Siis miten kukaan voi viihtyä yksin? Antakaa vinkkejä tälle onnettomalle :(
Vihaan yksinoloa, olen aina vihannut. En osaa sitä ollenkaan. En tiedä, miten ollaan normaalisti yksin. Lapsuuteni oli hyvin turvaton ja äitini hallitseva, joka ei luottanut minua olemaan yksin lähes lainkaan. Joutuessani olemaan yksin laitan välittömästi tv:n päälle tai katselen/kuuntelen puhelimelta tai netistä jotain.
Yksinollessani minulla pitää olla jatkuvasti jotain, joka vie huomioni pois itsestäni. En tahdo joutua yksin omien ajatusteni kanssa, koska jostain syystä ne pelottavat. Olen ymmärtänyt yksinolosta nauttivien tykkäävän olla omien ajatustensa kanssa rauhassa. Mitä ihmettä te silloin oikein mietitte, kun se on teistä kivaa? Monesti puhunkin itsekseni ollessani yksin, jotta en joutuisi vaan hiljaa ajattelemaan.
Olisi tosi helpottavaa oppia olemaan yksin.
Kommentit (9)
Minä nautin yksinolosta. Jos saan järjestettyä omaa aikaa esim. kokonaisen illan, on se parasta, mitä tiedän tällä hetkellä. Silloin käyn kävelyllä ja tullessa ostan jotain ihanaa iltapalaa, esim. hedelmiä, juustoja ja jotain suolaista hyvää. Käyn saunassa ihan rauhassa, makaan lauteilla, laitan hiusnaamion, hieron hiuspohjaa rauhallisesti ajan kanssa. Saunan jälkeen laitan itselleni iltapalaa herkuista, joita ostin ja katson elokuvan. Harmi vain, että tällaisia iltoja minulle järjestyy vain muutamia vuodessa.
Minulla on mukavia asioita, ja pidän omasta seurastani. Nautin siitä että saan tehdä mitä haluan vapaasti. Pidän kyllä myös seurasta, mutta kaipaan paljon yksinoloa. Ehkä ongelmasi on juuri se, että et viihdy omien ajatustesi kanssa? Voisi olla aiheellista jutella ammattilaisen kanssa noista ahdistusta aiheuttavista ajatuksista.
Suunnittelen tulevaa, mietin menneitä, nautin hiljaisuudesta ja siitä että kukaan ei ole haluamassa multa jotain. En usein katso töllöä, mutta nettailen, otan torkut tai vaikka vedän käteen :) Jos on useampi päivä aikaa, niin sitten lähden pyöräilemään tai vaikka ajelemaan jonnekin. Mulla voi mennä yli viikkokin ennenkuin kaipaan kaupan kassaa kummempaa sosiaalista kontaktia.
Taas asia. meni aiheesta pois Kun yksinäisyydestä piti saada tietoa
Kukaan ei ollut yksinäinen Minä olen ollut yksin 4. vuotta
En haluaisi , Koronakin pieni syy tähän tilaani En enää ehkä kestä
Moni ei tiedä mitä on olla yksin Luonani on yksi ihminen käynyt
pikaisesti tänä vuonna Mitä sanot sinä olenko yksin AUTA ,👴
Vanhusta ,,
Jos lapsuutesi on ollut turvaton, olet todennäköisesti läheisriippuva. Se onkin sitten isompi vyyhti alkaa purkaa. Tutustu aiheeseen ja opiskele sitä, pohjimmiltaan kyse on psyykkisestä riippuvuudesta ja hylätyksi tulemisen pelosta, joka siis johtuu tuosta turvattomasta lapsuudesta. On isompi prosessi "parantua" siitä. Usein se tapahtuu pakon sanelemana tai sitten esim. terapiassa.
Mitä tapahtuu, jos kohtaat ajatuksesi? Osaatko sanoa ajatuksillesi vastaan? Mitä jos vain huomioit ajatuksesi, etkä välitä niistä? Todennäköisesti päässäsi papattaa hallitseva äitisi. Opettele olemaan välittämättä siitä äänestä. Ei ole helppoa, tiedän.
Pelkäänpä, etten osaa antaa vinkkejä. Minä rakastan yksinoloa. En voisi kuvitellakaan olevani parisuhteessa enkä työssä, jossa on paljon ihmiskontakteja. Sama kuin joku yrittäisi antaa minulle vinkkejä, kuinka viihtyä parisuhteessa tai seurassa.
Niin mikä on ongelma? En minäkään yksin ollessani välttis muuta tee kuin katson nettiä tms. ja nautin siitä.
Tarkoitatko nimenomaan että haluaisit koko ajan jutella jonkun kanssa?