Lue keskustelun säännöt.
Osaako joku enkeleihin uskova/henkiolentoihin muuten vain perehtynyt auttaa
28.03.2018 |
Ihan alkuun pakko sanoa, että olen ollut tähän asti kirkosta eronnut ateisti enkä ole koskaan ollut erityisemmin kiinnostunut tällaisista asioista tai edes hakenut tietoa mistään enkeleistä tms. Toissa yönä koin kuitenkin todella, todella kummallisen yliluonnolliselta tuntuvan kokemuksen joka pisti pääni aivan sekaisin ja olen nyt lähes varma (vaikkakin äärimmäisen hämmentynyt) että kohtasin jonkin henkiolennon/hengen eikä se ollut mitään tavallista unta. Tiedän että kuulostan hullulta ja olen sitäkin miettinyt voinko olla sekoamassa (jos olisin tai jos minulle olisi puhkeamassa joku sairaus, tajuaisinko sitä edes itse...?) mutta tässä on nyt käynyt juuri niin klassisesti, että "uskon sitten kun itse omin silmin näen." Jos joku osaa mitenkään auttaa tai tietää näistä asioista, niin olisin enemmän kuin kiitollinen avusta. En tarvitse tuomitsemista tai epäilyjä, sillä epäilen tätä itsekin. Olen itse ollut tähän asti todella kyyninen ja pitänyt itseäni älykkäänä ihmisenä, mutta jotenkin tämän tunteen rinnalla en vain tarvitse muistutusta tieteestä tai edes järjestä. Entäpä jos ne eivät edes mitenkään poissulje toisiaan? Entä, jos tiede ei vain pysty tutkimaan näitä asioita tarpeeksi?
Noh, sitten asiaan. Heräsin aamuyöllä noin viiden aikaan unihalvauksen kaltaiseen tilaan (tiedän mitä ne ovat, olen kokenut halvauksen kerran ennenkin ilman mitään hengellistä) ja näin että ihmismäinen, outo "sumuinen" hahmo piti jaloistani kiinni ja teki jalkapohjilleni jotain kivuliasta. Hahmo lausui ääneen joitakin outoja runoja/loitsuja kielellä jota en täysin ymmärtänyt, ja selvästi yritti pitää minua paikallani jotta en liikkuisi tai jotta kuuntelisin "loitsua" paremmin. Menin täydelliseen paniikkiin ja yritin huutaa apua, en pystynyt liikkumaan enkä huutamaan ja koin aitoa kauhua (tiedän, että juuri nämä ovat niitä unihalvauksen tunnusmerkkejä). Hahmon/olennon puheissa toistui mm. sana manala, mikä pelotti aivan valtavasti. En keksinyt mitään muutakaan, joten lopulta aloin vaistomaisesti "rukoilemaan" mielessäni että tuo hetki loppuisi vaikka en tietenkään pystynyt oikeasti sanomaan mitään. Pian tämän jälkeen hahmo kuitenkin muuttui jotenkin turvallisemmaksi, ja se näytti eräältä tutulta ihmiseltä mutta ei kuitenkaan ollut hän. Ainoastaan näytti tältä tutulta. Yritin halata hahmoa ja puhua hänelle siitä miten minua pelottaa, mutta olento ikään kuin vain antoi minun halata itseään mutta katsoi minusta "ohi", eikä kommunikoinut sillä tapaa kuten ihmiset kommunikoivat. Välittömästi rauhoituttuani hahmo katosi ja tipuin takaisin unen tilaan, mutta olin herätessäni edelleen aivan peloissani ja ihmeissäni. Mahani oli sekaisin ja tunsin monta tuntia kipua jalkapohjissa, juuri niissä kohdissa joihin tämä olento/mikä ikinä olikaan minua koskenut. Tiedän että tätä ei voi järjellä selittää, mutta mitä ihmettä tässä oikein tapahtui? Oliko se henki/demoni/enkeli ja mitä eroa näillä on? Voiko enkeli näyttää muulta kuin enkeliltä, ja voiko paha henki esittää myös halutessaan hyväntahtoista? Mistä erottaa hyvän ja pahan, tai tavallisen hengen ja enkelin?! En tiedä mitä tässä pitäisi ajatella, kirjaudunko suoraan jonnekin osastolle... Niin ja olin aivan selvinpäin enkä syö mitään lääkkeitä. Olen mieleltäni terve ihminen mutta kieltämättä aina ollut hyvin herkkä. En tule koskaan unohtamaan tuota öistä kokemusta.
Kommentit (67)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Unihalvauksessa usein voi nähdä hahmoja, jopa ihan tunnustettavia.
