Onko moraalisi rapistunut vuosien varrella?
Itselläni on. Nuorena oli hyvin tarkka, että tein asiat oikein. Etsin töitä, olin kunnollinen ja uskoin rehellisyyteen ja auktoriteetteihin, kuten ammatti-ihmisiin. Kun olin tajunnut, että monet saa pelkillä tuilla samat liksat kuin minä pienipalkkaisesta työstäni, kun minun kunnollisuudestani oli ollut minulle haittaa ja muiden epärehellisyydestä heille hyötyä ja kun tajusin, että auktoriteetit eivät arvosta sinua vaan itseään eivätkä tee töitään kunnolla, moraalini notkahti.
Mitä tein? No sain ensin jonkin katkeran kriisin, jonka perusteella tulin tuloksen, että pitäkää tunkkinne. Aloin pelailemaan sosiaalisia pelejä, opettelin pientä vilunkia ja nostelin joskus tukiakin, kun jättäydyin määräajoiksi työttömäksi (vaikka töitä oli tarjolla). Lisäksi olin erityisen röyhkeä ja itsekeskeinen. Mitä tapahtui? Elämänlaatuni nousi huomattavasti, minua alettiin kunnioittaa ja maailma ei romahtanutkaan.
Muita "kilttejä", joita on alkanut vituttaa oma typeryys ja naiivius?
Kommentit (9)
Minun virheeni oli elää sellaista elämää, mitä muut minulta vaativat. Minulta ei koskaan kysytty mitä haluan ja jossakin vaiheessa erehdyin jo kuvittelemaan, että minä muka haluan samaa kuin minulta vaativat ihmiset.
En halunnut.
Tämän asian ymmärtäminen muutti elämäni. Heidän silmissään se oli moraalin rapistumista, mutta mielestäni mikään muu ei ole moraalittomampaa, kuin painostaa joku elämään omilla ehdoillaan ilman että edes kysyy, haluaako painostettava tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Hyvyydestä ei palkita.
Tämä on asian ydin. Ei sitä pahakaan tietysti tarvitse olla, mutta terve itsekeskeisyys ja muiden mielipiteistä välittämättömyys ovat avaimia omaan hyvinvointiin.
Moraali on aina ollut korkea mutta viime vuosina se on vain parantunut.
Vierailija kirjoitti:
Moraali on aina ollut korkea mutta viime vuosina se on vain parantunut.
Minulla sama.
Kyllä ja ei. Joissain asioissa en voisi enää vähempää välittää, rikon sääntöjä (sellaisia typeriä ja tarpeettomia sääntöjä) jos koen tarpeelliseksi, enkä koe mitään syyllisyyttä. Meillä on töissä näitä tuhat ja sata, ja rohkaisen nykyään jo muitakin haistattamaan pitkät. En myöskään kumartele mitään auktoriteetteja ilman erittäin hyvää henkilökohtaista syytä, koska pidän useimpia auktoriteetteja täysin sopimattomina hommiinsa.
Toisaalta minusta on tullut paljon tarkempi joidenkin muiden asioiden suhteen. Nuorena esim. saatoin olla ilkeä ei-toivotuille miehille ja vaikkapa äidilleni, söin epäeettisiksi tietämiäni ruokia, saatoin katsoa eri suuntaan kun näin jonkun kärsivän. Nykyisin teen kaikkeni ollakseni ihmisille ystävällinen enkä enää oikein voi antaa anteeksi vastuutonta käytöstä esim. ympäristöasioissa. Autoakaan ei enää ole.
Moraalini on rapistunut av-palstalla. Kirjottelen tänne ihan mitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraali on aina ollut korkea mutta viime vuosina se on vain parantunut.
Minulla sama.
Säteilette suorastaan.
Joo, juuri näin.