Minkä numeron antaisitte oppilaalle,

Ja siis koenumerot vedin hatusta, ei ole kyse kenestäkään yksittäisestä oppilaasta.

Miksi viittaaminen vaikuttaa tunnilla numeroon? Jos pystyy kokeella todistamaan osaamisensa.

Terveisin viidestä kokeesta 10 ja arvosanaksi tuli 9.

En riittäisi ujoudesta.

Vierailija kirjoitti:

En riittäisi ujoudesta.

Siis rokottaisi. Jos tekee tehtävät aktiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi viittaaminen vaikuttaa tunnilla numeroon? Jos pystyy kokeella todistamaan osaamisensa.

Terveisin viidestä kokeesta 10 ja arvosanaksi tuli 9.

Itse olen yläasteella ja kyllä viittaaminen on iso osa arvointia. Sain yhdestä aineesta 9, mutta olisin saanut 10 jos olisin viitannut enemmän.

Jotkut opettajat merkitsevät aina pisteen paperiin jos viittaat ja sitten numeroa miettiessä laskevat ne yhteen. Eli paljon pisteitä (=viittauksia) —> parempi numero

Mielestäni aika tyhmää.. itse olen juuri niitä luokan hiljaisimpia ja ujoja. En juurikaan viittaa jos en ole ihan 100% varma vastauksesta.

Vain kokeella pitäisi olla merkitystä. Korkealla aktiivisuudella voisin harkita korottamista rajatapauksissa.

Antaisin ysin. Ja sinun tehtäväsi opettajana on muuten saada kaikki oppilaat mukaan ja näyttämään tietojaan ja taitojaan. Pelkkä viittaamiseen tuijottaminen on ammattitaidotonta. Et voi arvioida oppilaita heidän luonteensa mukaan.

T. Aineenope

Jos kokeiden arvosana 9, niin tunneilla osoitettu osaaminen tai osaamattomuus ei pudota kokonaista numeroa. Jos vaikkapa 8,6 niin sitten kasi, jos ei vaikuta osaavan tunneilla mitään. Häiriköintihän ei vaikuta muuhun kuin käytösnumeroon.

Riippuu aineestakin. Esimerkiksi kielissä ja äikässä pitäisi arvioida myös suullista kielitaitoa.

Kokeet taas eivät ole yhteismitallisia keskenään. Jos on tullut kymppi laajasta, soveltavasta kokeesta, se on ihan eri juttu kuin kymppi suppean asian ulkoa opettelusta.

Uusi ops ohjaa opettajia koko ajan enemmän jatkuvan näytön arvioimiseen. Opettaja ei saisi painottaa kokeita liikaa. On mennyttä maailmaa ajatella, että arvosana on koetulosten keskiarvo.

Antaisin 9. Mielestäni ujoudesta ei tule rankaista. Hiljaisemmat kyllä osaavat näyttää taitonsa kokeissa, tutkielmissa ym. tehtävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu aineestakin. Esimerkiksi kielissä ja äikässä pitäisi arvioida myös suullista kielitaitoa.

Kokeet taas eivät ole yhteismitallisia keskenään. Jos on tullut kymppi laajasta, soveltavasta kokeesta, se on ihan eri juttu kuin kymppi suppean asian ulkoa opettelusta.

Uusi ops ohjaa opettajia koko ajan enemmän jatkuvan näytön arvioimiseen. Opettaja ei saisi painottaa kokeita liikaa. On mennyttä maailmaa ajatella, että arvosana on koetulosten keskiarvo.

Juu, mutta on siihen suulliseen taitoon muitakin keinoja kuin viittaaminen.

T. Aineenope

Kun kyse on opiskeltavan asian hallinnasta, tottakai sillä on merkitystä, miten tunneilla osallistuu. Toki sitten on vähän hanurista, jos opettajan ainoa keino antaa oppilaiden osallistua, on viittaminen. Kokeiden numerot osittain mittaavat osaamista, mutta myös osalla oppilaista kertovat enemmän muistin toiminnasta. Toisethan kokeen tehtyään unohtavat ihan järjestelmällisesti "oppimansa" asiat, vaikka ihan hyviä koenumeroita saavatkin.

Miettisin sitä kautta, että onko oppilaalla ollut muita tilaisuuksia näyttää osaamistaan kuin viittaaminen koetulosten lisäksi. Jos ei muuta ole tarjottu ja tuntien sisältö on ollut paljon tehtävien itsenäistä tekemistä ja opetuksen seuraamista, en rankaisisi oppilasta siitä ettei tämä viittaamalla osoita aktiivisuutta.

Ne olemiset ja käytös ("ei häiriköi") arvostellaan sitten ihan eri paikassa, eivätkä liity oppiaineesta annettavaan numeroon.

Semiohiksena huomauttaisin, että häiriköinti on usein tehtävistä kieltäytymistä. Ja vaikkei olisikaan, häiriköivä oppilas keskittyy ihan muihin asioihin kuin oppimiseen ja osaamisen näyttämiseen. Niinpä hänen jatkuva näyttönsä jää väistämättä heikoksi.

Riippuu kokeista ja oppiaineesta. Kiitettävään vaaditaan jo aktiivista otetta joka osalta.

Ookke. Näinkö te opettajat arvioitte oppilaitanne?? Galluppia aaveelle ja kas, todistukset on valmiit. Toivottavasti et ole lapseni opettaja.

(Tämän täytyy olla provo.)

Tuosta tuli mieleen 40 vuoden takaiset tapahtumat kun kävin oppikoulua. Olin armottoman ujo ja jännittäjätyyppi, mutta erittäin hyvä vieraissa kielissä (en muissa aineissa). Sain kokeista yhdeksikköjä ja kymppejä, mutta todistukseen sain vain vitosta ja kutosta, koska en uskaltanut koskaan vastata opettajan kysymyksiin. Oli se niin väärin, mutta pääsin kuitenkin lukion (jonka kävin yksityisesti) jälkeen opiskelemaan sinne minne halusinkin.

Itse olen ujo ja en viitannut ikinä koko kouluaikana. En pidä huomion keskipisteenä olemisesta. Hammasta purren kestin todistuksien huonot numerot. Kaikille oli suuri yllätys kun pääsin ylioppilaaksi ällän papereilla ja pärjäsin jatko-opinnoissa. T. Se yksi, josta ”ei pitänyt tullut ikinä mitään”

Toivottavasti kaikki oppilaat arvioidaan tasapuolisesti. Minulla oli amiskassa opettaja, joka sanoi, että pärstäkerroin vaikuttaa numeroon 😔

Eihän se niin saisi olla, jos on aktiivinen ja ei esim. häiriköi tunnilla tai muutenkaan koulussa. On rehti ja reilu, eikä nuoleskelia.

Muistan miten minua harmitti ujona ekaluokkalaisena 2000luvulla kun kaikista aineista oli kymppi paitsi käytös 8. Itkin vanhemmilleni ja opettajalle, mitä olin tehnyt väärin. Kävi ilmi etten viitannut riittävästi tunneilla. Viittasin kuitenkin jonkin verran, mutta se riitti vain kasiin.

Viittaamattomuus ei tarkoita aina ujoutta. Jotkut oppilaat eivät viittaa, koska eivät vain viitsi. Tuijottavat eteensä nurjamielisinä ja haluttomina tai jos on kone käytössä, katsovat Netflixiä. Silti kokeesta voi tulla kovalla lukemisella kymppi. Pitäisikö siitä sitten palkita todistuskympillä?