Lue keskustelun säännöt.
Oliko kehitysvammaisia ennen enemmän?
28.04.2018 |
Syntyikö esim. 70-80-luvulla enemmän vammaisia lapsia? Mietin, että paljonko nykyajan seulat ja tarkemmat raskausajan ohjeet on vaikuttaneet?
Kommentit (58)
Ero 1970-80 - lukuun on mitätön.
Sen sijaan noin 1700-lukuun verrattuna se on huomattava: silloin lähes kaikki olivat enemmän tai vähemmän alkoholin sikiöinä vahingoittamia, ja se oli käytännössä normaalia. Toisaalta sitten pahemmin ja näkyvämmin vammaiset tietysti kuolivat pieninä, joten näkyvästi kehitysvammaisia oli vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta voihan olla. Toisaalta moni, jolla jokin liitännäisongelma kuten sydänvika, varmaan kuolivat aivan pikkuvauvoina.
Ohoh, kakkonen vastaa vielä varhaisemmista ajoista. 70- ja 80-luvuilla ei ollut nälänhätää.
Kyllä 80-luvulla ainakin oli seulontoja ja ultraäänitutkimuksia.
Kaikki vammaiset eivät ennen kuolleet pienenä ja toisaalta esim. kulkutaudit vammauttivat ihmisiä (myös älyllisesti). Esimerkiksi tartuntatautien jälkitauteina esiintyvät aivotulehdukset vammauttivat ihmisiä aikuisinakin.
Vierailija kirjoitti:
Ero 1970-80 - lukuun on mitätön.
Sen sijaan noin 1700-lukuun verrattuna se on huomattava: silloin lähes kaikki olivat enemmän tai vähemmän alkoholin sikiöinä vahingoittamia, ja se oli käytännössä normaalia. Toisaalta sitten pahemmin ja näkyvämmin vammaiset tietysti kuolivat pieninä, joten näkyvästi kehitysvammaisia oli vähemmän.
Mielenkiinnostuttava teoria! Miksi emme sitten ole (vai olemmeko me) myöskin heidän jälkeläisinään FAS-piirteisiä alenevassa polvessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli normaaleja töitä heikompilahjaisille, jotka saivat häthätää kansakoulun läpi.
Rakennuksille tarvittiin apumiehiä tiilen, laastin ja lautojen kantamiseen.
Nyt tämä väki on liian tervettä eläkkeelle, mutta liian tyhmää mihinkään työhön.
Joka hommaan kun pitäisi joku koulu käydä.
Tämä on todellinen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero 1970-80 - lukuun on mitätön.
Sen sijaan noin 1700-lukuun verrattuna se on huomattava: silloin lähes kaikki olivat enemmän tai vähemmän alkoholin sikiöinä vahingoittamia, ja se oli käytännössä normaalia. Toisaalta sitten pahemmin ja näkyvämmin vammaiset tietysti kuolivat pieninä, joten näkyvästi kehitysvammaisia oli vähemmän.
Mielenkiinnostuttava teoria! Miksi emme sitten ole (vai olemmeko me) myöskin heidän jälkeläisinään FAS-piirteisiä alenevassa polvessa?
Koska fas ei ole perinnöllinen vaan joka kerran uudelleen aiheutettava ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, päinvastoin. Keskosten hoito on parantunut niin paljon, että keskosuuden takia vammautuneet, mutta eloon jäänet enemmän kuin korvaavat mahdolliset sikiöseulontojen vähentämät kehitysvammaisten määrät. Samoin paremmat muut pikkulasten hoitokeinot auttavat pitämään isomman osan kehitysvammaisista vauvoista elossa.
Ja ennen kaikkea varttuneempien kehitysvammaisten määrä kasvaa koko ajan.
Vaikka kehitysvammaisissa on toki ihan terveitäkin ihmisiä, niin todella monella on vakaviakin sairauksia ja anomalioita, heistä isompi osa kuoli ennen nuorempina. Jo ihan vauvoina tai lapsina, nuorina tai esim. alle 40-vuotiaina. Kehitysvammaisten keski-ikä on kasvanut kohisten, ennen yli 70-vuotias kehitysvammainen oli aika harvinaisuus, nykyisin tosi monet elävät lähes yhtä vanhaksi kuin vammattomatkin.
Tyypillinen harha on, että lapsen vammaisuus kävisi ilmi syntymässä. Ei käy. Älyllinen kehitysvamma näkyy lapsen kasvaessa vuosien kuluessa. Vastasyntyneenä se ei näy, ellei kehitysvammaisuuteen liity jotain fyysisiä poikkeamia. Myös aikuinen voi vammautua onnettomuuden tai sairauden seurauksena.
Epämuodostumat ovat asia erikseen, mutta silloin puhutaan eri asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskoshoidon parantuminen ei kyllä lisää kehitysvammaisuutta vaan vähentää. Kun hoito on parempaa, ei tule aivoverenvuotoja tai muita komplikaatioita samalla tavalla kuin ennen. Ennen huonojen happikaappien seurauksena moni keskonen menetti myös näkönsä (Stevie Wonder esimerkkinä). Nykyisin keskosten silmäongelmatkin ovat vähentyneet.
Juu oli, nykyään ei ku moni käyttää miesten sukkahousuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli normaaleja töitä heikompilahjaisille, jotka saivat häthätää kansakoulun läpi.
Rakennuksille tarvittiin apumiehiä tiilen, laastin ja lautojen kantamiseen.
