Eihän se ole toisista välittämistä, että vaihdetaan palveluksia

En tosiaan koskaan varsinaisesti tarjoa kellekään apua. Minua ei ala kukaan käyttää hyväkseen. Ystävyyteni ei perustu sellaiseen, se ei ole mitäön välittämistä.

ap

Mutta otan kyllä vastaan, jos joku tarjoaa apuaan. Koska HÄN teki päätöksen haluta välittää minusta, se saa riittää hänelle, että sai välittää minusta, kun kerran tahtoi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta otan kyllä vastaan, jos joku tarjoaa apuaan. Koska HÄN teki päätöksen haluta välittää minusta, se saa riittää hänelle, että sai välittää minusta, kun kerran tahtoi.

ap

En välttämättä silti ajattele, että sellainen ihminen on ystäväni. Mistä sen toisen motiivit auttaa tietää? En itsekään pidä jokaista, jota autan, ystävinäni.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se välittäminen siis tarkoittaakaan? Sitä että mielessäsi toivot toiselle hyvää muttet kuitenkaan ole valmis tekemään sen eteen mitään?

Näinpä. Miksi minun pitäisikään? Itsehän hän sen itselleen hoitaa. Vai miksi minun pitäisi?

ap

Ai miksi pitäisi välittää kenestään, kun kaikki hoitavat asiansa itse?

Mutta kuitenkin sanot että välität joistakin ihmisistä. Mutta mitä se välittäminen tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Minä en ap sinua tunne, enkä välitäkään tuntea.

En siten kommentoi sinua, vaan yleisellä tasolla sanon, että välittämistä on lähimmäistä kohtaan tunnettu myötätunto, positiivinen kiinnostus ja halu auttaa ja tuottaa toiselle hyvää.

Jos toinen ei tarvitse apua tai halua sitä, ei häntä tietenkään väkisin auteta, eikä apua muutenkaan ole tapana tuputtaa, ainoastaan tarjota.

Vastavuoroisuus on tärkeää, koska yksipuolinen apu on jo hyväksikäyttöä. Ei, ei niitä kertoja lasketa, mutta jos joku ei KOSKAAN tarjoa apua eikä pyydettäessä sitä anna, hänen kanssaan suhde muuttuu väistämättä etäisemmäksi. Miksi auttaisin, jos toinen ei arvosta minua samalla tasolla?

Kyse on siis ystävyyssuhteen syvyyden asteesta. Hyvältä ystävältä kehtaa pyytää apua, ja häntä myös auttaa mielelln, koska tietää hänen ajattelevan minusta samalla lailla.

Miksi sinulle pitäisi tarjota apua? Oletko vähän ahne? Vai etkö oikein selviydy elämästäsi omillasi? Surkimus.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se välittäminen siis tarkoittaakaan? Sitä että mielessäsi toivot toiselle hyvää muttet kuitenkaan ole valmis tekemään sen eteen mitään?

Näinpä. Miksi minun pitäisikään? Itsehän hän sen itselleen hoitaa. Vai miksi minun pitäisi?

ap

Ai miksi pitäisi välittää kenestään, kun kaikki hoitavat asiansa itse?

Mutta kuitenkin sanot että välität joistakin ihmisistä. Mutta mitä se välittäminen tarkoittaa?

Ehkä sitä, että auttaisin jos se toinen ei muuten selviytyisi, mutta useinkaan auttamisessa ei ole siitä kysymys.

ap

Minusta on jotenkin täysin käsittämätöntä, että jonkun mielestä se, ettei tarjoudu auttamaan häntä on itsekkyyttä. Eli haluaa itselleen apua, ja jokainen joka ei iloitse siitä on itsekäs? Kukahan se on oikein siinä itsekäs.

ap

En tavoita näitä ap:n ajatuksia. Ja ketju täyttyy hänen tunnepitoisesta monologista.

Joiltain ihmisiltä voisi ennemminkin kysyä, että miten edes kehtaat pyytää apua toisilta? Eikö mieleesi tule kantaa vastuu omasta elämästäsi itse, vai onko elämäsi suolana käyttää muita hyväksi? Ystäväsihän voi olla vaikka sellainen, joka ei kysy koskaan apua.

ap

Jaaha, äitihullu taas vauhdissa. Pääsit sentään toiselle sivulle ennen kuin mainitsin äitisi.

Minusta ainoastaan silloin, jos on itse kysynyt muilta apua on syytä joskus tarjota sitä. Ei muuten. Toki saa jos haluaa rehkiä muiden hyväksi.

ap

Ihmeellistä jorinaa. Pois...

