Jotain mätää on ihmisissä jotka eivät ole fb:ssä tai/ja instassa
Ovat yksinäisiä ja onnettomia ja salailevat ettei ole kavereita.
Kommentit (83)
Idareina pidän ihmisiä, jotka levittelevät elämäänsä ympäri nettiä.
Kaikki tietää jo, että mulla ei ole muita kavereita kuin koirani. Tällaseen mieheen ei edes naiset ihastu, koska sosiaalinenstatus on puhdas pyöreä nolla. Siinä ei auta hyvä ulkonäkö tai kuntosali.
Höpö höpö. Heillä on oikeaa elämää tämän kaiken somen ulkopuolella.
Mä en todellakaan tiedä mitä sinne laittaisin..? Käytiin ulkona, leivottiin leipä, siivosin, iltapesut, pilkillä..? Who cares?
Mä en just sen takia ole facessa sillä mulla on tasan yksi kaveri ja hänkään ei ole facessa. Pidetään yhteyttä whatsapilla. Instassa olen ja noin 100 seuraajaa. Tunnen heistä noin viisi.
Ja face on täynnä niitä tosikavereita?
Samaa mieltä. Työporukkamme tykkäilee toistemme kuvista ja olemme nuoria, ainoa joka ei kuulu joukkoon on vanha kääpä, mutta eiköhän me se savusteta pihalle.
Ovat älykkäämpiä kuin ap. Mieluusti pidän kaverini ja elämäni omana tietojani ja jaan juttuja vaan oikeasti tärkeiden ihmisten kanssa.Eli en netissä, ikinä.
No mun puoliso ei ole kummassakaan, twitterissä kylläkin. Sillä on ihan hyvät sosiaaliset verkostot, paljon ystäviä ja kavereita eikä ole yksinäinen. .Kaikkia ei kiinnosta olla FB:ssä.
Mä oon irc-galleriassa ja fetlifessa, käykö ne?
FB on ihan hyvä, kun näkee paikkojen aukioloaikoja sun muita. Kaikki kaverit on tosin älä seuraa -tilassa.
Mun pitäis kuulemma mammalomillakin käydä työmaan verkkoyhteisöissä esittäytymässä etten tipu menosta. Voi ristus, ihan kuin ei muuta muka olisi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietää jo, että mulla ei ole muita kavereita kuin koirani. Tällaseen mieheen ei edes naiset ihastu, koska sosiaalinenstatus on puhdas pyöreä nolla. Siinä ei auta hyvä ulkonäkö tai kuntosali.
Olet tainnut ihastua vain ekstrovertteihin naisiin? Minua ainakaan eivät mieheni kaverit hirveästi kiinnosta.
Mulla on ystäviä, ei "fb-kavereita".
Ihmisillä on ollut kavereita jo lankapuhelimien aikakaudella ennen nettiä. Jos ystävä- ja tuttuvapiiri asuu pääasiassa samassa kaupungissa, niin on toki mukavampi tavata heitä kasvotusten vaikkapa kahvilassa. Tutut ihmiset pystyy tavoittamaan soittamalla kännykällä tai lähettämällä tekstiviestin.
En ymmärrä miksi jotkut ihmiset haluavat kertoa omista yksityisasioistaan Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa. Minä ainakin kiinnostavat enemmän erilaiset keskustelu- ja harrastusfoorumit, jonne ihmiset voivat kirjoittaa esimerkiksi nimimerkin turvin. Siellä ei ratkaisevaa kuka sanoo, vaan mitä ja miten sanoo eli keskustelu etenee asiapohjalta. Tuo seikka pätee niin suomenkielisillä kuin englanninkielisilläkin nettifoorumeilla.
On ollut pakko blokata parin työkaverin fb juttuja, että pystyy suhtautumaan heihin kasvotusten normaalisti.
Eikö Facebook ole jo out? Ja oikeasti, eikö ole muuta tekemistä ap:lla kuin kytätä muiden elämää? Saahan sitä kulissia rakentaa, jos on sisäisesti autiota, mutta se on turhaa.
Mulla taitaa olla joku n. 200 kaveria muistaakseni fb:ssä mutta moniko niistä on oikea kaveri? Suuri osa jotain vanhoja luokkakavereita ja tutuntuttuja niiltä ajoilta kun fb:n lisättiin kaikki joihin on joskus törmätty :D oikeat kaverit, niiden kanssa pidetään yhteyksiä ihan muuten.
En ole yksinäinen tai onneton. Minulla ei ole paljoa kavereita mutta en haluaisikaan enempää.