Kannattaako työkyvyttömyyseläkkeeltä kuntoutua?

Kyllä siitä eläkkeestä helposti eroon pääsee mutta takasin ei saa.

Taloudellisesti ei välttämättä kannata palata työelämään, mutta työnteossa on kyse paljon muustakin kuin tulosta. Kiva työ voi tuoda elämään mukavia uusia ihmisiä, mukavan elämänrytmin, kiinnostavia tehtäviä, joista saa merkityksellisyyden tunteen. Itsensä haastaminen uusien tehtävien myötä tuo myös oman mielihyvänsä. Usein työelämä tuo mukanaan myös stressiä ja haastavia tilanteita, mutta nämä ovat useimmissa työyhteisöissä ohimeneviä tilanteita. Ja onneksi työtehtäviä tai työpaikkaa voi vaihtaa, jos tilanne käy liian rankaksi.

Musta ainakin ois kivampi  jos raha tulis tilille palkkana eikä  erilaisina tukina. Minusta on kunnia-asia pyrkiä  elättämään itsensä sen sijaan että kikkailee tuilla.

Mikään ei  ole mahdotonta kunhan motivaatio on tarpeeksi  kova. Ja kun raha tulee palkkana eikä  tukina on pienimuotoinen vaurastuminenkin mahdollista.

Bumb.

Lisää näkemyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Musta ainakin ois kivampi  jos raha tulis tilille palkkana eikä  erilaisina tukina. Minusta on kunnia-asia pyrkiä  elättämään itsensä sen sijaan että kikkailee tuilla.

Mikään ei  ole mahdotonta kunhan motivaatio on tarpeeksi  kova. Ja kun raha tulee palkkana eikä  tukina on pienimuotoinen vaurastuminenkin mahdollista.

Kyse oli _eläkkeestä_.

Tässä minua kiinnostavia aloja:

-sosiaalityö

-psykologia (ei ehkä kuitenkaan tutkinnoksi asti)

-muu sosiaali- ja kasvatusala (esim.SRK nuorisotyönohjaaja)

-fysioterapia

Minulla on itsellä välilevyprolapseja, jotka aiheuttaa pieniä kipuja päivittäin sekä autismin kirjon häiriö. Hälinä ja kovat äänet vaikeuttaa keskittymistä ja ahdistaa jonkin verran.

Olen tehnyt epäpätevänä virallisia käännöstöitä ja melko haastavaa etäpohjaista maallikkoterapia/neuvontatyötä vapaaehtoisena.

-ap-

Vierailija kirjoitti:

Tässä minua kiinnostavia aloja:

-sosiaalityö

-psykologia (ei ehkä kuitenkaan tutkinnoksi asti)

-muu sosiaali- ja kasvatusala (esim.SRK nuorisotyönohjaaja)

-fysioterapia

Minulla on itsellä välilevyprolapseja, jotka aiheuttaa pieniä kipuja päivittäin sekä autismin kirjon häiriö. Hälinä ja kovat äänet vaikeuttaa keskittymistä ja ahdistaa jonkin verran.

Olen tehnyt epäpätevänä virallisia käännöstöitä ja melko haastavaa etäpohjaista maallikkoterapia/neuvontatyötä vapaaehtoisena.

-ap-

Hoitoalalla on liikaa ihmisiä, jotka olisi itse avun tarpeessa. Pitäisikö sun toteuttaa auttamisviettiäsi ihan vaan vertaistukena tai kokemuskouluttajana.

Onko kenelläkään käytännön kokemusta, miten työkyky arvioidaan jos valmistuu, mutta ei kuitenkaan ole kuntoutunut normaaliin toimintakykyyn?

hyvä aloitus, naku vartsulta.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään käytännön kokemusta, miten työkyky arvioidaan jos valmistuu, mutta ei kuitenkaan ole kuntoutunut normaaliin toimintakykyyn?

Ei sitä arvioida mitenkään. Minäkin opiskelin eläkkeellä ollessa uuden ammatin. Se on ihan sallittua, ja ei vaikuttanut mitenkään eläkkeeseen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia eläkkeellä olen ja kuntoutin itseäni käymällä koulua.

 Tuon kirkon nuorisotyön voit sitten kättelyssä unohtaa. Ei sovellu sinulle, koska siellä mitataan kyllä ohjaajan melun sietoa ja kaikkea mahdollista. 

Olen itse ammatillisessa kuntoutuksessa ja opiskelen kirkon nuorisotyöntekijäksi ja pakko on myöntää, että harjoittelut eivät ole helpoimmasta päästä, vaikka kipuja ei olekaan ja olen itsekin monen lapsen äiti, eli kokemusta on, mutta se, että on vieraita nuoria paljon niin se vaatii todella paljon huomioimista ja läsnäoloa, joten autismin kirjo on ehkä vähän liikaa tähän ammattiin. 

Sinun kannattaisi käydä ennen suuria suunnitelmia työkokeilussa ja keskustella eläkelaitoksen kanssa tuosta opiskelusta. Ajatus on hyvä, mutta se, mistä löydät töitä opiskelun jälkeen onkin sitten aivan toinen asia.

Eikös eläkevakuutusyhtiö maksa uuden koulutuksen?,eli maksaa elämisen sinä aikana