Mikä on tehokkain tapa torpata negatiivinen viestintä?

1) Olet täydellinen. Et mokaa koskaan.

2) Jos mokaat, kyse onkin negatiivisestä viestinnästä. Palaa kohtaan 1.

Onko sinun ihan pakko viestiä hänen kanssaan? Onko kyse aina samasta asiasta ja joka kerta käy samoin? Voisiko antaa olla? 

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Pakko ei ole kui kuolla. Jos toinen ihminen oikeasti _vihaa_ sinua noin paljon, on todellakin välttämätöntä olla olematta yhteydessä. Ei mitään ”keinoja” - outo ajatuskin. Mitä luulet sen auttavan etteivät loukkaukset tunnu sinuun, jos hän inhoaa sinua ihmisenä noin paljon?

Oletko ajatellut ottaa selvää niistä asioista, joista keskustelette? Olisi ehkä hyvä, että tietäisitkin niistä jotain?

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Hei. Et kerro, mikä suhteesi tähän ihmiseen on ja miksi sinun on tämän ihmisen kanssa oltava tekemisissä, joten vastaukset jäävät arvailuksi ja ylimalkaisiksi. Haastan sinua miettimään, onko  oikeasti oltava ja miten usein /millä tahdilla?

Jos kyse on seurustelukumppanista / puolisosta, suosittelen ilman muuta parisuhdeterapiaa.

Jos kyse on työtoverista / työn asiakkaasta tms, asia kannattaa ottaa esimiehen kanssa puheeksi: jos esimiehestä, niin esim. työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Itsensä puolustamiseen ns siviilielämässä riittää, että sanoo, että puheesi loukkaavat minua tai tuntuvat pahalta ja et halua sellaista kuulla. Mikäli puhe jatkuu, voit ilmoittaa asiallisesti lähteväsi tilanteesta sillä erää, ei ovet paukkuen ja raivoissaan, vaan jo hetkeä ennen, rauhallisesti. Minä koen nyt parhaaksi lähteä kotiin, koska en pidä tämän keskustelun sävystä - tyyppisesti. Hei vaan, soitellaan ensi viikolla tms. On opittava rajaamaan, kannattaako keskustelua ja kanssakäymistä sillä kertaa enää jatkaa. Lyhyet riidat joissa pyritään selvittämään asia, ovat eri asia kuin asiattomat hyökkäykset.

Korostan kuitenkin, että nämä kommentit ovat hyvin yleiisellä tasolla, kun kukaan meistä sinua lukuunottamatta ei ole nähnyt tilanteita. Voihan olla että tämä toinen osapuoli kertoisi tarinan ihan toisella lailla.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ai tää onkin joku ihmissuhdejutska, eikä työjuttu. Boooooring!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Mutta et voi ikävä kyllä pakottaa tällaiseen. Ja koska hän on jo aika karulla tavalla osoittanut, ettei millään tasolla sinua arvosta ihmisenä, niin anna nyt hyvä ihme ihan itsesi takia olla. Anna olla. Oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ehkä viestit itse hänen suuntaansa ristiriitaisesti, teet sitä tässä ketjussakin. Sanot ensin, ettei loukkaus uppoa, mutta seuraavassa sanot jo, että totta kai uppoaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ehkä viestit itse hänen suuntaansa ristiriitaisesti, teet sitä tässä ketjussakin. Sanot ensin, ettei loukkaus uppoa, mutta seuraavassa sanot jo, että totta kai uppoaa. 

Loukkaus uppoaa, tarkoitus olisi osoittaa, ettei uppoa. En halua, että hän saa lisää "vettä myllyyn". Ilmaisin itseäni huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ehkä viestit itse hänen suuntaansa ristiriitaisesti, teet sitä tässä ketjussakin. Sanot ensin, ettei loukkaus uppoa, mutta seuraavassa sanot jo, että totta kai uppoaa. 

Loukkaus uppoaa, tarkoitus olisi osoittaa, ettei uppoa. En halua, että hän saa lisää "vettä myllyyn". Ilmaisin itseäni huonosti.

Mikä järki siinä on? Että viestit vastoin sitä, mitä sinusta tuntuu? 