Nyt tämä väki on liian tervettä eläkkeelle, mutta liian tyhmää mihinkään työhön.
Joka hommaan kun pitäisi joku koulu käydä.
Tämä on todellinen ongelma.
Tämä. Mä oon tällänen mini k-eh-ari. Helpommalla pääsette kun tuet tulee tilille ja pysyn poissa silmistä. Vai tunnetteko oikeasti kateutta tyhmää ihmistä kohtaan joka on neljän seinän sisällä 24h ja saa muutaman hassun satasen kuukaudessa rahaa ruokaan ja laskuihin? Mä oon niin tyhmä, että mulla ei edes päässä liiku mitään. Tunnen vain nälkää ja muna välillä jöpöttää, mutta kyllä se tietää, että mitään ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen harha on, että lapsen vammaisuus kävisi ilmi syntymässä. Ei käy. Älyllinen kehitysvamma näkyy lapsen kasvaessa vuosien kuluessa. Vastasyntyneenä se ei näy, ellei kehitysvammaisuuteen liity jotain fyysisiä poikkeamia. Myös aikuinen voi vammautua onnettomuuden tai sairauden seurauksena.
Epämuodostumat ovat asia erikseen, mutta silloin puhutaan eri asiasta.
Aika yleinen harhaluulo myös on, että kaikenlaiset kehitysvammat voidaam seuloa ensimmäisissä ultratutkimuksissa.
Meidän viidestä lapsesta 2 on kehitysvammaisia, molemmat fyysisesti normaaleja.
Diagnoosin saivat yhtä aikaa, vanhempi oli silloin 5, nuorempi 3.
Vamhemman poikkeavuus tuli ilmi vasta kolmen iässä, jolloin puhuttiin oppimishäiriöstä.
Karvasta kalkkia elämä juottaa, mutta nieltävä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohoh, kakkonen vastaa vielä varhaisemmista ajoista. 70- ja 80-luvuilla ei ollut nälänhätää.
Kyllä 80-luvulla ainakin oli seulontoja ja ultraäänitutkimuksia.
Olen synnyttänyt 80-luvulla. Ei ollut mitään seuloja silloin. Ultraan lähetettiin vain, jos oli joku erityinen syy.
Vierailija kirjoitti:
Keskoshoidon parantuminen ei kyllä lisää kehitysvammaisuutta vaan vähentää. Kun hoito on parempaa, ei tule aivoverenvuotoja tai muita komplikaatioita samalla tavalla kuin ennen. Ennen huonojen happikaappien seurauksena moni keskonen menetti myös näkönsä (Stevie Wonder esimerkkinä). Nykyisin keskosten silmäongelmatkin ovat vähentyneet.
Ero tulee siinä, että ihan pienistä keskosista jää nykyään eloon valtavan paljon suurempi osuus kuin ennen. Ja heistä aika suuri osa vammautuu tavalla tai toisella, monet pahastikin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta voihan olla. Toisaalta moni, jolla jokin liitännäisongelma kuten sydänvika, varmaan kuolivat aivan pikkuvauvoina.
Mun pieni kummityttöni olisi varmasti kuollut 80-luvulla pariviikkoisena vauvana. Hänellä on vakava fyysinen sydämen kehityshäiriö, joka - kiitos modernin lääketieteen ja uuden tekniikan - on saatu aika hyvin korjattua. (Mahdollisesti joskus aikuisena tarvitsee uuden sydämen, mutta kun nyt jo ollaan tehty se ensimmäinen täysin mekaanisen sydämen siirto, se ei varmaan ole silloin enää ongelma :) ) Hän on vielä aika pienikokoinen ikäisekseen, mutta reipas ja muuten terve, ja kohta menee kouluun. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh, kakkonen vastaa vielä varhaisemmista ajoista. 70- ja 80-luvuilla ei ollut nälänhätää.
Kyllä 80-luvulla ainakin oli seulontoja ja ultraäänitutkimuksia.
Olen synnyttänyt 80-luvulla. Ei ollut mitään seuloja silloin. Ultraan lähetettiin vain, jos oli joku erityinen syy.
Mielenkiintoista. Mun äitini joutui käymään lapsivesiseulonnassa, koska alkoi odottaa minua 36-vuotiaana (silloin sitä pidettiin iäkkäänä ja riskinä down-syndroomalle). Olen syntynyt 1977.
Keskosuus ei tarkoita kehitysvammaisuutta. Pikkukeskosista aniharva on kehitysvammainen, mitä ap kuulutti.
Ennen vanhaan ns agraariyhteiskunnassa oli sangen yleistä avioliitot lähisukulaisten kesken, josta eskaloitui kehitysvammaisuus ja muutkin resessiiviset sairaudet.
Eli kehitysvammaisia oli suhteessa enemmän
Ennen oli eri tavoin vammaisia enemmän kuin nyt. Näkövammaisia oli enemmän, kun silmäsairauksia ei osattu hoitaa jne. Synnytyksessä vammautui ja kuoli enemmän lapsia sekä äitejä. Huono ja puutteellinen ruokavalio vammauttivat ja jättivät lapsia kehityksessä jälkeen. Ravinnon heikko laatu heikentää älyllistä kehitystä.
Seuloilla tuskin on niin suurta merkitystä, sillä niiden perusteella tehdään lopulta hyvin vähän raskaudenkeskeytyksiä verrattuna siihen, kuinka moni on vammainen. Seulojen avulla pystytään seulomaan lähinnä kromosomivirheitä, kun taas valtaosa kehitysvammaisista omaa normaalit kromosomit.