Voiko minkä tahansa ihmissuhteen jättää, jos saa vain tarpeekseen henkilöstä?

Oon itse saanut täysin tarpeekseni jo lapsena omasta äidistäni. Tiedän, että minulla on oikeus tuntea niin, sille ei vain ole koskaan jäänyt tilaa sille tunteelle, koska äitini kuvitteli omasta mielestään tehneensä äitinä kaiken oikein ja olleensa hyvä äiti. Minun mietteistäni, jotka ovat sen mittaamisessa ainoa oikea kriteeri, hän ei piitannut. Jos lapsi ei voi sanoa äitiään hyväksi, tämä ei silloin ole sitä. Mietipä vain oman äitisi kohdalla, niin tiedät, mitä tarkoitan.

Ja nyt aikuisena, äitinä, olen sen takia, etten voinut koskaan ilmaista saaneeni tarpeeksi äidistäni, olen saanut tarpeeksi omasta perheestäni, miehestäni ja lapsistani. Toinen lapsista on inhottavan sitkeä jankkaaja ja toinen aikaansaamaton vätys ja hutilus. Joka nolaa äitinsä koulun silmissä.

Ettekö te muiden lapsiperheiden vanhemmat muka saa toisinaan täysin tarpeeksenne koko paskoista perheistänne? Jotka ovat idiootteja täynnä?

Ihanan vapauttavaa, itseasiassa, kun tajuaa saaneensa tarpeekseen jostain epämiellyttävästä henkilöstä, jonka kanssa on ollut lähinnä velvollisuudesta ylikäveltävänä ja huonosti kohdeltuna. Puhun nyt siis äidistäni ja siitä, miten jatkoin aikuisena yhteydenpitoa häneen, koska uskoin, että syy huonoihin väleihimme olin minä. No, en ollut, on ihan luonnollista saada paskakasasta tarpeekseen ja käyttäytyä huonosti, kun ei pois ja eroonkaan pääse (siis lapsena).

ap

Ja lapseni kinuamisesta sain tarpeekseni eilen, enkä aio siksi tehdä hänen kanssaan mitään tänään, miettikööt nyt seuraavalla kerralla jos sellaisen haluaa, että kannattaako kinuta ja purkaa kaikki tyytymättömyys äitiin... Jos kokee minut jonain likaämpärinä, niin ei onnistu.

ap

Varmaan pettyy, mutta toivottavasti tajuaa, että näyttämällä aurinkoisempaa naamaa saa elämässä enemmän.

ap

Uskon että kenen tahansa elämänlaatu parantuisi jos sinä häipyisit sinne hevonkuuseen. Eli siitä vain

Vähän noloa lapsille, kun olivat niin kamalia, että äitinsä sai heistä tarpeekseen ja lähti.

ap

Mä aina toimin niin, että mun äiti ei lähtisi ja jättäisi mua. Siksi varmaan sainkin hänestä tarpeekseni. Ei sen niin kuuluisi mennä.

ap

Voidaan kokea vaikeana asiana, sain tarpeekseni sukulaisesta jota olin aina puolustanut.  Sitten hän nauroi kun lastani kohdeltiin huonosti, häivyin kuvioista muutaman vuoden päästä vähin äänin.

Onnellinen se perhe joka tästäkin pystyy puhumaan ilman vauhkoamista.

Fiksu ihminen ei vetoa loputtomiin tuohon, ettei voi sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Voidaan kokea vaikeana asiana, sain tarpeekseni sukulaisesta jota olin aina puolustanut.  Sitten hän nauroi kun lastani kohdeltiin huonosti, häivyin kuvioista muutaman vuoden päästä vähin äänin.

Onnellinen se perhe joka tästäkin pystyy puhumaan ilman vauhkoamista.

Fiksu ihminen ei vetoa loputtomiin tuohon, ettei voi sanoa.

Minullakin menee tämän myötä varmaan muutama olemassa oleva, tekohengitetty, sisältä kuollut ihmissuhde. Mutta ei se mitään. Jos olisin tajunnut, että omasta äidistään tarpeeksisaaminen ei ole minun oma syyni, niin olisin luultavasti välttynyt masennukselta ja ties miltä. Ja saanut elää enemmän sellaista elämää ne vuodet kotoa lähtemisen jälkeen viiva tähän päivään, kun haluaisin. Nyt se oli täysin kielletty. Koska pidin yhteyttä ihmiseen, joka kohteli minua todella kuin paskaaa.

ap

Kivikissan sunnuntainen aivopieru. Tee meille palvelus ja jätä meidät.me emme halua jatkaa tätä ihmissuhdetta sun kanssa.

Ai juu, ethän sä koska sitten sulla ei ole peiliä .Ja ilman peiliä ja vastakaikua sinä lakkaat olemasta.Kuten oikea narsisti.Et kestä jos tulet hylätyksi, sun pitää saada olla se hylkääjä tai muuten maailmasi  romahtaa.Hylkää vaan kaikki,niin  lopulta sulla ei ole ainuttakaan ihmistä  jolle puhua, on vain av jonne oksennat omaa pahaa oloasi ja saat vain negatiivista huomiota.Mutta hei, onhan sekin huomiota, eikö?Sitähän sinä olet vailla.Huomiota, keinolla millä  hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Kivikissan sunnuntainen aivopieru. Tee meille palvelus ja jätä meidät.me emme halua jatkaa tätä ihmissuhdetta sun kanssa.

Ai juu, ethän sä koska sitten sulla ei ole peiliä .Ja ilman peiliä ja vastakaikua sinä lakkaat olemasta.Kuten oikea narsisti.Et kestä jos tulet hylätyksi, sun pitää saada olla se hylkääjä tai muuten maailmasi  romahtaa.Hylkää vaan kaikki,niin  lopulta sulla ei ole ainuttakaan ihmistä  jolle puhua, on vain av jonne oksennat omaa pahaa oloasi ja saat vain negatiivista huomiota.Mutta hei, onhan sekin huomiota, eikö?Sitähän sinä olet vailla.Huomiota, keinolla millä  hyvänsä.

Kannattaisi tarkistaa nuo "tietosi" peileistä. Kaikki ihmissuhteet ovat meille peilejä. Kaikki. Mulle av on ollut hyödyllinen peili omassa elämässäni olleiden peilien melkoisten vajavuuksien tai oikeammin vääristymien takia. Ja siis vaikkei mieheni olisi vääristynyt peili, niin se peilihommakaan ei toimi terveesti, koska olen joutunut katsomaan elämäni kasvuvuodet täysin vääristyneeseen peiliin ja saanut siltä palutetta. Eli äitini.

ap

Ja isänikin on ollut vääristynyt peili lapselle. Ei väkivaltaisen narsistinen, vaan toisella tavalla. Varmaan sitä on minussa itsessänikin, mutta silti minulla ei ole pahaa muistoa isästä, eikä varsinaista pahaa sanottavaa. Vaikka hän oli vajeellinen ihminen monella lailla.

ap