"Minun ei tarvitse kuunnella tuollaista paskaa. Palataan asiaan kun olet rauhoittunut ja pystyt keskustelemaan asiallisesti" - poistut tilanteesta välittömästi ja eleettömästi, et reagoi vaikka toinen osapuoli jatkaisi. Odotat että hän tulee juttelemaan sinulle, ei toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ehkä viestit itse hänen suuntaansa ristiriitaisesti, teet sitä tässä ketjussakin. Sanot ensin, ettei loukkaus uppoa, mutta seuraavassa sanot jo, että totta kai uppoaa. 

Loukkaus uppoaa, tarkoitus olisi osoittaa, ettei uppoa. En halua, että hän saa lisää "vettä myllyyn". Ilmaisin itseäni huonosti.

Mikä järki siinä on? Että viestit vastoin sitä, mitä sinusta tuntuu? 

Se, että haluan osoittaa, ettei hän ole niskan päällä. Koen hänen jollain tavalla nauttivan siitä, kun hän saa aiheutettua minulle pahan mielen. Luulisi, että ylimielisyydeltä katoaa pahin kärki, jos osoitan hänelle, että hänen käyttäytymisensä ei aiheuta minussa sitä mitä hän hakee.

Vierailija kirjoitti:

"Minun ei tarvitse kuunnella tuollaista paskaa. Palataan asiaan kun olet rauhoittunut ja pystyt keskustelemaan asiallisesti" - poistut tilanteesta välittömästi ja eleettömästi, et reagoi vaikka toinen osapuoli jatkaisi. Odotat että hän tulee juttelemaan sinulle, ei toisin päin.

Tämä. Ja jos ei tule, niin _anna_olla_! Vastavuoroisuuteen ja joskus edes hyvään käytökseen ei voi pakottaa. Vaikka kuinka haluaisi hyväksyttää ja tärkeyttää itsensä toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ehkä viestit itse hänen suuntaansa ristiriitaisesti, teet sitä tässä ketjussakin. Sanot ensin, ettei loukkaus uppoa, mutta seuraavassa sanot jo, että totta kai uppoaa. 

Loukkaus uppoaa, tarkoitus olisi osoittaa, ettei uppoa. En halua, että hän saa lisää "vettä myllyyn". Ilmaisin itseäni huonosti.

Mikä järki siinä on? Että viestit vastoin sitä, mitä sinusta tuntuu? 

Se, että haluan osoittaa, ettei hän ole niskan päällä. Koen hänen jollain tavalla nauttivan siitä, kun hän saa aiheutettua minulle pahan mielen. Luulisi, että ylimielisyydeltä katoaa pahin kärki, jos osoitan hänelle, että hänen käyttäytymisensä ei aiheuta minussa sitä mitä hän hakee.

Eihän se noin toimi, kun tilanne ei ole niin. Jos sinulle olisi ihan sama, et miettisi asiaa. Mutta kun välität, et pysty mitenkään viestimään, ettet välitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ehkä viestit itse hänen suuntaansa ristiriitaisesti, teet sitä tässä ketjussakin. Sanot ensin, ettei loukkaus uppoa, mutta seuraavassa sanot jo, että totta kai uppoaa. 

Loukkaus uppoaa, tarkoitus olisi osoittaa, ettei uppoa. En halua, että hän saa lisää "vettä myllyyn". Ilmaisin itseäni huonosti.

Mikä järki siinä on? Että viestit vastoin sitä, mitä sinusta tuntuu? 

Se, että haluan osoittaa, ettei hän ole niskan päällä. Koen hänen jollain tavalla nauttivan siitä, kun hän saa aiheutettua minulle pahan mielen. Luulisi, että ylimielisyydeltä katoaa pahin kärki, jos osoitan hänelle, että hänen käyttäytymisensä ei aiheuta minussa sitä mitä hän hakee.

Eihän se noin toimi, kun tilanne ei ole niin. Jos sinulle olisi ihan sama, et miettisi asiaa. Mutta kun välität, et pysty mitenkään viestimään, ettet välitä. 

