Lue keskustelun säännöt.
Oivallus 1: Painoa ei kannata yrittää pudottaa vippaskonstein
Kommentit (7)
Sitten ei pääse iltapäivälehtiin, kuinka nyt on elämänsä kunnossa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oivallus 0 : Älä kerrytä sitä painoa!
Periaatteessa tietysti paras neuvo, ei vaan auta yhtä ainoaa ihmistä, jolla sitä painoa on kertynyt. Vähän sama kuin neuvoisi, että älä ala alkoholistiksi, älä masennu, älä tee virheitä noin ylipäätään.
Tasapainoiseen elämään voisi kasvattaa jo kotona ettei sitä tarvitsi oivaltaa vasta 50 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Oivallus 0 : Älä kerrytä sitä painoa!
Tämä on asia jota minäkin mietin. Miksi pitää ensin mässätä itsensä säkiksi, sitten alkaa epätoivoinen ja turha taistelu kiloja vastaan? Eikö tässäkin kuten niin monessa asiassa parheiten päde ennalta ehkäisy!
En ole koskaan kuullut tai nähnyt, että jotakuta pakkosyötetään ja herkkuja ahdetaan kurkusta alas väkisin. Kyllä se on ihan oma valinta, sanotte mitä sanotte.
Tähän en kuitenkaan laske oikeasti syömishäiriöisiä, joilla todellakin on psyykkisiä ongelmia. Tarkoitan huvikseen ja laiskuuttaan mässääviä. Tietoa on maailma täysi, siitä ei ole puute. Valinta on oma jos ylenkatsoo faktat.
Lihavuus on kasvanut rähähdysmäisesti lyhyessä ajassa. Olen itse 63, ja lapsuudessani ja nuoruudessani lihavat olivat vähemmistö. Kuitenkin ihmiset söivät läskisoosia ja perunaa. Pullaa leivottiin kotona ja kermaa laitettiin kahviin. Ero oli ehkä se, että syötiin kun oli nälkä, ei mässäilty turhaan. Ihmiset olivat aktiivisia ja liikuntaa saatiin ihan arkiliikunnasta. Mitään saleja ei ollut eikä aerobikkeja.
Jokin on mennyt pahasti pieleen ja ihmiskunta syö itsensä hengiltä. Ehkä hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oivallus 0 : Älä kerrytä sitä painoa!
Periaatteessa tietysti paras neuvo, ei vaan auta yhtä ainoaa ihmistä, jolla sitä painoa on kertynyt. Vähän sama kuin neuvoisi, että älä ala alkoholistiksi, älä masennu, älä tee virheitä noin ylipäätään.
Tasapainoiseen elämään voisi kasvattaa jo kotona ettei sitä tarvitsi oivaltaa vasta 50 vuotiaana.
Ja päivän Älynvälys-palkinto on sinun! Oletkin varmaan jo tuotteistanut tuon loistoajatuksesi ja kierrät pitkin maailmaa jakamassa oivallustasi. Milloin elämäntaito-oppaasi julkaistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oivallus 0 : Älä kerrytä sitä painoa!
Periaatteessa tietysti paras neuvo, ei vaan auta yhtä ainoaa ihmistä, jolla sitä painoa on kertynyt. Vähän sama kuin neuvoisi, että älä ala alkoholistiksi, älä masennu, älä tee virheitä noin ylipäätään.
Tasapainoiseen elämään voisi kasvattaa jo kotona ettei sitä tarvitsi oivaltaa vasta 50 vuotiaana.
Ja päivän Älynvälys-palkinto on sinun! Oletkin varmaan jo tuotteistanut tuon loistoajatuksesi ja kierrät pitkin maailmaa jakamassa oivallustasi. Milloin elämäntaito-oppaasi julkaistaan?
Paljonko sinulla on pudotettavaa? Milloin näemme sinun tarinasi iltapäivälehdissä? Tai älä vastaa ohi aiheen henkilökohtaisuuksiin menevä komenttisi kertoo jo kaiken oleellisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisihan se ollut helpompi, että lapsena olisi saanut olla surullinen ja jopa itkeä ja vanhempi olisi pitänyt sylissä ja lohduttanut. Siinä olisi oppinut käsittelemään senkin tunteen ja oppinut, että se menee ohi. Sen sijaan käteen lyötiin pullapala tai suklaata ja oltiin iloisia, kun lapsi ei näyttänyt myrtsiltä. Myös lapsen kehuminen reippaaksi kun tämä söi lautasen tyhjäksi on vahingollista, kyllähän lapsi tekee mitä vain ilahduttaakseen vanhempaansa.
Jos ahdistus ja suru on aina helpottanut syömällä, niin siihen on hirveän vaikea löytää mitään korvaavaa tilalle. Ne lapsena iskostetut asiat on niin syvällä.
Periaatteessa tietysti paras neuvo, ei vaan auta yhtä ainoaa ihmistä, jolla sitä painoa on kertynyt. Vähän sama kuin neuvoisi, että älä ala alkoholistiksi, älä masennu, älä tee virheitä noin ylipäätään.