Haluan pitää molemmat miehet
Minulla oli suhde työkaveriini :( Kaduttaa ja häpeän mutta samalla tunnen vetovoimaa ja himoitsen työkaveriani. Osa minusta taas haluaa pitää puolisoni ja perheen kasassa
Järki ja tunteet vääntävät kättä päivittäin. Pään sisällä on käsittämätön tunnemyrsky minkä käsittelyyn en löydä keinoja. En tiedä mitä tehdä. Olen epätoivoinen ja hermoromahduksen partaalla. Kaikki ahdistaa. Viestittelen edelleen työkaverilleni ikävän tunteessa ja samalla tuntuu paskalta satuttaa omaa miestäni. Puoliso kärsii ja lapset kärsivät mutta en osaa päästää irti kummastakaan miehestä
Kommentit (21)
Tuollainen ristiriitainen tunnemyrsky ei varmaan tee pääkopallesi hyvää. Terapeutti voisi ehkä auttaa?
Kyselet varovasti mieheltä fantasioista ja fetisseistä.
Jos sieltä löytyy kolmen kimppa tai cuckolding, niin saat pitää molemmat.
Mikä tän työkaverimiehen tilanne on? Onko vapaa? Olisiko valmis sitoutumaan sinuun ja lapsiisi? Onko siis realistinen vaihtoehto, että hänestä tulisi uusi kumppanisi?
Vierailija kirjoitti:
Mikä tän työkaverimiehen tilanne on? Onko vapaa? Olisiko valmis sitoutumaan sinuun ja lapsiisi? Onko siis realistinen vaihtoehto, että hänestä tulisi uusi kumppanisi?
Miksi kaikesta pitäisi tehdä parisuhdetta?
Panee sen verran, kun jaksaa himottaa, kyllä se siitä laantuu.
Mutta kuviossa on myös muita ihmisiä, joilla on varmaan oma mielipiteensä asiaan ja oma tahto reagoida, jos saavat tietää asioista. Ja se työpaikkarakas - onko suhteen laadusta keskusteltu?
Ihan ensimmäisenä AP ottaa itseään niskasta kiinni eikä kosta syyllisyyttään kenellekään. Kyllä hän taitaa tajuta tekevänsä väärin.
AP tässä
Työkaverini on perheellinen enkä näe hänen kanssaan tulevaisuutta. Hän välttelee minua välillä ja se kurjistaa ikävän tunnetta. Puolisoni tietää kaiken koska olen hänelle tunnustanut tekoni. Hän kärsii ja lapset kärsivät sivussa jatkuvista riidoista. Järkeni sanoo etten halua rikkoa perhettä koska kaikki on pohjimmiltaan hyvin. Tunteeni...ovat sekaisin
Vierailija kirjoitti:
AP tässä
Työkaverini on perheellinen enkä näe hänen kanssaan tulevaisuutta. Hän välttelee minua välillä ja se kurjistaa ikävän tunnetta. Puolisoni tietää kaiken koska olen hänelle tunnustanut tekoni. Hän kärsii ja lapset kärsivät sivussa jatkuvista riidoista. Järkeni sanoo etten halua rikkoa perhettä koska kaikki on pohjimmiltaan hyvin. Tunteeni...ovat sekaisin
Koska miehesi tietää mutta ei ole jo jättänyt sinua, hän on käytännössä valmis aisankannattajaksi.
Voit siis hyvin jatkaa toisen miehen kanssa ja nöyryyttää miestäsi yhä julkisemmin ja röyhkeämmin jatkossa.
Samaten voi tehdä se toinen mies omalle vaimolleen.
Te saatte nauttia samalla kun muut kärsivät. Eikös se tässä ollut pääasia? Teidän, tai siis sinun nautinto?
Kohta sulla ei ole kumpaakaan. Sitten helpottaa. Oikeasti mene hoitoon. Heti.
Aika inhottavia vastauksia tulee, kun ap selvästi kärsii tilanteesta eikä halua vaan paneskella menemään sen työkaverin kanssa.
