Miten saisin puhuttua kaverille järkeä?
Haluaa erota ulkomaalaisesta miehestään kun ei jaksa, huom. jaksa (viitsi) enää puhua englantia joka on heidän yhteinen kieli, miehensä kanssa. Haluaa kuulemma suomalaisen miehen jotta voi puhua suomea. Ei kai nyt tuollaisen takia kannata erota kun muuten suhde voi hyvin ja lapsiakin on.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (13)
Yhteisiä lapsiakin on? Mies on siis aikonut jäädä Suomeen? Miksi hän eiole opetellut suomea?
Huono juttu, että niin monet ulkomaalaiset ovat asuneet täällä vuosia, siis alunperinkin aikoivat jäädä maahan, eivätkä tosissaan yritä opetella suomea!
Ymmärrän kyllä ns. suomenkielen kaipuun, mutta on kyllä todella surkea syy erota. Tai jos tuollaisen syyn takia haluaa erota, niin pakko olla vikaa vähän syvemmälläkin, tai sitten ei ole koskaan ollutkaan mitään tunteita...
Vierailija kirjoitti:
Yhteisiä lapsiakin on? Mies on siis aikonut jäädä Suomeen? Miksi hän eiole opetellut suomea?
Huono juttu, että niin monet ulkomaalaiset ovat asuneet täällä vuosia, siis alunperinkin aikoivat jäädä maahan, eivätkä tosissaan yritä opetella suomea!
Musta ainakin ihan sietämätöntä kuunnella sönkkäystä. Pohjoismaissa on ihan yleinen ilmiö nykyään että maihin muodostuu hiljalleen englanninkielinen vähemmistö. Kaikki osaa englantia, kaikki palvelut saa englanniksi, tulivat alunperinkin englanninkieliseen työpaikkaan. Ihmiset ei arvosta eikä tue kielen opettelua, ja ymmärrän täysin miksi.
Suomi on kielellisesti keskinkertaiselle indoeurooppalaisen kielen puhujalle joka ei eläessään ole opiskellut kuin korkeintaan jotain muuta indoeurooppalaista kieltä sen verran vaikea, ettei se vaan kannata. Isoina lapsinakin Suomeen muuttaneet puhuvat ihan säännönmukaisesti aikuisena huonoa suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisiä lapsiakin on? Mies on siis aikonut jäädä Suomeen? Miksi hän eiole opetellut suomea?
Huono juttu, että niin monet ulkomaalaiset ovat asuneet täällä vuosia, siis alunperinkin aikoivat jäädä maahan, eivätkä tosissaan yritä opetella suomea!
Musta ainakin ihan sietämätöntä kuunnella sönkkäystä. Pohjoismaissa on ihan yleinen ilmiö nykyään että maihin muodostuu hiljalleen englanninkielinen vähemmistö. Kaikki osaa englantia, kaikki palvelut saa englanniksi, tulivat alunperinkin englanninkieliseen työpaikkaan. Ihmiset ei arvosta eikä tue kielen opettelua, ja ymmärrän täysin miksi.
Suomi on kielellisesti keskinkertaiselle indoeurooppalaisen kielen puhujalle joka ei eläessään ole opiskellut kuin korkeintaan jotain muuta indoeurooppalaista kieltä sen verran vaikea, ettei se vaan kannata. Isoina lapsinakin Suomeen muuttaneet puhuvat ihan säännönmukaisesti aikuisena huonoa suomea.
Äh, tarkoitan englanninkielisellä vähemmistöllä englannin kieltä täällä käyttävää vähemmistöä. Useimmille heistä englantikaan ei ole se kotikieli.
Ymmärrän häntä. En itse pystyisi olemaan parisuhteessa jossa yhteinen kieli ei ole molemmilla natiivin tasolla. Kommunikaatio on muutenkin parisuhteessa yleensä se suurin haaste, ja minä vielä rakastan kaikkein eniten puheen kautta.
Kyllä varsinkin se jos molemmat puhuvat suhteessa kakkoskieltä on ihan kauhea rajoite ja taakka.
Voihan se raskasta olla. Jossei englanti ole toisenkaan osapuolen äidinkieli, se ei pääse kummalakaan kehittymään niin hyväksi, että sillä oikeasti voisi ilmaista syvimpiä tunteitaan oikein. Tutkimusten mukaan myös ihmisen persoona saattaa muuttua jonkin verran puhekielen vaihduttua toiseen, joten siinä myös tavallaan palloilee jatkuvasti kahden eri persoonan välillä.
Veikkaanpa, että on muita(kin) syitä erolle kuin englannin kieli.
Kieliongelmat on kyllä todellisia, mutta vain, jos kumpikin tai toinen puhuu kieltä tosi huonosti ja väärinymmärryksiä tulee jatkuvasti. En kuitenkaan jaksa uskoa, että jos rakkautta riittää ja parilla menisi muuten tosi hyvin, eroaisivat pelkästään kielisyistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varsinkin se jos molemmat puhuvat suhteessa kakkoskieltä on ihan kauhea rajoite ja taakka.
Eriävä mielipide. Meillä kommunikaatio sujuu englanniksi ilman ongelmaa, kumpikin puhuu täysin sujuvasti vaikka ei äidinkieli olekaan.
Kommunikaatioon tarvitaan niin paljon muutakin kuin pelkkä yhteinen kieli..
Puhuakseen järkeviä pitäisi olla itselläkin järkeä ja sitä ei aloittajan kaltaisilla mutispatjoilla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varsinkin se jos molemmat puhuvat suhteessa kakkoskieltä on ihan kauhea rajoite ja taakka.
Eriävä mielipide. Meillä kommunikaatio sujuu englanniksi ilman ongelmaa, kumpikin puhuu täysin sujuvasti vaikka ei äidinkieli olekaan.
Kommunikaatioon tarvitaan niin paljon muutakin kuin pelkkä yhteinen kieli..
Olen ihan tietoinen että todella moni elää tuollaisissa suhteissa ja on tyytyväinen. En ymmärrä miksi, mutta enpä ymmärrä niitäkään jotka rakastavat jazzia intohimoisesti, ja selvästi se heille toimii. :)
Miksei hän puhu suomea (tai ruotsia), vaikka asuu täällä?
Jompaa kumpaa on osattava! kirjoitti:
Miksei hän puhu suomea (tai ruotsia), vaikka asuu täällä?
Miksi ja missä jompaa kumpaa muka olisi osattava?
Ettei olisi vaan tekosyy, pitäkää tyttöjen ilta ja jutelkaa kunnolla, eiköhän totuus paljastu😉