Tiesittekö että ylioppilaat ja merkonomit valmistuvat samoissa juhlissa?
Ylioppilaat ja merkonomit lakitetaan yhtäaikaa ja samassa tapahtumassa. Lakeissa on kuitenkin eroja. Ylioppilaiden lakissa on lyyra ja merkonomien lakissa merkuriuksen sauva. Suomi on muutenkin kummajainen Euroopan maiden joukossa, sillä Suomi on ainoa maa jossa merkonomin tutkinto suoritetaan ammattiopistossa. Muualla mailmaa vastaava tutkinto suoritetaan joko lukiossa tai vasta yliopistossa.
Kommentit (12)
Enne toimistotöitä tehtiin keskikoulupohjalta. Se oli varma tae, että jos ei jatkanut opintoja, konttoristiksi pääsi. Sitten tuli kauppaopistot. Samoihin töihin tarvittiin kaupallinen koulutus. Nyt on trendi, että ihan simppeleihin toimistotöihin otetaan tradenomeja. Olen ollut itse sellaisessa, että työtä olisi voinut kuka tahansa luku- ja kirjoitustaitoinen tehdä, mutta vaadittiin tradenomin koulutus.
Vielä 60-luvulla kauppakoulun käynuyt merkanttimies saattoi päästä pankinjohtajaksi.
Amiksilla on omat valmistujaisensa perjantaina.
Vierailija kirjoitti:
Amiksilla on omat valmistujaisensa perjantaina.
Meillä ainakin markonomit lakitettiin erikseen lukiolaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Amiksilla on omat valmistujaisensa perjantaina.
Kaksoistutkinnon suorittaneet lakitetaan jo silloin.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaat ja merkonomit lakitetaan yhtäaikaa ja samassa tapahtumassa. Lakeissa on kuitenkin eroja. Ylioppilaiden lakissa on lyyra ja merkonomien lakissa merkuriuksen sauva. Suomi on muutenkin kummajainen Euroopan maiden joukossa, sillä Suomi on ainoa maa jossa merkonomin tutkinto suoritetaan ammattiopistossa. Muualla mailmaa vastaava tutkinto suoritetaan joko lukiossa tai vasta yliopistossa.
Eikö siinä merkonomilakissa ole erivärinen se samettireunuskin ja sitten siinä on tupsu. Samoin kuin muissakin ammattilakeissa.
Onhan se todella erinäköinen kuin yo-lakki.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 60-luvulla kauppakoulun käynuyt merkanttimies saattoi päästä pankinjohtajaksi.
Vielä -80-luvullakin. Merkantti ja merkonomi olivat opistotutkintoja kuten vaikkapa insinööri (opistot olivat aikanaan ammattikoulun ja yliopiston välillä oleva kouluaste, jonka tilalle tulivat ammattikorkeat -90-luvulla ja samalla opistoaste poistui - nykymerkonomihan on "vain" ammattitutkinto kun taas tuon ajan opistomerkonomi vastasi nykypäivään muutettuna tradenomia) ja tuon ajan merkonomit olivat aivan tavallisia johtotehtävissä ja etenkin pankin- ja konttorinjohtajina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaat ja merkonomit lakitetaan yhtäaikaa ja samassa tapahtumassa. Lakeissa on kuitenkin eroja. Ylioppilaiden lakissa on lyyra ja merkonomien lakissa merkuriuksen sauva. Suomi on muutenkin kummajainen Euroopan maiden joukossa, sillä Suomi on ainoa maa jossa merkonomin tutkinto suoritetaan ammattiopistossa. Muualla mailmaa vastaava tutkinto suoritetaan joko lukiossa tai vasta yliopistossa.
Eikö siinä merkonomilakissa ole erivärinen se samettireunuskin ja sitten siinä on tupsu. Samoin kuin muissakin ammattilakeissa.
Onhan se todella erinäköinen kuin yo-lakki.
Tuollainen on merkonomin lakki:
https://www.salon.fi/images/valmistujaislakit/kaupan_ja_hallinnon_ala/p…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 60-luvulla kauppakoulun käynuyt merkanttimies saattoi päästä pankinjohtajaksi.
Vielä -80-luvullakin. Merkantti ja merkonomi olivat opistotutkintoja kuten vaikkapa insinööri (opistot olivat aikanaan ammattikoulun ja yliopiston välillä oleva kouluaste, jonka tilalle tulivat ammattikorkeat -90-luvulla ja samalla opistoaste poistui - nykymerkonomihan on "vain" ammattitutkinto kun taas tuon ajan opistomerkonomi vastasi nykypäivään muutettuna tradenomia) ja tuon ajan merkonomit olivat aivan tavallisia johtotehtävissä ja etenkin pankin- ja konttorinjohtajina.
Merkantit valmistuivat kauppakoulusta ja merkonomit kauppaopistosta. Vaikka kumpiakin koulutettiin samassa rakennuksessa, niin ne olivat ihan eri tutkintoja. Olin 80-luvulla töissä isossa, valtakunnallisessa yrityksessä ja siellä tehtiin päätös, että toimistotöihin piti olla vähintään merkonomin tutkinto, merkantteja ei palkattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 60-luvulla kauppakoulun käynuyt merkanttimies saattoi päästä pankinjohtajaksi.
Vielä -80-luvullakin. Merkantti ja merkonomi olivat opistotutkintoja kuten vaikkapa insinööri (opistot olivat aikanaan ammattikoulun ja yliopiston välillä oleva kouluaste, jonka tilalle tulivat ammattikorkeat -90-luvulla ja samalla opistoaste poistui - nykymerkonomihan on "vain" ammattitutkinto kun taas tuon ajan opistomerkonomi vastasi nykypäivään muutettuna tradenomia) ja tuon ajan merkonomit olivat aivan tavallisia johtotehtävissä ja etenkin pankin- ja konttorinjohtajina.
Merkantit valmistuivat kauppakoulusta ja merkonomit kauppaopistosta. Vaikka kumpiakin koulutettiin samassa rakennuksessa, niin ne olivat ihan eri tutkintoja. Olin 80-luvulla töissä isossa, valtakunnallisessa yrityksessä ja siellä tehtiin päätös, että toimistotöihin piti olla vähintään merkonomin tutkinto, merkantteja ei palkattu.
Jep, niin oli. Ja sitten niissä oli vielä erikseen peruskoulupohjainen ja yo-pohjainen koulutus, joka tarkoitti että tutkinto oli vuoden lyhyempi ylioppilaille kuin peruskoulupohjaisille. Muistaakseni merkonomitutkinto oli 3-vuotinen peruskoulupohjaisille ja 2-vuotinen ylioppilaille.
Kyllähän sitä Suomessakin suoritetaan yliopistossa ( kauppakorkeakoulussa) , josta valmistuu kauppatieteiden maistereita . Ihan eri tason tutkinto . Merkonomin tutkinnot voisi lakkauttaa , ei riitä töitä . Tradenomit ja maisterit vie työt .