Kansantarinoissa kokemustasi kuvattaisiin Maaran hyökkäykseksi.
Lääkitykselle/terapialle ei ole tarvetta ellei nuo kokemukset yleisty. Toivon ettei, unihalvaus voi olla todella pelottava ja toistuvana jopa traumatisoiva.
En ole varsinaisesti henkien tuntija, vaan folkloristi (kansantarinoiden tutkija).
Kiitos vastauksesta. Voitko kertoa tuosta lisää, mikä on Maara tai mistä "maaran hyökkäyksessä" on kyse?
Ajattelin itse samoin, että en huolestu ellei tällaiset pahene/yleisty rajusti. Ap
Mulla sama. Se oli ihan varmana Jeesus.
Itselläni on täysin samanlaisia kokemuksia, kuten miljoonilla muillakin ihmisillä. Ei siis huolta, et ole menossa hulluksi. Unihalvaukselle tyypillistä on kaikilla ihmisillä sama tumma varjomainen hahmo/hahmot, jotka selvästi tuntee pahaksi tai pahaa haluavaksi. Todistettua ei ole, mutta hyvin mahdollista on, että elämme ns. todellisuudessa jossa on samaan aikaan todellisuuksia, joita emme pysty normaalisti näkemään. Voi siis olla, että kyseiset kokemukset ja hahmot ovat jostain toisesta todellisuudesta johon itse emme normaali tilassa pääse. Tämä nyt hullulta kuulostaakin, mutta kaikki on mahdollista. Monilla ihmisillä juuri rukoilu ja hyvän kutsuminen muuttaa kyseiset hahmot hyväntahtoisiksi. Kokemus tulee pyörimään päässä loppuelämän ja antaa uuden kuvan maailmasta, mutta ei tarvitse siitä huolia sillä et ole yksin. Kuten huomasit "rukoilu" muutti hahmosta hyvän, joten vastaavanlaisissa tilanteissa kannattaa pitää mielessä se hyvä, sillä ei ne hahmot välttämättä ole todellisia tai pahoja, vaan jollain tavalla mielen tuottamia hallusinaatioita jotka sitten ajatuksen voimalla muuttavat itseään hyvästä pahaksi. Älä siis pelkää. Itse uskon, että on jonkinlaisia rinnakkaistodellisuuksia joita emme pääse näkemään paitsi näissä halvaustiloissa unen rajamailla, ehkä ne ovat unimaailman hahmoja jotka huvikseen kiusaavat ihmisiä. Jotain todella kummallista niissä kokemuksissa kumminkin on. Toinen selitys ja ei niin hullu selitys on, että ne ovat vain hallusinaatioita, joita mieli tuottaa unen rajamailla, mutta milloin olet vielä hereillä. En tiedä, mutta erittäin kummalisia kokemuksia ne on, sillä kaikilla ihmisillä on tismalleen samanlaisia. Tumma pahaa tahtova hahmo joka ajatuksen voimalla muuttaa itsestään hyvän tai pahan. Nomutta älä siis pelkää, et ole yksin.
Rinnakkaistodellisuus kirjoitti:
Itselläni on täysin samanlaisia kokemuksia, kuten miljoonilla muillakin ihmisillä. Ei siis huolta, et ole menossa hulluksi. Unihalvaukselle tyypillistä on kaikilla ihmisillä sama tumma varjomainen hahmo/hahmot, jotka selvästi tuntee pahaksi tai pahaa haluavaksi. Todistettua ei ole, mutta hyvin mahdollista on, että elämme ns. todellisuudessa jossa on samaan aikaan todellisuuksia, joita emme pysty normaalisti näkemään. Voi siis olla, että kyseiset kokemukset ja hahmot ovat jostain toisesta todellisuudesta johon itse emme normaali tilassa pääse. Tämä nyt hullulta kuulostaakin, mutta kaikki on mahdollista. Monilla ihmisillä juuri rukoilu ja hyvän kutsuminen muuttaa kyseiset hahmot hyväntahtoisiksi. Kokemus tulee pyörimään päässä loppuelämän ja antaa uuden kuvan maailmasta, mutta ei tarvitse siitä huolia sillä et ole yksin. Kuten huomasit "rukoilu" muutti hahmosta hyvän, joten vastaavanlaisissa tilanteissa kannattaa pitää mielessä se hyvä, sillä ei ne hahmot välttämättä ole todellisia tai pahoja, vaan jollain tavalla mielen tuottamia hallusinaatioita jotka sitten ajatuksen voimalla muuttavat itseään hyvästä pahaksi. Älä siis pelkää. Itse uskon, että on jonkinlaisia rinnakkaistodellisuuksia joita emme pääse näkemään paitsi näissä halvaustiloissa unen rajamailla, ehkä ne ovat unimaailman hahmoja jotka huvikseen kiusaavat ihmisiä. Jotain todella kummallista niissä kokemuksissa kumminkin on. Toinen selitys ja ei niin hullu selitys on, että ne ovat vain hallusinaatioita, joita mieli tuottaa unen rajamailla, mutta milloin olet vielä hereillä. En tiedä, mutta erittäin kummalisia kokemuksia ne on, sillä kaikilla ihmisillä on tismalleen samanlaisia. Tumma pahaa tahtova hahmo joka ajatuksen voimalla muuttaa itsestään hyvän tai pahan. Nomutta älä siis pelkää, et ole yksin.