Mutta jos on kysynyt apua, niin eihän se mistään välittämisestä kerro. Vaan ettei vain tule toimeen.

ap

Minäkin välitän ihmisistä, vaikka en yleensä varsinaisesti tee mitään töitä heille.

Aloin pohtia asiaa, kun tutustuin ihmiseen, joka puhui, miten paljon hän on auttanut ystäviään muutoissa, koirien hoidossa, siivoamisessa, remontissa, ikkunoiden pesussa jne.

Omassa ystäväpiirissä ei ole ollut tapana tarjota sellaisia apuja. Olemme kaikki hoitaneet muuttomme, lemmikkimme, lapsemme ja siivouksemme itse tai ainakin ilman ystäväpiirin apua. Silti olen aina ajatellut, että välitämme toisistamme, koska pidämme yhteyttä, vaihdamme ajatuksia, kerromme kuulumisia ja välillä tapaammekin.

Minusta yhteyden pitäminen ja kuunteleminen on iso apu.

Mutta joo siis minusta ystävyys ilman suoranaisia työpalveluksia on mahdollista.

Tässä on vähän trollauksen makua, mutta oon nyt sen verran ap:n puolella että joo, kyllä se on tavallaan ahnetta pyytää apua silloin, kuin voisi tehdä asian itsekin mutta mieluummin vaivaa muita sillä asialla. Silloin se avun pyytäjä on "itsekäs". Ellei ole kyse vain pienestä auttamisesta, asiasta josta ei ole paljon vaivaa mutta joka antaa toiselle sysäyksen tehdä kuitenkin suurimman osan itse. Mutta en oikein tiedä tarkoititko sä tätä vai jotain muuta...

Vierailija kirjoitti:

Minäkin välitän ihmisistä, vaikka en yleensä varsinaisesti tee mitään töitä heille.

Aloin pohtia asiaa, kun tutustuin ihmiseen, joka puhui, miten paljon hän on auttanut ystäviään muutoissa, koirien hoidossa, siivoamisessa, remontissa, ikkunoiden pesussa jne.

Omassa ystäväpiirissä ei ole ollut tapana tarjota sellaisia apuja. Olemme kaikki hoitaneet muuttomme, lemmikkimme, lapsemme ja siivouksemme itse tai ainakin ilman ystäväpiirin apua. Silti olen aina ajatellut, että välitämme toisistamme, koska pidämme yhteyttä, vaihdamme ajatuksia, kerromme kuulumisia ja välillä tapaammekin.

Minusta yhteyden pitäminen ja kuunteleminen on iso apu.

Mutta joo siis minusta ystävyys ilman suoranaisia työpalveluksia on mahdollista.

Niinpä. Eräs hyväksikäyttäjäystäväni pyysi minua siivoamaan kerran yhtä asuntoa, johon muutti. Aivan hyvin olisi selvinnyt siitä itsekin. Eipä kyllä itselleni tullut mieleen pyytää häntä siivoamaan sitä kämppää, johon olin itse aiemmin muuttanut. Vitutti pyyhkiä jotain saaatanan keittiökaappien aivan siistejä hyllyjä ja ovia siellä, ja kaverin mielestä oli varmaan vain ihan kivaa yhdessäoloa.

Minusta se oli hyväksikäyttöä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin välitän ihmisistä, vaikka en yleensä varsinaisesti tee mitään töitä heille.

Aloin pohtia asiaa, kun tutustuin ihmiseen, joka puhui, miten paljon hän on auttanut ystäviään muutoissa, koirien hoidossa, siivoamisessa, remontissa, ikkunoiden pesussa jne.

Omassa ystäväpiirissä ei ole ollut tapana tarjota sellaisia apuja. Olemme kaikki hoitaneet muuttomme, lemmikkimme, lapsemme ja siivouksemme itse tai ainakin ilman ystäväpiirin apua. Silti olen aina ajatellut, että välitämme toisistamme, koska pidämme yhteyttä, vaihdamme ajatuksia, kerromme kuulumisia ja välillä tapaammekin.

Minusta yhteyden pitäminen ja kuunteleminen on iso apu.

Mutta joo siis minusta ystävyys ilman suoranaisia työpalveluksia on mahdollista.

Niinpä. Eräs hyväksikäyttäjäystäväni pyysi minua siivoamaan kerran yhtä asuntoa, johon muutti. Aivan hyvin olisi selvinnyt siitä itsekin. Eipä kyllä itselleni tullut mieleen pyytää häntä siivoamaan sitä kämppää, johon olin itse aiemmin muuttanut. Vitutti pyyhkiä jotain saaatanan keittiökaappien aivan siistejä hyllyjä ja ovia siellä, ja kaverin mielestä oli varmaan vain ihan kivaa yhdessäoloa.

