Lue keskustelun säännöt.
Oletteko asioineet esim. psykiatrilla ja rajanneet tietonne siten, ettei työterv.huollossa
11.04.2018 |
kukaan näe niitä? Itse en ole mikään sairastelija enkä juuri ole sairaslomilla, mutta en halua selitellä mitään jossain työterv.huollossa. En käy siellä muutenkaan jos ei ole pakko vaan mieluummin maksan itse tutulle lääkärille. Ärsyttää ihan periaatteesta, koska ei ole juuri sairaslomia enkä halua selitellä nuoruuteni aiheuttamia masennushistorioita työnantajalle millään tavalla. Tai tuskin nyt edes joutuisin selittelemään, mutta jotenkin vaan ärsyttää. Onko muita, jotka eivät käytä työterv.huoltoa tai halua sitä kautta lähetettä minnekään psykologille, vaikka se olisi teoriassa mahdollistakin? Mieluummin maksan itse ja käyn yksityisesti sitten sillä kenellä haluan.
Kommentit (4)
Olen rajannut omakannasta tietojani. Työterveyshuollossa ei kannata puhua mielenterveysongelmista. Mutta työnantaja ei sairaushistoriaa saa tietoonsa, mutta haastavammassa työssä työterveyslääkäri saattaa tuumata esim. kolmivuorotyön vaarantavan terveytesi, ja arvioi soveltumattomaksi työhön. Ovat nimittäin usein myös vakuutuslääkäreitä. Yksityiset psykoterapiapalvelut eivät taida laittaa tietoja kantapalveluun. Kannattaa myös rajata reseptitietojen näkyminen.
Toisaalta jos vaikka koulutukseen hakiessa joutuu lääkärintarkastukseen ei kannata salata mitään. Opiskeluoikeuden voi menettää jos ne tulee myöhemmin ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reseptitietoja lukuunottamatta kaikki on rajattu vain hoitavalle yksikölle. Tosin siinä vaiheessa kun masennuksen vuoksi oli jo pakko saada saikkua, oli käytävä myös työterveyslääkärillä ja kerrottava silloin hoitohistoria. Eipä siinä, ei se vaikuta nykyiseen työsuhteeseeni mitenkään, ja jos vaihdan työpaikkaa, nykyisen työterveyden tai terveyskeskuksen tiedot ei näy seuraavassa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen rajannut omakannasta tietojani. Työterveyshuollossa ei kannata puhua mielenterveysongelmista. Mutta työnantaja ei sairaushistoriaa saa tietoonsa, mutta haastavammassa työssä työterveyslääkäri saattaa tuumata esim. kolmivuorotyön vaarantavan terveytesi, ja arvioi soveltumattomaksi työhön. Ovat nimittäin usein myös vakuutuslääkäreitä. Yksityiset psykoterapiapalvelut eivät taida laittaa tietoja kantapalveluun. Kannattaa myös rajata reseptitietojen näkyminen.
Toisaalta jos vaikka koulutukseen hakiessa joutuu lääkärintarkastukseen ei kannata salata mitään. Opiskeluoikeuden voi menettää jos ne tulee myöhemmin ilmi.
Unohdin mainita että olen vaatinut myös terveysasemakohtaisesti tietojeni luovutuskieltoa muille kuin minua hoitaneelle lääkärille, joten tietojen ei pitäisi näkyä edes heidän omissa järjestelmissään. Tämä sen vuoksi etten luota yksityisiin terveysasemiin.
Ja haastavammalla työllä tarkoitan työtä, jossa on raskas psyykkinen kuormitus kuten päivittäinen väkivallan uhka. Henkilöä ei saa käyttää työhön jos se on vaaraksi hänen terveydelleen. Jos sairaus on vuosia sitten oireillut ja/tai hyvässä hoitotasapainossa niin voi pyytää hoitaneelta psykiatrilta lausuntoa työkyvystä toimitettavaksi työterveyteen.
En ole käynyt ikinä. Pakollinen työhöntulotarkastuskin jäi väliin kun olin ollut pitkään jo sijaisena sitä ennen, ilmeisesti unohduin joltain listalta eikä mitään papereita koskaan kyselty. En kaipaa ruokavalioneuvontaa enkä keskustelua työterveyshoitajan kanssa. Verenpaineen voin mitata kotona. Työterveyteen ei kuulu hammaslääkäri, ei gynekologi, ei silmälääkäri ja niissä olen saanut käydä ihan tarpeeksi omakustanteisesti. Masennuslääkkeet olen saanut psykiatrilta, jolla pieni yksityisvastaanotto eikä laita tietoja Omakantaan muuten, paitsi lääkkeet näkyy tietysti. Jossain vaiheessa tulee ilmeisesti pakolliseksi, että yksityistenkin on pakko kirjata kaikki käynnitkin Omakantaan. Vielä ei tarvitse.