Kiitos paljon. Tuota pahantahtoisuutta jäin juuri miettimään, että oliko pelkoni täysin turhaa ja tuliko kokemus "pahasta" ihan vain siitä etten tiennyt mitä oli tapahtumassa enkä ollut kokemusta aiemmin, vaikka se olisikin itsessään tarkoittanut hyvää? Kai hyväkin tuntematon pelottaa, niin kauan kuin se on tuntematonta ja outoa? Siinä tilanteessa pelkäsin, erityisesti niitä pimeän kuuloisia "loitsuja" ja kuolemaan liittyviä sanoja jne. mutta näin jälkikäteen ajateltuna ei hahmo tehnyt mitään sellaista mikä tekisi siitä automaattisesti pahan hengen/vaarallisen. Jäin vain miettimään, mikä oli mieleni omaa tulkintaa (tottakai on mahdollista että mieleni loi koko olennon ja tilanteenkin) ja toisaalta voiko hyvä esittää pahaa tai päinvastoin. Olen ihan pyörällä päästäni... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Se oli ihan varmana Jeesus.
Tiedän että kuulostan trollilta/hullulta ja olisin aiemmin nauranut tällaiselle itsekin. Jeesuksella todennäköisesti riittää parempaakin tekemistä kuin minun jalkapohjani, mutta joku henkiolento luonani kuitenkin oli. Sen vain jotenkin tietää kun sellainen kohdalle sattuu - sen aistii että nyt ei ollut kyse tästä todellisuudesta tai omista unista. Olen mielikuvitellut ja nähnyt unia kaikenlaisesta, mutta tämä ei ollut kumpaakaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unihalvauksessa usein voi nähdä hahmoja, jopa ihan tunnustettavia.
Kansantarinoissa kokemustasi kuvattaisiin Maaran hyökkäykseksi.
Lääkitykselle/terapialle ei ole tarvetta ellei nuo kokemukset yleisty. Toivon ettei, unihalvaus voi olla todella pelottava ja toistuvana jopa traumatisoiva.
En ole varsinaisesti henkien tuntija, vaan folkloristi (kansantarinoiden tutkija).
Kiitos vastauksesta. Voitko kertoa tuosta lisää, mikä on Maara tai mistä "maaran hyökkäyksessä" on kyse?
Ajattelin itse samoin, että en huolestu ellei tällaiset pahene/yleisty rajusti. Ap
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mara_(suomalainen_mytologia)
Molemmat kirjoitustavat käytössä, tuossa vähän juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta. Mitä sanotte siihen, kun olen saanut unihalvauksen oireilla kokemuksen, jossa kirkas lämmin valo säteilee minuun ja se tuntuu hyvyydeltä ja rakkaudelta?
Muistan kun pelkäsin ensin, mutta jotenki se loisti niin ettei ollut mitään pelättävää. Tämä tapahtui ollessani noin kouluikäinen, ekalla tai tokalla.
Se on vaikuttanut ajatteluuni, vaikka koskaan en ole toiste kokenut kuin niitä synkkiä unihalvauksia. Niitä noin 10 krt. Olen joka kerta päätynyt huutamaan heti kun ääni kulkee ja herättänyt muita. Olen 35.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Se oli ihan varmana Jeesus.
Tiedän että kuulostan trollilta/hullulta ja olisin aiemmin nauranut tällaiselle itsekin. Jeesuksella todennäköisesti riittää parempaakin tekemistä kuin minun jalkapohjani, mutta joku henkiolento luonani kuitenkin oli. Sen vain jotenkin tietää kun sellainen kohdalle sattuu - sen aistii että nyt ei ollut kyse tästä todellisuudesta tai omista unista. Olen mielikuvitellut ja nähnyt unia kaikenlaisesta, mutta tämä ei ollut kumpaakaan. Ap
Katsos, henkiolentoja ei ole olemassa.
