Minulla ei ole kavereita, miehellä menee hermot

Mulla särähtää korvaan tämä "Suurin osa ihmisistä on mun mielestä joko tyhmiä tai tylsiä. Tylsistyn aina heti kymmenen minuutin jälkeen jokaisen ihmisen seurassa." Ehkä ois asennemuutoksen paikka ap:lla. Myös hyvä miettiä sitä sovitteko yhteen, jos mies ei halua viettää aikaa seurassasi ja sinä et muita huoli kuin miehesi seuraa.

Eikö sellaisen miehen elämä ole kauhen rasittavaa jos aina pitää mennä mihin kaverit, että ei ole mitään omaa tahtoa. Että ei voisi ikinä sanoa kun joku kysyy että nyt menen tyttöystäväni kanssa vaeltamaan vaikka että nyt ei sovi. Jos joka ikinen viikonloppu menisi kavereilla niin kyllä siinä vaiheessa pitäisi jo miettiä suhteen laatua.

Ei se voi mennä niin että kaverit menisi edelle joka ikisessä käänteessä. Miksi mies ei tavata heitä vaikka illan viikolla kuten naisetkin voivat käydä kahvilla tai syömässä.

Jos aina pitää vetää ryyppyretki niin olisi sekin jo syy kyseenalaistaa suhde.

Kyllä parisuhteessa olevan miehen on ymmärrettävä että kaikkien kavereiden kanssa ei voi olla jatkuvasti non stoppina tai sitten hänen on valittava asua heidän kanssaan.

Kysy että miten miehesi näkee yhteisen ajan ja mitä hän haluaa kanssa tehdä yhteistä?

Ja kysy milloin hän muistaa viimeksi että olette tehneet jotain yhdessä.

Jos vain mumisee että onhan niitä eikä voi esittää mitään konkreettista niin voi varmaan päätellä miten paljon kiinnostaa.

Ja mitä sitten kun miehen kavereilla on lapset. Istuuko mies sitten perheiden keskellä su iltapäivänä? Itse kokisin kyllä kiusalliseksi jos joku olisi koko ajan kylässä .

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on ambivertti

-AP

Vai niin. Minun mieheni on ihan vain vertti.

T. Shirley

Meillä on vähän samanlainen tilanne, mutta meillä on lapset tuohon päälle ja mies ei onneksi ihan koko ajan luuhaa jossakin. Mutta se, että kotona ollessaan chattaa kavereiden kanssa 24/7. Hyvä, että edes pystyy lasten kanssa leikkimään ilman kännykän messengeriä. Mullekin siis tullut tuosta sellainen olo, että perheen kesken ei tehdä mitään, koska mies ei ole henkisesti läsnä. Ja tietysti suuttuu, jos huomauttaa asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on kyllä sekin, että miehen kaverit on alkaneet urakalla lisääntyä ja ovat alkaneet viettää viikonloput perheen kanssa. Mekin ollaan lapsista puhuttu. Ehkä miehenikin sitten muuttuu, kun kavereitakaan ei saa enää kapakoihin hengaamaan ja kotona on oma lapsi.

Ei hyvänen tähden! Älä vaan laske sen varaan, että lapsi korjaisi teidän parisuhteessanne olevia ongelmia. Lapsi ei paranna asiaa, päinvastoin, pahentaa vain. Moni on kokeillut tuota kikkaa ja melkein jokainen on joutunut pettymään pahasti. 

Mies tuntee jo nyt, että sinä yrität kahlita häntä, kun pyydät häntä jäämään edes silloin tällöin seuraksesi. Sitten kun on lapsikin, sittenhän hän vasta rupeaakin hyppimään seinille. Kun hän jo nyt suuttuu sinulle ihan kohtuullisista pyynnöistäsi jäädä kanssasi, voin vain kuvitella, millaisia raivareita saattaa olla tulossa. Olette arkisin kolmestaan kotona vauvan kanssa ja mies lähtee viikonloppuisin ovet paukkuen ryyppäämään. 

Arvelen, että tuolla jossakin on joku kiva ja kiltti ihminen, joka osaa rakastaa sinua sellaisena kuin sinä olet. Sinuna harkitsisin ihan vakavissani eroa. Te olette niin erilaisia, että pitäisi tapahtua ihmeitä, ennen kuin mies muuttuisi tuosta perhekeskeiseksi. (Mielestäni sinun ei tarvitse muuttua, olet hyvä tuollaisena.)

Tsemppiä!

Monesko miesprovo tälle päivälle?

Ja mammat onanoi iloisena ringissä.

sama ongelma..

Vierailija kirjoitti:

sama ongelma..

sama ratkaisu, vaihda mies eli JSS :)