Kerro jokin muisto lapsuudestasi.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Se kun isä kuoli, ambulanssi oli yöllä vienyt enkä edes herännyt siihen.
Voi ei.
Mä muistan lomamatkan Norjaan. Oli varmaan aika pieni silloin. Autolla ajattiin jäämeren rannalle ja siellä asuimme muutaman päivän. Ranta oli matala ja siellä oli todella paljon levää.
Paras leikki alle kouluikäisenä oli vaatekaupasta leikkiminen. Meillä oli puisia hedelmälaatikoita vintillä jotka sain alas ja niistä tiskiä ja hyllyköitä. Nuken vaatteet ja vanhat vauvan vaatteet tarjolle ja leikkiraha käyttöön. Äiti oli toisinaan asiakkaana , se oli parasta. Ostokset pakattiin oikeisiin kaupan papereihin, joita siihen aikaan vielä käytettiin kaupoissa.
Joskus leikin esille laitto oli jo niin suuri urakka, ettei jaksanut enää leikkiä.
Ei minusta tullut kauppiasta , ihan muulle alalle hakeuduin.
Mä muistan, kun piirreltiin huulipunalla sydämiä naapurinpojan talon seinään. Olin 4v ja sisko 6v. Poika oli jo iso poika, kun oli jo 7v vanha :D
Apukoulun pikkujoulujuhlat ja kuusi kaatui :)
Äidillä oli yksi muovipussi, jossa oli tavaroita mitä voisi antaa ihmisille lahjoiksi. Jotain hänen ostelemiaan juttuja siis. Tykkäsin välillä aina penkoa sitä pussia. Nähdessäni siellä vauvanuken, kysyin äidiltä, voisinko minä saada sen. Äiti kivahti siihen: "No eiköhän sulla tarpeeksi ole jo ä-p-ä-r-ö-i-t-ä!"
En tiennyt silloin, mitä ä-p-ä-r-ä tarkoittaa ja yritin tivata sitä äidiltä. Pahalta sanalta se vaan kuulosti, joten loukkaannuin kyllä vähän. Ei äiti suostunut kertomaan ä-p-ä-r-ä-sanan merkitystä.
Olin 4-vuotias, kun naapuri kuoli. Tajusin miten lyhytaikaista kaikki on, ja surin pitkään.
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..... kirjoitti:
Apukoulun pikkujoulujuhlat ja kuusi kaatui :)
Kivat juhlat.
Minut raiskattiin kun olin 3-vuotias. Kotona sain piiskaa tapahtuneen johdosta.
Tykkäsin etsiä neliapiloita nurmikosta. Kerran löysin seitsenapilan.
halusin mennä naapurin lestadiolais-lasten kanssa sunnuntaiseuroihin kun siellä kuulemma sai karamellejä. äiti ei päästänyt :(
Vierailija kirjoitti:
halusin mennä naapurin lestadiolais-lasten kanssa sunnuntaiseuroihin kun siellä kuulemma sai karamellejä. äiti ei päästänyt :(
Minulla yksi jehovantodistajaperheen lapsi yritti houkutella heidän kokoukseen. Isä kielsi minua jyrkästi menemästä.
Olin 3-vuotias ja pääsin papan ja mummon mukana verkkoja kokemaan omaan rantaan. Ihmettelin, miten mummo ei papan mielestä osannut soutaa oikein. Pappa oli aina muulloin kiltti mummolle, mutta verkkoja kokiessaan ei. Sitten mummo perkasi kalat ja minä sain poksautella uimarakot halki. Paljain jaloin.
Se kun isä kuoli, ambulanssi oli yöllä vienyt enkä edes herännyt siihen.