Kelan tukema psykoterapia ei ole tarkoitettu vähävaraisille
Yhä useampi suomalainen käy Kelan tukemassa psykoterapiassa. Kela tuki viime vuonna 36 700 ihmisen terapiaa.
Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi vuonna 2011. Sen saajien määrä on 2010-luvulla kaksinkertaistunut.
Tavallisin syy terapiaan on toistuva masennus. Kela tukee psykoterapiassa käyntejä, jos mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Kelan tuki edellyttää diagnoosia mielenterveyden häiriöstä ja vähintään kolmen kuukauden hoitosuhdetta. Sen jälkeen psykiatri arvioi, onko terapia tarpeen ja kirjoittaa tarvittaessa lausunnon Kelalle.
– On nurinkurista, että voit saada julkisesti tuettua psykoterapiaa käytännössä vain silloin, kun työ- tai opiskelukykysi on uhattuna, sanoo Wahlbeck (Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja).
Wahlbeckin mielestä olisi tärkeää, että ihmiset pääsisivät psykoterapiaan ennen kuin ongelmat ehtivät kärjistyä ja monimutkaistua.
– Yhteiskunta säästäisi paljon, jos psykoterapiaa olisi saatavilla helpommin ja varhaisemmassa vaiheessa.
Psykoterapiassa käyminen käy kukkarolle, vaikka Kela korvaakin ison osan kuluista.
Yksilöterapiasta Kela korvaa 57,60 euroa käyntikerralta.
– Tampereella terapiassa käynti maksaa 80–95 euroa kerralta. Käyn yleensä terapiassa kolme tai neljä kertaa kuukaudessa, joten omaa rahaa kuluu välillä vähän alle tai välillä vähän yli sata euroa kuukaudessa, laskee Wilhelmiina Linjama.
Kela korvaa psykoterapiaa enintään kolmen vuoden ajan. Vuodessa korvataan enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa.
Suomessa ei ole luotettavaa tietoa siitä, kuinka moni käy psykoterapiassa täysin omalla kustannuksellaan. Mielenterveysseuran Wahlbeck arvioi, että se on hyvin harvinaista.
– Täytyy olla aika hyvin toimeentuleva ihminen, jos pystyy maksamaan pitkän terapian itse.
Kommentit (60)
Tupsta syystä jäi kahdesti suositeltu (sain lähetteen) psykoterapia käymättä. Mies oli itara ja minun sairauspäivärahani meni kokonaan perheen menoihin.
Myöhemmin pyysin ja sain nettiterapialähetteen. Se toimi, eikä maksanut minulle mitään.
Avioerokin auttoi asiaa: pääsin stressistä ja 70 kilosta läskiä samalla kertaa.
Eihän nuo nyt niin idoja summia ole. Itse maksan omasta kukkarostani terapian 4krt kuussa (80€/kerta). Jos raha ei menisi terapiaan niin se menisi johonkin muuhun. Priorisointikysymys.
Minun käytössä olevat kuukausivarat pyörivät siinä max. 100 euron tuntumassa. Jos aion syödä jotain niin missään terapioissa en voisi ravata. Ja minä olen sentään aivan vi tun hullu, masentunut ja syrjäytetty. Todellinen aikapommi siis. Kiitos Suomi!
Itsellä terapeutti kysyi kolme kertaa, että ”mitä odotan terapialta”. Vastasin tähän ja silti terapeutilla oli aivan eri lähestymistapa eli terapian olisi pitänyt siirtyä pariterapiaksi.
Terapeutti luuli, että hangoittelen vastaan kun sanoin, että haluan tämän terapian selvittävän lapsuuden traumoja narsistiäidin varjossa kasvamisesta.
Harmittaa kun valitsin väärän terapeutin. Toinen terapeutti olisi halunnut kohottaa itsetuntoani yms. Kun taas tämä jonka valitsin yritti tulkita puheitani vaikka puhuin suoraan.
Nopeasti loppui terapia kun sitten puhui ongelmistani (lähisukulaisen itsemurha) niin terapeutti tokaisi, että puhutaan seuraavalla kerralla iloisimmusta asioista.
Ja pari käyntiä tais mennä siihen kun terapeutti piti jonkun yksinpuheen itsestään...
Toimeentulotukiasiakas saa terapian maksutta, minusta ilmainen ei ole kovinkaan kallista.
Riippuu ihan psykiatrista. Ammattitaitoinen psykiatri tietää mitä Kela edellyttää ja tekee lausuntonsa siltä pohjalta koska hän haluu, että hakemus menee läpi.
Iso ongelma in se, että pienituloinen ei välttämättä saa toimeentulotukea. Joillakin näennäiset tulot voivat olla myös suuret, mutta elämiseen ei jää paljon mitään lainanmaksun takia. Tällöinkään toimeentulotukea ei saa.
Mulla maksoi yli 300€/kk 2x45min/krt Kela-korvauksesta huolimatta. Tiukkaa teki maksella keskituloisena.
Auttaako se terapia teitä? Onko nämä 30 000 ihmistä nyt/tulevaisuudessa työkykyisiä?
Vierailija kirjoitti:
Auttaako se terapia teitä? Onko nämä 30 000 ihmistä nyt/tulevaisuudessa työkykyisiä?
Onko tehty mitään kustannus/hyötyarviota, vai menevätkö valtion rahat vain suoraan terapeuttien taskuun? Mulla on kokemus kolmen vuoden psykoterapiasta, joka vain tuhosi suhteeni perheeseen, eikä kuntouttanut yhtään mihinkään. Olen edelleen työkyvytön.