Siksi on helppo sanoa että kyseessä oli jonkun sortin uni tai unihalvaus. Pelottavaa varmasti mutta vaaratonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko viime aikoina hankkinut mitään vanhaa esinettä, kirppikseltä ym?
Valitettavasti henget kulkevat joskus niiden mukana, en halua mitenkään pelotella, mutta erityisesti demonit saattavat tulla vanhojen tavaroiden mukana. Tässä tapauksessa tuosta esineestä pitää vain päästää eroon.
Kuulostaa ihan hullulle ennen kuin myös koin tämän oman kokemuksen kautta; sain lahjaksi vanhan taulun, joka aina lauloi yöaikaan ja asunnossa kuului askelten ääniä vaikka olin yksin kotona.
Nim. ihan normaali terve ihminen :D
Vierailija kirjoitti:
Mutta. Mitä sanotte siihen, kun olen saanut unihalvauksen oireilla kokemuksen, jossa kirkas lämmin valo säteilee minuun ja se tuntuu hyvyydeltä ja rakkaudelta?
Muistan kun pelkäsin ensin, mutta jotenki se loisti niin ettei ollut mitään pelättävää. Tämä tapahtui ollessani noin kouluikäinen, ekalla tai tokalla.
Se on vaikuttanut ajatteluuni, vaikka koskaan en ole toiste kokenut kuin niitä synkkiä unihalvauksia. Niitä noin 10 krt. Olen joka kerta päätynyt huutamaan heti kun ääni kulkee ja herättänyt muita. Olen 35.
Kemikaali (lääke tai hormoni) tai sähkö stimuloinut aivoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rinnakkaistodellisuus kirjoitti:
Itselläni on täysin samanlaisia kokemuksia, kuten miljoonilla muillakin ihmisillä. Ei siis huolta, et ole menossa hulluksi. Unihalvaukselle tyypillistä on kaikilla ihmisillä sama tumma varjomainen hahmo/hahmot, jotka selvästi tuntee pahaksi tai pahaa haluavaksi. Todistettua ei ole, mutta hyvin mahdollista on, että elämme ns. todellisuudessa jossa on samaan aikaan todellisuuksia, joita emme pysty normaalisti näkemään. Voi siis olla, että kyseiset kokemukset ja hahmot ovat jostain toisesta todellisuudesta johon itse emme normaali tilassa pääse. Tämä nyt hullulta kuulostaakin, mutta kaikki on mahdollista. Monilla ihmisillä juuri rukoilu ja hyvän kutsuminen muuttaa kyseiset hahmot hyväntahtoisiksi. Kokemus tulee pyörimään päässä loppuelämän ja antaa uuden kuvan maailmasta, mutta ei tarvitse siitä huolia sillä et ole yksin. Kuten huomasit "rukoilu" muutti hahmosta hyvän, joten vastaavanlaisissa tilanteissa kannattaa pitää mielessä se hyvä, sillä ei ne hahmot välttämättä ole todellisia tai pahoja, vaan jollain tavalla mielen tuottamia hallusinaatioita jotka sitten ajatuksen voimalla muuttavat itseään hyvästä pahaksi. Älä siis pelkää. Itse uskon, että on jonkinlaisia rinnakkaistodellisuuksia joita emme pääse näkemään paitsi näissä halvaustiloissa unen rajamailla, ehkä ne ovat unimaailman hahmoja jotka huvikseen kiusaavat ihmisiä. Jotain todella kummallista niissä kokemuksissa kumminkin on. Toinen selitys ja ei niin hullu selitys on, että ne ovat vain hallusinaatioita, joita mieli tuottaa unen rajamailla, mutta milloin olet vielä hereillä. En tiedä, mutta erittäin kummalisia kokemuksia ne on, sillä kaikilla ihmisillä on tismalleen samanlaisia. Tumma pahaa tahtova hahmo joka ajatuksen voimalla muuttaa itsestään hyvän tai pahan. Nomutta älä siis pelkää, et ole yksin.