Ymmärrän pointtisi, ei siis tarvitse jankuttaa enempää. Mielestäni kuitenkin ihmisten ei aina tarvitse tai edes kannata näyttää todellisia tuntemuksiaan. Joskus toisin toimiminen on parempi vaihtoehto. Olisiko sinulla vinkkejä tuohon alkuperäiseen kysymykseeni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ihmisen kanssa on jatkossakin tultava toimeen ja oltava yhteydessä. Olen jo nyt varpaillani hänen kanssaan ja joudun tarkkailemaan hänen kulloisiaan mielentilojaan. Haluaisin kuitenkin itse pysyä positiivisella mielellä hänen negatiivisuudestaan huolimatta, mutta kanssakäyminen hänen kanssaan tekee sen vaikeaksi. Siksi haluaisinkin löytää keinoja, joilla osoitan asianosaiselle sen, että hänen loukkauksensa eivät uppoa minuun.

Uppoavathan ne ilmiselvästi. Ehkä sinun pitää pohtia sitä, miksi ne uppoavat niin hyvin. 

Tottakai ne satuttaa. Toivoisin olevani tälle ihmiselle tärkeä. Toivoisin, että hän arvostaisi minua. Toivoisin, että hän kuulisi, näkisi ja ymmärtäisi minua. Toivoisin, että hän haluaisi kohdella minua hyvin. Tällä hetkellä olo on turta. En keksi enää mitään muuta keinoa kuin että osoitan sen, etten ole hänen kynnysmattonsa.

Ehkä viestit itse hänen suuntaansa ristiriitaisesti, teet sitä tässä ketjussakin. Sanot ensin, ettei loukkaus uppoa, mutta seuraavassa sanot jo, että totta kai uppoaa. 

Loukkaus uppoaa, tarkoitus olisi osoittaa, ettei uppoa. En halua, että hän saa lisää "vettä myllyyn". Ilmaisin itseäni huonosti.

Mikä järki siinä on? Että viestit vastoin sitä, mitä sinusta tuntuu? 

Se, että haluan osoittaa, ettei hän ole niskan päällä. Koen hänen jollain tavalla nauttivan siitä, kun hän saa aiheutettua minulle pahan mielen. Luulisi, että ylimielisyydeltä katoaa pahin kärki, jos osoitan hänelle, että hänen käyttäytymisensä ei aiheuta minussa sitä mitä hän hakee.

Eihän se noin toimi, kun tilanne ei ole niin. Jos sinulle olisi ihan sama, et miettisi asiaa. Mutta kun välität, et pysty mitenkään viestimään, ettet välitä. 

Ymmärrän pointtisi, ei siis tarvitse jankuttaa enempää. Mielestäni kuitenkin ihmisten ei aina tarvitse tai edes kannata näyttää todellisia tuntemuksiaan. Joskus toisin toimiminen on parempi vaihtoehto. Olisiko sinulla vinkkejä tuohon alkuperäiseen kysymykseeni?

Anteeksi, ei ollut tarkoitus jankuttaa. Ei minulla ole muuta neuvoa kuin se, ettet pidä yhteyttä häneen. Koska et kertonut tarkemmin (mikä on ihan ok) niin minusta ainoa keino on antaa olla. Meillä on ehkä jotain samaa omassa käytöksessämme, saatamme reagoida samoin, sillä tunnistan tuon, että tahdot esittää sitä teflonia, mutta kun alahuulesi kumminkin väpättää, et siihen pysty. Minulla on sama, etenkin jos etukäteen tiedän, että joku haastaa minut ja on valmiiksi jo niskanpäällä, ei minusta löydy millään tehoja esittää, ettei tunnu missään. Ja olen oikeastaan luovuttanut sellaisen ihmisen suhteen. Joskus se muuten saattaa toimia, se luovuttaminen. Saada se toisen ajattelemaan, että missä vika.

Aloitus oli sen verran kryptinen että suosittelisin aloittajaa avaamaan asiaa enemmän. Tuosta ei käy ollenkaan ilmi mikä on suhteenne (työkaveri, lapsi, lapsipuoli, anoppi?) ja millaisissa tilanteissa teillä on ongelmia. Kukaan ei myöskään ole kärpäsenä katossa katsomassa vuorovaikutustanne ja koko keskustelua/riitaa. Vaikea tietää.