Mulle on mtt:llä ja nyt psykiatrisen sairaanhoitajan taholta jo muutaman vuoden ajan suositeltu tuota psykoterapiaa. Olen toimeentulotukiasiakas, mutta silti homma pelottaa. Että enhän nyt varmasti joudu maksumieheksi. Laskuja ihan tarpeeksi perinnässä nuoruuden töppäilyjen takia. Oma tilanne hävettää niin paljon, että on vaikea ottaa vastaan mitään apua. Hammaslääkäriinkin lähdin vasta, kun puhuminen vaikeutui posken turvottua ja kipu oli niin kamala, etten voinut enää syödä. Hammas veks. Tämä häpeäntunne on juuri se, mistä pitäisi yrittää päästä irti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla maksoi yli 300€/kk 2x45min/krt Kela-korvauksesta huolimatta. Tiukkaa teki maksella keskituloisena.
Minun maksuni ovat Kela-korvauksen jälkeen jossakin 60-80 euron välillä kuukaudessa, joskin käynkin vain kerran viikossa 45 min. Onko sinulle sitten sattunut vain niin paljon enemmän veloittava terapeutti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla maksoi yli 300€/kk 2x45min/krt Kela-korvauksesta huolimatta. Tiukkaa teki maksella keskituloisena.
Minun maksuni ovat Kela-korvauksen jälkeen jossakin 60-80 euron välillä kuukaudessa, joskin käynkin vain kerran viikossa 45 min. Onko sinulle sitten sattunut vain niin paljon enemmän veloittava terapeutti?
Aika normaali hinta tuo on. Minulla oli omavastuu samaa luokkaa, 200 vai olisiko ollut 250 euroa kuukaudessa silloin, kun terapiakäyntejä oli 2x45 min viikossa. Olin opiskelija ja jouduin tekemään ihan kunnolla töitä opiskelujen ohessa, että tuon sai maksetuksi. Oli ihan helvetin rankkaa, koska en olisi ollut työkykyinen, mutta pakko oli. Opinnot venyi parilla vuodella yli.
En tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut, kun sossutantta ehdotti mulle psykoterapiaa, kun erosin eksästä. Juuri oli kerrottu tantalle, ettei eksä maksa elareita, ja olen tiukilla yksinhuoltajuuden, työssäkäynnin ja asuntovelan kanssa. Ja tasan tarkkaan olisi pitänyt tantan tietää, etten saanut yhteiskunnalta muita tukia kuin lapsilisää. Mulla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta mennä terapiaan, ei ollut aikaa eikä rahaa. Tosin ei ollut tarvettakaan, kun sain heivattua ongelman eli eksän pois.
Täällä olikin aiheesta kautta aikojen paras ketju hetki sitten, todella kovaa settiä ja kokemusta - suosittelen:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3368611/psykoterapian-kalleus
Nostan sen samalla etusivulle.
Vierailija kirjoitti:
Minun käytössä olevat kuukausivarat pyörivät siinä max. 100 euron tuntumassa. Jos aion syödä jotain niin missään terapioissa en voisi ravata. Ja minä olen sentään aivan vi tun hullu, masentunut ja syrjäytetty. Todellinen aikapommi siis. Kiitos Suomi!
Kela maksaa suurimman osan kuntoutuspsykoterapian kustannuksista. Lisäksi voit hakea Kelalta vammaistukea kattamaan jäljelle jäävää omavastuuosuutta. Sitä saa mielenterveys-diagnooseilla, ei tarvitse olla kehitysvammainen tms. Psykoterapian kustannukset otetaan huomioon myös toimeentulotuessa, mihin sinulla pitäisi olla oikeus, jos olet noin vähävarainen.
Käy juttelemassa asiasta kunnallisessa mielenterveyspalvelussa. Se on ilmaista ja osaavat varmasti neuvoa, miten asian kanssa voi edetä ja miten rahoituksen voi järjestää.
Mä en henkilökohtaisesti edes usko noiden terapioiden hyötyyn. Näyttäkää yksikin ihminen, joka terapian ansiosta on taas työkykyinen. Veikkaan, että harvassa ovat.
Ehkä tehottomuudesta johtuen niitä ei auliisti jaetakaan kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun käytössä olevat kuukausivarat pyörivät siinä max. 100 euron tuntumassa. Jos aion syödä jotain niin missään terapioissa en voisi ravata. Ja minä olen sentään aivan vi tun hullu, masentunut ja syrjäytetty. Todellinen aikapommi siis. Kiitos Suomi!
Kela maksaa suurimman osan kuntoutuspsykoterapian kustannuksista. Lisäksi voit hakea Kelalta vammaistukea kattamaan jäljelle jäävää omavastuuosuutta. Sitä saa mielenterveys-diagnooseilla, ei tarvitse olla kehitysvammainen tms. Psykoterapian kustannukset otetaan huomioon myös toimeentulotuessa, mihin sinulla pitäisi olla oikeus, jos olet noin vähävarainen.
Käy juttelemassa asiasta kunnallisessa mielenterveyspalvelussa. Se on ilmaista ja osaavat varmasti neuvoa, miten asian kanssa voi edetä ja miten rahoituksen voi järjestää.
Omavastuu on todellakin kohtuuton, eivätkä kaikki köyhät saa toimeentulotukea. Älytöntä lässytystä, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
Mikään psykoterapia ei ole tarkoitettu vähävaraisille - ja tämä onkin paradoksien paradoksi. Se on eliitin etuoikeus vatvoa asioitaan, jolla holokausti on rajannut hinnoittelullaan hoidon pois sitä todella tarvitsevilta.
Oletko sinä osa holokaustin totettajista maassamme?
Psykoterapian omavastuu huomioidaan toimeentulotuessa, joten vähävarainen ei siis maksa siitä itse mitään. Pienituloiselle, joka ei saa toimeentulotukea, summa voi olla iso.