Milloin koet olevasi eniten "oma itsesi" ?
Kiinnostaa tietää, millaisissa tilanteissa teillä tulee kokemuksia, että viihtyy parhaiten omissa nahoissaan? Mitä silloin tekee? Onko yksin vai muiden kanssa?
Mitkä sanat kuvastaa silloin omaa persoonaa, kun on eniten elementissään?
Kommentit (34)
Kostaessani katkeruuttani sen syypäälle. Aion kyllä muuttua. Tai siis omana itsenäni haluan pysyä ja oma itseni olla, mutta saada katkeruuden käsiteltyä.
Kun saan nauraa ja olla hassu. Eniten viihdyn höpötasolla jos ympärillä on huumorintajuisia ja älykkäitä ihmisiä. Tekeminen kun tekeminen on mielekästä ja hauskaa.
Lukeminen, nukkuminen.
Suurinpiirtein aina. Olen täysin oma itseni niin töissä, kotona kuin muuallakin, en jaksaisi muunlaista tai ainakin poistun sellaisesta paikasta ja tilanteesta mahdollisimman nopeasti.
N44
Vierailija kirjoitti:
Kun saan nauraa ja olla hassu. Eniten viihdyn höpötasolla jos ympärillä on huumorintajuisia ja älykkäitä ihmisiä. Tekeminen kun tekeminen on mielekästä ja hauskaa.
Lukeminen, nukkuminen.
Minäkin olin joskus tuollainen pelle ja luulin, että se on mukavaa. Ei ollut, vaan se kävi tylsäksi ja rasittavaksi.
En kerro sitä. Jotain omaa täytyy olla.
Ollessani yksin kotona, kun en edes ajattele itseäni. Muiden seurassa ajattelen. Olisi kivaa olla oma itseni muidenkin seurassa, mutta en pysty.
Metsässä koirien kanssa.
Matkoilla jossain kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Ollessani yksin kotona, kun en edes ajattele itseäni. Muiden seurassa ajattelen. Olisi kivaa olla oma itseni muidenkin seurassa, mutta en pysty.
Mä taas toisin päin. Muiden kanssa. Kotona yksin aina ihan nuutunut, väsynyt ja sähellän.
Olen asiakaspalvelutyössä, missä jatkuvasti sosialisoimista.
Omimmillani olen kumminkin kun luen kirjaa, joka sopivasti haastaa ajattelemaan. Siis yksin. Silloin tunnen itseni innostuneeksi ja jopa älykkääksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani yksin kotona, kun en edes ajattele itseäni. Muiden seurassa ajattelen. Olisi kivaa olla oma itseni muidenkin seurassa, mutta en pysty.
Mä taas toisin päin. Muiden kanssa. Kotona yksin aina ihan nuutunut, väsynyt ja sähellän.
Niin minäkin usein olen, mutta sellaisenakin tunnen olevani oma itseni. Ihmisten seurassa taas on koko ajan "alarmed" olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani yksin kotona, kun en edes ajattele itseäni. Muiden seurassa ajattelen. Olisi kivaa olla oma itseni muidenkin seurassa, mutta en pysty.
Mä taas toisin päin. Muiden kanssa. Kotona yksin aina ihan nuutunut, väsynyt ja sähellän.
Niin minäkin usein olen, mutta sellaisenakin tunnen olevani oma itseni. Ihmisten seurassa taas on koko ajan "alarmed" olo.
Mä taas en. Oon vaan niihin tylsistynyt. Seinää tuijotan. XDDd
Mä rakastan musiikkia ja kun pääsen soittamaan, tunnen että elän täysillä. Samoja kokemuksia yksin ja yhdessä soittaessa. Ehkä sieltä pääsee elämään herkkyys ja tunteellisuus.
Yksin kotona, ulkona kameran kanssa (yksin tai seurassa).
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan musiikkia ja kun pääsen soittamaan, tunnen että elän täysillä. Samoja kokemuksia yksin ja yhdessä soittaessa. Ehkä sieltä pääsee elämään herkkyys ja tunteellisuus.
Mä soitan sillon ku oon niin tylsistynyt, etten keksi, mitä muuta enää tekisin.
Kun kikulini on juurta myöten pinpissä.
Kotona perheen kanssa tai ulkomailla ollessa...ehkä just siksi etten ajattele mitä muut ajattelee minusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä rakastan musiikkia ja kun pääsen soittamaan, tunnen että elän täysillä. Samoja kokemuksia yksin ja yhdessä soittaessa. Ehkä sieltä pääsee elämään herkkyys ja tunteellisuus.
Mä soitan sillon ku oon niin tylsistynyt, etten keksi, mitä muuta enää tekisin.
No mikä on sun juttusi?
Emt, matkalla? Ystävän kanssa.