Minusta se oli hyväksikäyttöä.

ap

Mutta en minä hänestä sen takia eroon halunnut, vaan aivan muista syistä. Oikealle ystävälle olisin sanonut ihan suoraan jatkossa, että en tule :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin välitän ihmisistä, vaikka en yleensä varsinaisesti tee mitään töitä heille.

Aloin pohtia asiaa, kun tutustuin ihmiseen, joka puhui, miten paljon hän on auttanut ystäviään muutoissa, koirien hoidossa, siivoamisessa, remontissa, ikkunoiden pesussa jne.

Omassa ystäväpiirissä ei ole ollut tapana tarjota sellaisia apuja. Olemme kaikki hoitaneet muuttomme, lemmikkimme, lapsemme ja siivouksemme itse tai ainakin ilman ystäväpiirin apua. Silti olen aina ajatellut, että välitämme toisistamme, koska pidämme yhteyttä, vaihdamme ajatuksia, kerromme kuulumisia ja välillä tapaammekin.

Minusta yhteyden pitäminen ja kuunteleminen on iso apu.

Mutta joo siis minusta ystävyys ilman suoranaisia työpalveluksia on mahdollista.

Niinpä. Eräs hyväksikäyttäjäystäväni pyysi minua siivoamaan kerran yhtä asuntoa, johon muutti. Aivan hyvin olisi selvinnyt siitä itsekin. Eipä kyllä itselleni tullut mieleen pyytää häntä siivoamaan sitä kämppää, johon olin itse aiemmin muuttanut. Vitutti pyyhkiä jotain saaatanan keittiökaappien aivan siistejä hyllyjä ja ovia siellä, ja kaverin mielestä oli varmaan vain ihan kivaa yhdessäoloa.

Minusta se oli hyväksikäyttöä.

ap

Mutta en minä hänestä sen takia eroon halunnut, vaan aivan muista syistä. Oikealle ystävälle olisin sanonut ihan suoraan jatkossa, että en tule :)

ap

Itse kun tykkään tehdä tuollaiset hommat muutenkin yksin; ei tartte sopia kenenkään kanssa aikatauluista, saati määräillä tai velvoittaa ketään tulemaan paikalle silloin, kun minä haluan, lisäksi voi kuunnella juuri sitä musiikkia samalla, kuin itse haluaa miettimättä, haluaako toinen jutella tai eri musiikkia ja muutenkin hoitaa homman IHAN OMAAN TAHTIIN. Ah, se vapaus.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin välitän ihmisistä, vaikka en yleensä varsinaisesti tee mitään töitä heille.

Aloin pohtia asiaa, kun tutustuin ihmiseen, joka puhui, miten paljon hän on auttanut ystäviään muutoissa, koirien hoidossa, siivoamisessa, remontissa, ikkunoiden pesussa jne.

Omassa ystäväpiirissä ei ole ollut tapana tarjota sellaisia apuja. Olemme kaikki hoitaneet muuttomme, lemmikkimme, lapsemme ja siivouksemme itse tai ainakin ilman ystäväpiirin apua. Silti olen aina ajatellut, että välitämme toisistamme, koska pidämme yhteyttä, vaihdamme ajatuksia, kerromme kuulumisia ja välillä tapaammekin.

Minusta yhteyden pitäminen ja kuunteleminen on iso apu.

Mutta joo siis minusta ystävyys ilman suoranaisia työpalveluksia on mahdollista.

Niinpä. Eräs hyväksikäyttäjäystäväni pyysi minua siivoamaan kerran yhtä asuntoa, johon muutti. Aivan hyvin olisi selvinnyt siitä itsekin. Eipä kyllä itselleni tullut mieleen pyytää häntä siivoamaan sitä kämppää, johon olin itse aiemmin muuttanut. Vitutti pyyhkiä jotain saaatanan keittiökaappien aivan siistejä hyllyjä ja ovia siellä, ja kaverin mielestä oli varmaan vain ihan kivaa yhdessäoloa.

Minusta se oli hyväksikäyttöä.

ap

Siivositteko yhdessä? Jos koit tuon hyväksikäytöksi, miksi suostuit edes? Jos ei laita rajoja, niin ei muut niitä usein hahmotakaan. Jos suostuu johonkin liian helposti (vaikkei se itsestä tunnu mukavalta), muut kuitenkin saattavat luulla ettei siitä ole vaivaa.

Mutta ilmeisesti minä olen nyt sitten osan palstalaisista mielestä se itsekäs, enkä välitä muista, koska minua tosiaankin vituttti se kaverin kämpän siivoaminen. Vituttti siihen aikaan tosin koko se ihminenkin, mutta juuri teidänlaistenne jeesusten takia en päässyt hänestä eroon.

ap