Parisuhdeterapiaan heti! Päädytte mihin ratkaisuun tahansa lasten ei pidä kärsiä vanhempien riidoista yms.
Vierailija kirjoitti:
Aika inhottavia vastauksia tulee, kun ap selvästi kärsii tilanteesta eikä halua vaan paneskella menemään sen työkaverin kanssa.
Minkä tyyppisiä vastauksia tässä sitten pitäisi antaa? Voi nyyh, toivottavasti salarakas eroaa ja saatte toisenne ja olette ikuisesti onnellisia vai? Olen ollut samassa tilanteessa ja mieheni muutti pois kun sai tietää. Siinä ei mulla valinnanvaraa ollut. Salasuhdekin kuivui kokoon ja yksin jäin. Salasuhteen jännitys kun perustui nimenomaan siihen salaisuuteen, ei se ollutkaan niin kivaa sitten julkisesti.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä
Työkaverini on perheellinen enkä näe hänen kanssaan tulevaisuutta. Hän välttelee minua välillä ja se kurjistaa ikävän tunnetta. Puolisoni tietää kaiken koska olen hänelle tunnustanut tekoni. Hän kärsii ja lapset kärsivät sivussa jatkuvista riidoista. Järkeni sanoo etten halua rikkoa perhettä koska kaikki on pohjimmiltaan hyvin. Tunteeni...ovat sekaisin
Sinä olet jo rikkonut perheen kun kaikki kärsii.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä
Työkaverini on perheellinen enkä näe hänen kanssaan tulevaisuutta. Hän välttelee minua välillä ja se kurjistaa ikävän tunnetta. Puolisoni tietää kaiken koska olen hänelle tunnustanut tekoni. Hän kärsii ja lapset kärsivät sivussa jatkuvista riidoista. Järkeni sanoo etten halua rikkoa perhettä koska kaikki on pohjimmiltaan hyvin. Tunteeni...ovat sekaisin
Sä olet jo rikkonut perheesi ja pettänyt rakkaimpasi. Miten kestät häpeän vai tunnetko edes tätä tunnetta? Mä hirttäsin itteni sun paikalla. Olisi jalo teko.
AP jatkaa. En halua parisuhdeterapiaan. En pysty. Käsittelen tämän itse kuten muutkin tehdyt virheet. En halua että kukaan saa tietää tästä. Hävettää ja kaduttaa älyttömästi. En vain koskaan uskonut tekeväni näin. Pohdin jopa eroa miehestäni etten satuttaisi häntä enempää teoillani. En osaa lopettaakkaan suhdetta työkaveriini.
Kyllä sulla on lupa ottaa olemassa oleva apu (eli se parisuhdeterapia) vastaan. Olet ansainnut sen siinä kuin kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
AP jatkaa. En halua parisuhdeterapiaan. En pysty. Käsittelen tämän itse kuten muutkin tehdyt virheet. En halua että kukaan saa tietää tästä. Hävettää ja kaduttaa älyttömästi. En vain koskaan uskonut tekeväni näin. Pohdin jopa eroa miehestäni etten satuttaisi häntä enempää teoillani. En osaa lopettaakkaan suhdetta työkaveriini.
- Hävettää ja kaduttaa älyttömästi.
- En osaa lopettaakkaan suhdetta työkaveriini.
Ja nuo vielä samassa viestissä.
Onnea valitsemallasi tiellä ap. Kivinen tulee olemaan.
Miksi sä sitä lapsille kostat?
Hyväksy tilanne ja jaa aikasi kahden miehen kesken. Toinen ei saa perhe-elämää ja toinen... Nii, mitäs se toinen jää vaille?
Tee lisäksi suunnitelma sen varalle, mitä sitten kun suhde työkaveriin loppuu ettekä enää mahdu samalle työpaikalle. Kumpi lähtee?
Tai sen skenarion varalle, että miehes saa tietää ja haluaa eron / pariterapiaan / ottaa lapset ja lähtee? Mitä sulle jää?