Lue keskustelun säännöt.
Minulla ei ole kavereita, miehellä menee hermot
03.05.2018 |
Pitäiskö mun väkisin hankkia ystäviä? Suurin osa ihmisistä on mun mielestä joko tyhmiä tai tylsiä. Tylsistyn aina heti kymmenen minuutin jälkeen jokaisen ihmisen seurassa. Ehkä sitten olen vaan erakkoluonne. Tykkään tosi paljon olla yksin ja minulla on paljon kivoja harrastuksia, joita teen yksin (lukeminen, lenkkeily jne.). Nyt on alkanut olemaan ongelma, kun miehellä menee hermo siihen, että olen aina kotona (toki töissä käyn, mies ei). Olen myös halunnut vähän rajoittaa miehen menoja, kun on joka viikonloppu kavereidensa kanssa niin, etten miestä välillä näe ollenkaan. Olisi nimittäin kiva tehdä välillä viikonloppuisin yhdessä jotain, käydä esim. kirppiskierroksella (mieskin tykkää siitä) tai patikoimassa (mies tykkää siitäkin). Silti kaverit menevät minun edelleni. Pitääkö vaan luopua yhteisistä touhuista viikonloppuisin? Minua on myös alkanut ahdistaa, kun mies on niin paljon poissa. Vaikka tykkäänkin olla yksin, en kuitenkaan haluaisi olla joka viikonloppu yksin kotona. Paikkakunnallamme ei ole mitään harrastusmahdollisuuksia jotain jumppaa lukuunottamatta ja hikisessä liikuntasalissa jumppaaminen muiden kanssa ei kiinnosta...
Kommentit (48)
vaihda miehesi kaltaiseeni yksinäiseen mieheen .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette sovi yhteen. Tarvitset introvertin miehen, jolle taipumuksesi pitää kaikkea ja kaikkia tyhmänä on pelkkää plussaa. Usko pois sellaisiakin miehiä on , jotka tykkää hengailla kotona 24/7. Jätä se sika, niin elämänlaatua kohenee huomattavasti.
Mieheni on ambivertti eli tykkää välillä olla kotonakin, mutta välillä tarvitsee sosiaalista kanssakäymistä. Harmi vaan, että viikonloppuisin, kun mulla ainoat vapaat ja olisi enemmän aikaa ja ennen kaikkea energiaa tehdä yhdessä asioita, miehen kaverit myös vapaalla ja he menevät edelleni.
-AP
Mies on ääliö. Mikäli et itse kärsi kavereiden puutteesta niin asia ei kuulu miehelle millään tavalla. Jos taas kärsisit, niin miehen tulisi tuntea empatiaa eikä valittaa asiasta. Kyse on nyt jostain muusta kuin sinun kavereista sinänsä. Minulla oli muuten joskus miesystävä, joka valitti ja haukkui minua, että minulla ei ole kavereita, vaikka minulla oli ja on kavereita. Minulla vaan ei ollut ryyppykavereita, ystäviäni tapasin kahvilla ja harrastuksissa jne. Oikeasti kyse ei siis ollut siitä että mies olisi toivonut minulle enemmän ystäviä vaan kyse oli siitä, että hän halusi oikeutuksen omille ryyppyilloilleen ilman minua.
Mies siis haluaisi että sulla olisi kavereita jotta voisi itse paahtaa kaiken vapaa-aikansa kavereiden kanssa ilman huonoa omaatuntoa?
Älä jää suhteeseen jossa kaverit menee parisuhteen edelle. Tottakai kaverit täytyy elämässä pitää mutta parisuhteen on oltava ykkönen, ei se saa aina jäädä kavereiden alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä ei ole työkavereita, miehen kaverit ovat viikolla töissä ja kun hän vihdoin viikonloppuna saisi järkättyä kaverimenoja, haluat sinä, että hän jumittaa kanssasi. Kumpikaan teistä ei nyt saa, mitä kaipaa - keskustelun paikka.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ei ole työkavereita, miehen kaverit ovat viikolla töissä ja kun hän vihdoin viikonloppuna saisi järkättyä kaverimenoja, haluat sinä, että hän jumittaa kanssasi. Kumpikaan teistä ei nyt saa, mitä kaipaa - keskustelun paikka.
Ymmärrän kyllä, että miehelle kaverit on tärkeitä. Mutta voisko edes joskus olla viikonlopun vain minun kanssani? Viimeksi viime vuoden puolella ollaan vietetty viikonloppu vain kaksin. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta mies väittää, etten ymmärrä kuinka tärkeitä kaverit ja heidän kanssaan oleminen hänelle on. Yleensä keskustelu päättyy siihen, että mies suuttuu...
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisiä te olette? Tulee mieleen, että mies on varmaan 20 vasta.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä te olette? Tulee mieleen, että mies on varmaan 20 vasta.
33 ollaan molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks oot sen miehen kanssa jos sua ei kiinnosta kukaan ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ei ole työkavereita, miehen kaverit ovat viikolla töissä ja kun hän vihdoin viikonloppuna saisi järkättyä kaverimenoja, haluat sinä, että hän jumittaa kanssasi. Kumpikaan teistä ei nyt saa, mitä kaipaa - keskustelun paikka.
