Kaverini asui kuukauden Espanjassa ja on nyt olevinaan joku maailmankansalainen :D

Voiko kuukautta edes asumikseksi sanoa? Pitkähkö vierailu...

Sellasta. Olen ihan suomalainen, mutta unohtelen sanoja ja lopulta sanon ne englanniksi enkä koe sitä mitenkään hienosteluksi ja maailmankansalaosuudeksi. Liittyy kuulemma lukihäiriöön.

Durning-Kruger -vaikutus eli ylivertaisuusvinouma. Pitää itseään kokeneena asiantuntijana, kun on hieman normaalia enemmän tutustunut johonkin, vaikka nyt espanjalaiseen elämään.

Noloa😂

Me asuttiin ulkomailla 2v, ja kyllä se suomen kieli muistui kokonaan takaisin kolmen päivän aikana :D

Voi voi onkp joku vähän salty ku kaveri asu ulkomailla ja itse jumissa suomessa

Joo, näin meille maailmankansalaisille helposti käy. Olin viime syksynä neljä viikkoa Australiassa, ja tänne palattuani ajelin ainakin viisi kuukautta vasenta kaistaa (oli ärsyttävää, kun vastaantulijat eivät vaan TAJUNNEET, että mä en millään tottunut tähän täkäläiseen systeemiin) ja sanoin kaikille "no worries, mate". Hiuksetkin olivat pystyssä monta kuukautta, kun olin niin kauan pää alaspäin siellä down under... :D :D

Minunkin tuttavapiirissä on henkilö joka on joskus opiskeluaikoinaan ollut 6kk vaihdossa Glasgowssa ja puhuu asiasta niin kuin se olisi hänen kotikaupunkinsa. ”Glasgown kasvatti” vilahtelee keskusteluissa. Myötähäpeä on valtava!

Vierailija kirjoitti:

Voi voi onkp joku vähän salty ku kaveri asu ulkomailla ja itse jumissa suomessa

Oletko sinä tämä kaveri, kun et keksinyt "saltylle" suomenkielistä vastinetta?

Vierailija kirjoitti:

Voi voi onkp joku vähän salty ku kaveri asu ulkomailla ja itse jumissa suomessa

Olen itse asunut ulkomailla pidempään, mutta suomea en unohtanut. Enkä olisi kateellinen, vaikka en olisi asunut ulkomailla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Voi voi onkp joku vähän salty ku kaveri asu ulkomailla ja itse jumissa suomessa

Kohta ap selittää ettei oo kyl yhtään ja luettelee missä kaikkialla onkaan matkustellut vuoden sisään :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi voi onkp joku vähän salty ku kaveri asu ulkomailla ja itse jumissa suomessa

Kohta ap selittää ettei oo kyl yhtään ja luettelee missä kaikkialla onkaan matkustellut vuoden sisään :D :D

Perhana, ap oli nopeempi :D

Meillä kans anoppi ja appi käy Espanjassa paljon ja ovat international. Hävettää kun eivät tajua, että humalainen suomalainen Espanjassa ei ole espanjalainen...

Vierailija kirjoitti:

Minunkin tuttavapiirissä on henkilö joka on joskus opiskeluaikoinaan ollut 6kk vaihdossa Glasgowssa ja puhuu asiasta niin kuin se olisi hänen kotikaupunkinsa. ”Glasgown kasvatti” vilahtelee keskusteluissa. Myötähäpeä on valtava!

Tuo 6kk on toki ollut lyhyt aika elämässä, mutta varmaan vaikuttava kokemus kaverillesi (etenkin jos se ainoa ulkomailla oleskeltu pätkä) ja siksi hän siitä mielellään puhuu. Mutta ymmärrän, että se voi saavuttaa koomisia piirteitä ja sanavalinnat nähtävästi aika naurettavia. "Sydämensä Glasgow'lle menettänyt" olisi lähempänä totuutta, mutta olisihan sekin aika huvittavaa.

Miten joku muka oikeasti voisi olla kateellinen jos joku on 1 kk jossain?

Kateudesta pitää päästä eroon jos näin on. Kateus myrkyttää mielen.

Tuttava, jolla ei ole mitään muuta kuin sairauksia on ihana ihminen. Todella tasapainoinen.

Toinen taas vinkuu koko ajan - puhuu itsestään kuin jostain kuninkaallisesta - hirveän kateellinen ja kiero. Hänellä ei ole mitään hätää.

Minun kaveri tuli leuhkana Kanarialta Suomeen, kun oli asunut siellä jonkun puolitutun miehen kanssa melkein puoli vuotta. Kävi siellä vain suomalaisten suosimissa paikoissa, söi suomibaareissa, joi suomibaareissa, osteli suomalaisessa ruokakaupassa.

Sitten kun palasi, niin osasi jopa alle 20 sanaa espanjaa mutta oli niiiin espanjalainen :D Ei ollut syönyt tapaksia, serranokinkkua, manchegojuustoa, paellaa tai muutakaan paikallista. Jotain espanjalaista halpaa cavaa oli sentään maistanut.

Olin aikoinaan parin viikon reissulla niin että en puhunut muuta kuin englantia. En ole kovin hyvä kielissä ja oli aikamoista pinnistelyä ymmärtää ja vielä enemmän puhua englantia. Kun palasin kotiin, huomasin edelleen miettiväni kaikki sanomiseni englanniksi, se oli jotenkin jäänyt päälle aivoihini. Mutta meni kyllä ohi parissa päivässä.

Aivan sietämätön esim.sen juontaja Ellan italian aksentilla puhuttu suomi, ihmettelen kun oli niin pidetty juontaja.

Nykyään matkustellaan niin paljon ja opiskellaan/ työskennellään ulkomailla, että on vähän vanhanaikaista kehuskella sillä. Usein näillä ei sitten ole muuta kehuttavaa, isäni alkkis naisystävä on joskus vuosikymmeniä sitten asunut Itävallassa ja on nyt sit niin kansainvälinen leidi ja höpöttää saksaa joka väliin.

Minä olin viime kesänä kaksi viikkoa Savossa ja sen jälkeen huastoin savvoo iha täyvellisesti..

Kirjakieli unohtui melkein kokonaan.

Mun kaveri asui hetken Jenkeissä ja Suomeen palattua oli toistuvasti hyvin vaikea muistaa ottaa sisälle tultaessa kengät jaloissa, katokku siellä niitä pidettiin sisälläkin jalassa... :D Oh well.