Oletko itse ns. liikuntarajoitteeton, ja seurustellut vammaisen/invalidin kanssa?

Tuli mieleen noista ketjuista, kun henkilökohtaisena avustajana työskennelleet kertovat kokemuksistaan.

Mutta nyt parisuhteen kannalta tästä. Aiheuttiko se tunnetasolla hankaluuksia, kun kumppanillasi oli niitä rajoitteita ja hidasteita, ja sinulla ei? Muita vaikeuksia?

Itse seurustelin pyörätuolilla liikkuvan ihmisen kanssa. Tuntui suhtautuvan minuun vähän kuin avustajaan, palvelijaan. Ei juurikaan empatiaa minun fyysisiä vaivojani ja sairastumisiani kohtaan. Minun kuului olla olemassa hämtä varten, hänelläm taas ei ollut mitään velvoitteita minua kohtaan, jätti yksin kun minusta ei ollut apua ja hyötyä. Yritin toki ymmärtää, ja miettiä asioita hänenkin kannaltaan. Ei halunnut puhua tunteista tai oikein muustakaan sellaisesta. Tietynlainen tunnekylmyys suhteessa johti siihen, että en halunnut enää jatkaa yhdessä. Muuten en kokenut siinä yhtään mitään ongelmaa, että hän liikkui pyörätuolilla, ja tuntui luontevalta jeesata kun tehtiin ja mentiin yhdessä, ei siinä mitään. Ja olin hirmuisen rakastunut.