Ymmärrän kyllä, että miehelle kaverit on tärkeitä. Mutta voisko edes joskus olla viikonlopun vain minun kanssani? Viimeksi viime vuoden puolella ollaan vietetty viikonloppu vain kaksin. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta mies väittää, etten ymmärrä kuinka tärkeitä kaverit ja heidän kanssaan oleminen hänelle on. Yleensä keskustelu päättyy siihen, että mies suuttuu...
-Ap
Ok, keskusteltu on, eikä auttanut yhtään. Vaikea tuohon on enempää sanoa. Saatatte joutua käymään sen isomman keskustelun siitä, mitä kukin haluaa elämältään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks oot sen miehen kanssa jos sua ei kiinnosta kukaan ihminen?
Oikeastaan ainoa ihminen, jonka seura kiinnostaa, on mieheni. Ja ei, en takerru. Niin kuin sanoin, tykkään olla yksin. Mutta ei aina jaksaisi olla yksinkään...
Tässä on nyt kyse kyllä tosiaan jostain muusta kuin kavereista. Vaikka sinä hankkisit 20 kaveria, niin ette te silti viettäisi yhtään enempää aikaa yhdessä miehen kanssa. Mies haluaa viettää vapaa-aikansa kavereidensa kanssa eikä sinun kanssa. Mikä parisuhde se sellainen on? Antaisin sinulle neuvon, että ota etäisyyttä, ala kulkemaan viikonloput vaikka viikonloppumatkoilla muissa kaupungeissa tms, lähde vaikka ulkomaille yksin, saa mies huomaamaan että on menettämässä sinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on kyllä sekin, että miehen kaverit on alkaneet urakalla lisääntyä ja ovat alkaneet viettää viikonloput perheen kanssa. Mekin ollaan lapsista puhuttu. Ehkä miehenikin sitten muuttuu, kun kavereitakaan ei saa enää kapakoihin hengaamaan ja kotona on oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä sekin, että miehen kaverit on alkaneet urakalla lisääntyä ja ovat alkaneet viettää viikonloput perheen kanssa. Mekin ollaan lapsista puhuttu. Ehkä miehenikin sitten muuttuu, kun kavereitakaan ei saa enää kapakoihin hengaamaan ja kotona on oma lapsi.
En laskisi sen varaan. Pahimmillaan miehesi pakenee yksin kapakkaan kun olet raskaana kotona kärsimässä liitoskivuista tai pieni vauva itkee ja mies ei kestä sitä.
Tuo kapakka toistuu aika usein viesteissäsi. Onko tässä kaveri"sopassa" kyse nyt pohjimmiltaan siitä, että miehelläsi on alkoholiongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks oot sen miehen kanssa jos sua ei kiinnosta kukaan ihminen?
Oikeastaan ainoa ihminen, jonka seura kiinnostaa, on mieheni. Ja ei, en takerru. Niin kuin sanoin, tykkään olla yksin. Mutta ei aina jaksaisi olla yksinkään...
Miksi tyydyt suhteeseen, jossa et saa mitä toivot? Haluatte eri asioita ja keskustelukaan ei johda parempaan kannaltasi. Eiköhän tuo suhde sitten ole tuossa. Miksi pitkittää väistämätöntä?
En kyllä ymmärrä, että miten kukaan nainen haluaisi parisuhteen, jossa mies on kaiken vapaa-ajan kavereidensa kanssa, ja lopun ajan töissä. Eihän se mikään parisuhde edes ole.
Minulla on ollut samantyylistä tilannetta vaimon kanssa, ja pitkien keskustelujen päätteksi olen tullut siihen tulokseen että vähintään joka toinen viikonloppu kuuluisi kyllä olla ohjelmaa yhdessä avioparin kesken. Miksi muuten sitä edes ollaan naimisissa, jos ei nauti toisen seurasta ollenkaan silloin kun on vapaa-aikaa?
Itsekin aikoinaan aina priorisoin kaveripiirin heti kun oli vapaata, esim. viikonloppuna, mutta eihän se ollut kestävä tilanne ollenkaan. Mutta jo se että miestä pitää "pakottaa" viettämään yhteistä aikaa kertoo kyllä siitä mielestäni että prioriteetit on vähän vinksallaan. Itse ennen selitin sitä sillä, että "mehän ollaan jo yhdessä joka arki-ilta". Olin typerä, onhan se aivan eri asia kuin se miten käyttää arvokkaan viikonloppuvapaansa.
Eri asia on tietysti ihmiset jotka ovat naimisissa vain taloudellisista syistä jne. se heille suotakoon. Mutta jos kyse on normaalista avioliitosta, niin...
M31
Uson että ongelma taitaa myös olla siinä että miehesi on päivällä kotona (näin käsitin) ja sinä töissä. Mies pitkästyy kotona ja kaipaa tekemistä. Sinä olet töissä ja kun tulet kotiin niin et kaipaa enää niin paljoa sosiaalista tekemistä kuin pitkästyneempi osapuoli.
Perusta lukupiiri