Nykyvanhemmat lapsineen huvipuistoissa

Eilen Lintsillä ihan puskista eteeni poukkasi kävellessäni n. 7 -vuotias pikkupoika ja kaaduin itse siitä rähmälleni maahan, polveen sattui ihan kunnolla. Poika toki kaatui myös. Arvaa kuka sai huudot kahteen otteeseen? Minä. Isä sätti minut maanrakoon ja etsi vielä uudelleen käsiin ja naputti siitä kuinka varomaton olin. Mikä ihme näitä ihmisiä vaivaa? Toki itsekin yritin pahoitella omaa osuuttani, mutta kyllä mietin että jos oma lapsi kampittaisi aikuisen niin pahoittelisin noin pienen kohdalla vanhempana omaa tarkkaamattomuuttani enkä haukkuisi kaatunutta pystyyn. Mutta nää on nää äidin ja iskän pienet kullat joissa ei ole ikinä vikaa. Ärsyttää edelleen. :(

Tottakai toi oli vahinko ja kai sitä itsekin voisi olla aina tarkempi, mutta ei sitä voi aina kaikkeen varautua että kun käännät katseen hetkeksi pois menosuunnasta on joku jo jaloissa. Ääääh.