesta. Hyvältä ystävältä kehtaa pyytää apua, ja häntä myös auttaa mielelln, koska tietää hänen ajattelevan minusta samalla lailla.

Sinä olet siis ahne ja itsekäs muiden verenimijä. En haluaisikaan tuntea sinua.

ap