Minkä numeron antaisitte oppilaalle,

Tyhmää kostaa oppilaalle sen vuoksi, että hän on temperamentiltaan erilainen kuin opettaja.

Kaikkea sitä pitääkin lukea, kun vanhaksi elää.

Ihanko oikeasti joku opettaja kyselee keskustelupalstalla miten kuuluisi arvostella oppilaan todistuksen numeroita? Missä on amnattitaito ja osaaminen.

Ei hyvää päivää, jo ajatustasolla.

Ps. Opetus on vuorovaikutusta ja oppilaan aktiivisuuteen vaikuttaa suuresti opettajan persoonallisuus, miten hän saa oppilaat mukaan. Eikä koske ainoastaan opetustilannetta, vaan yhtälailla työelämässä. Hyvä pomo kokoaa yhteisönsä ja kohti päämäärään ja saavutuksiin.

Eikö teillä ole uusi ops käytössä kun puhut viittaamisesta?

Viittaaminen ei ole osoitus osaamisesta vaan luonteesta. Opettajana sinun tulisi tietää oppilaan osaamistaso muilla keinoilla. Kuinka on osallistunut ryhmätöihin? Onko vihkoon tehty vain perustehtävät, vai myös lisätehtävät?

Itse arvioisin vihkon arvosanan painavimmaksi, se osoittaa tuntiosaamisen, koe vain yhden tunnin onnistumisen.  

Vierailija kirjoitti:

Viittaamattomuus ei tarkoita aina ujoutta. Jotkut oppilaat eivät viittaa, koska eivät vain viitsi. Tuijottavat eteensä nurjamielisinä ja haluttomina tai jos on kone käytössä, katsovat Netflixiä. Silti kokeesta voi tulla kovalla lukemisella kymppi. Pitäisikö siitä sitten palkita todistuskympillä?

Miksi näin tekevät? Eikö opettajalla riitä ammattitaitoa vuorovaikutukseen ja oppilaiden innostamiseen.

Ihan sama jos yrityselämässä pomo valittaisi, ettei yhteistyö suju työntekijöiden kanssa. Saattaisi olla pomolle irtisanomisperuste.

9 tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi viittaaminen vaikuttaa tunnilla numeroon? Jos pystyy kokeella todistamaan osaamisensa.

Terveisin viidestä kokeesta 10 ja arvosanaksi tuli 9.

Mullakin olisi ollut peruskoulun päättötodistuksen ka varmaan 10 kokeiden perusteella, mutta koska en viitannut yleensä, se oli päälle ysin.

Vierailija kirjoitti:

Muistan miten minua harmitti ujona ekaluokkalaisena 2000luvulla kun kaikista aineista oli kymppi paitsi käytös 8. Itkin vanhemmilleni ja opettajalle, mitä olin tehnyt väärin. Kävi ilmi etten viitannut riittävästi tunneilla. Viittasin kuitenkin jonkin verran, mutta se riitti vain kasiin.

Missä päin Suomea ekalla on annettu numerot 2000-luvulla? Eikös tuo kielletty 1990-luvun puolessa välissä?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ujo ja en viitannut ikinä koko kouluaikana. En pidä huomion keskipisteenä olemisesta. Hammasta purren kestin todistuksien huonot numerot. Kaikille oli suuri yllätys kun pääsin ylioppilaaksi ällän papereilla ja pärjäsin jatko-opinnoissa. T. Se yksi, josta ”ei pitänyt tullut ikinä mitään”

Olin samanlainen, mutta opettajat kyllä ihan ääneen pahoittelivat, että joutuvat valitettavasti antamaan 9, koska tuntiaktiivisuus on huomioitava. Lukiossa tosin tilanne muuttui, ja sain aina saman numeron kuin kokeestakin. Edelleen numero oli 9, koska lukiossa en ollut enää niin hyvä kuin peruskoulussa.

Yliopistossakaan ei arvostella pälättämisen perusteella, en ymmärrä miksi sitten alemmilla asteilla.

Itse painottaisin koenumerot kokeen laajuuden ja vaikeustason mukaan ja näin laskisin keskiarvon. Huomioon pitää ottaa viittaamisen lisäksi myös mm. onko tehnyt läksynsä, tietääkö jos suoraan kysytään, miten osoittaa osaamistaan ryhmätöissä, projekteissa ym.

Jos em. kokonaisuus viittaa kiitettävään, niin arvosanaksi ysi.

Vierailija kirjoitti:

Eikö teillä ole uusi ops käytössä kun puhut viittaamisesta?

Viittaaminen ei ole osoitus osaamisesta vaan luonteesta. Opettajana sinun tulisi tietää oppilaan osaamistaso muilla keinoilla. Kuinka on osallistunut ryhmätöihin? Onko vihkoon tehty vain perustehtävät, vai myös lisätehtävät?

Itse arvioisin vihkon arvosanan painavimmaksi, se osoittaa tuntiosaamisen, koe vain yhden tunnin onnistumisen.  

Sitten pitäisi osata arvioida, onko huoltaja tuunannut tehtäviä. Joidenkin vihkoista sen näkee selvästi, mutta joidenkin osalta sen selvittäminen on aikamoisen salapoliisityön takana. Siksi itse olen vähentänyt arvostelussa vihkotyöskentelyn merkitystä, ettei av-mammojen lapset saisi todellista osaamistaan parempia numeroita.

Tämän täytyy olla provo. Ei yhdenkään opettajan ammattiosaaminen ole tätä luokkaa. Kysellä nyt somessa.

Vierailija kirjoitti:

Semiohiksena huomauttaisin, että häiriköinti on usein tehtävistä kieltäytymistä. Ja vaikkei olisikaan, häiriköivä oppilas keskittyy ihan muihin asioihin kuin oppimiseen ja osaamisen näyttämiseen. Niinpä hänen jatkuva näyttönsä jää väistämättä heikoksi.

Näin. Kyllä fy/ke opettajana olisi mahdotonta pitää häiriköintiä asiana, joka ei vaikuta opiskeluun, koska se on riski kokeellisessa työskentelyssä, omia ajatuksia ja ideoita ei sellaiselta oppilaalta tule, eikä kokeellisen työskentelyn tulokset ole yleensä kovin hyviä. Ei pelkkä koetulos riitä opetussuunnitelmankaan mukaan, opettaja toimii väärin, jos antaa numeron kokeiden keskiarvon pohjalta.

Miksi et ap. laita oppilaiden tietoja tänne, helpottaisi huomattavasti arpoa täällä yhdessä mitä numeroita annat oppilaalle.

Ja se helpottaisi sun työtäkin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea sitä pitääkin lukea, kun vanhaksi elää.

Ihanko oikeasti joku opettaja kyselee keskustelupalstalla miten kuuluisi arvostella oppilaan todistuksen numeroita? Missä on amnattitaito ja osaaminen.

Ei hyvää päivää, jo ajatustasolla.

Minusta on ihan aiheellista ravistella ihmisiä huomaamaan, että oppilaiden arvostelu ei ole yksipiippuinen juttu. Jotkut vanhemmat eivät ymmärrä, miksi lapsella ei ole todistuksessa ysi vaikka kokeesta tuli 8½ ja pistokokeesta 9-. Enpä usko, että yksikään opettaja täällä oikeasti kysyy, mikä arvosana pitäisi antaa. Kunhan haluaa herättää keskustelua todistusarvioinnista.

No, uusi ops poistaa numerot kokonaan. Sitten siellä lukee vain "hienosti yritetty" ensimmäiset kahdeksan vuotta, ja kun ysiluokka koittaa, kotona järkytytään, kun "hienosti yritetty" vastaa numeroa 6.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossakaan ei arvostella pälättämisen perusteella, en ymmärrä miksi sitten alemmilla asteilla.

Pienryhmissä kyllä arvostellaan pälättämisen perusteella varsinkin kieliopintojen puolella. Ihan eri asia on massaluento, jolla on 500 opiskelijaa ja opetus on yksisuuntaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittaamattomuus ei tarkoita aina ujoutta. Jotkut oppilaat eivät viittaa, koska eivät vain viitsi. Tuijottavat eteensä nurjamielisinä ja haluttomina tai jos on kone käytössä, katsovat Netflixiä. Silti kokeesta voi tulla kovalla lukemisella kymppi. Pitäisikö siitä sitten palkita todistuskympillä?

Miksi näin tekevät? Eikö opettajalla riitä ammattitaitoa vuorovaikutukseen ja oppilaiden innostamiseen.

Tekevät näin ehkä sen takia, että ovat ylimielisiä teinejä, joiden mielestä koulu nyt ylipäänsä vain on pas*aa.

Et sinäkään saa kaikkia maailman ihmisiä innostumaan omasta asiastasi tai pitämään sinusta, vaikka mitä taikatemppuja tekisit. Et varsinkaan murrosikäistä, jolla on asennevamma.

Opettajani aikuiskoulutusasteella antoi minulle loppuarvosanaksi 8 vaikka edellinen arvosanani oli 9 ja sain senjälkeen kokeista arvosanat 9,5 10- ja 10+ . Olen sitä mieltä, että ns pärstäkerroin vaikuttaa arvosanaan tosi paljon. Hän ei ehkä tykännyt olemuksestani koska kouluasuni oli vaatimaton, lenkkarit, farkut ja minulla oli pitkähköt hiukset. Oli vielä harvinaista siihen aikaan kun opiskelin. Melkein kaikilla oli suorat housut, kauluspaita, pikkutakki ja lyhyet hiukset. Asia on vaivannut minua koko elämäni ajan...

9. Siihen kymppiin vaaditaan sitä aktiivisuuttakin. Minä pyöristän osallistumisesta ylöspäin ja häiriköinnistä alaspäin, jos oppilas on kahden numeron rajalla. Jos aktiivisuutta mihinkään suuntaan ei ole, niin silloin se jää siihen kokeiden keskiarvoon.