Kiitos paljon. Tuota pahantahtoisuutta jäin juuri miettimään, että oliko pelkoni täysin turhaa ja tuliko kokemus "pahasta" ihan vain siitä etten tiennyt mitä oli tapahtumassa enkä ollut kokemusta aiemmin, vaikka se olisikin itsessään tarkoittanut hyvää? Kai hyväkin tuntematon pelottaa, niin kauan kuin se on tuntematonta ja outoa? Siinä tilanteessa pelkäsin, erityisesti niitä pimeän kuuloisia "loitsuja" ja kuolemaan liittyviä sanoja jne. mutta näin jälkikäteen ajateltuna ei hahmo tehnyt mitään sellaista mikä tekisi siitä automaattisesti pahan hengen/vaarallisen. Jäin vain miettimään, mikä oli mieleni omaa tulkintaa (tottakai on mahdollista että mieleni loi koko olennon ja tilanteenkin) ja toisaalta voiko hyvä esittää pahaa tai päinvastoin. Olen ihan pyörällä päästäni... Ap
Juuri niin, tuntematon aina pelottaa varsinkin jos se tulee vastaan ensimmäistä kertaa. Itsellä näitä kokemuksia monia ja uskon, että jos "olento" on paha niin silloin juuri pelko ruokkii sitä ja se saa sinut pelkäämään vain enemmän. Oletko aikaisemmin elämässä ollut tekemisissä tai tilanteissa joissa kuulisit ns. loitsuja tai manauksia. Voi olla, että kun näit jotain pelottavaa ja pahaa mielesi loi muistoja jotka olet kokenut pelottavana ja hahmo vain toi esiin pelkojasi muistoistasi. Voiko hyvä esittää pahaa tai päinvastoin, erittäin älykäs kysymys. Näiden hahmojen kanssa tyypillistä on aina se pahuus, sillä ihmiset ovat tietenkin peloissaan siitä mitä kokevat. Muiden ja omat kokemukset on aina olleet sitä, että hahmo ns. on sitä mitä siitä ajattelet. Kuten itsesikin kohdalla rukoilu ja hyvän ajattelu muutti tilanteen. Kiinostavaa nähdä, että joku älykäs ihminen on joutunut näiden kokemusten pariin pohtimaan. Itselle hauska ja pelottava ajatus on, että ne hahmot on tälläkin hetkellä meidän kaikkien ympärillä ja katselee mitä teemme, mutta emme vain pysty nähdä niitä. Nomutta tsemppiä sulle ja muista jatkossa, että hyvä voittaa pahan!
Vierailija kirjoitti:
Oletko viime aikoina hankkinut mitään vanhaa esinettä, kirppikseltä ym?
Valitettavasti henget kulkevat joskus niiden mukana, en halua mitenkään pelotella, mutta erityisesti demonit saattavat tulla vanhojen tavaroiden mukana. Tässä tapauksessa tuosta esineestä pitää vain päästää eroon.
Kuulostaa ihan hullulle ennen kuin myös koin tämän oman kokemuksen kautta; sain lahjaksi vanhan taulun, joka aina lauloi yöaikaan ja asunnossa kuului askelten ääniä vaikka olin yksin kotona.
Nim. ihan normaali terve ihminen :D
Heh, olet kaikkea muuta kuin henkisesti terve ja normaali jos pidät jotain "demoneja" totena. Aikuinen ihminen, ajattele nyt!
Pikkulapset jo tajuavat että tuollaisia ei ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menikö unihalvauskohtaus siis ohi kun yritit halata hahmoa? Eihän siinä kohtauksessa toimi muu kuin silmät.
Maailmassa on hyviä ja pahoja henkiolentoja.
Enkelit ovat Jumalan työntekijöitä eli hyviä. En usko voivan erehtyä luulemaan enkeliä pahaksi. Kerran enkeli on koskettanut minua ja siitä levisi kehooni todella hyvä, rauhallinen lämmin olo.
Demonia en ole onneksi kohdannut. Ne ovat langenneita eli pahoja enkeleitä, jotka tarun mukaan lähyivät Paholaisen alaisiksi, kun tsivaassa oli kapina, eli Paholainen olisi halunnut syrjäyttää Kristuksen, mutta hävisi sodan ja joutui karkotetuksi Manalaan joukkojensa kanssa.
Sitten on henkiä eli ei enkeleitä, vaan sieluja. Kuten ihmisilläkin on sielu. Nekin voivat olla parempia tai huonompia. Paremmat tekevät ns vapaaehtoistyötä Jumalalle enkelien apuna, jotta kehittyisivät nopeammin. Alhaisemmat ovat pahan puolella ja voivat esim huvikseen pelotella ihmisiä.
Pahat henget voivat esittää hyvää ja ilmeisesti usein tekevätkin niin. Siksi henkiä pitäisi pyytää vannomaan, että Jeesus Kristus on herra, paha henki ei kuulemma halua tehdä niin.
Rukoilu omin sanoin auttaa ja on aina hyödyllistä. Jokaisella on myös vakkarienkeli eli oma suojelusenkeli, joka suojelee eli pitää myös pahoja henkiä poissa. Ikinä ei pidä rukoilla ja pyytää suojelusta suoraan enkeleitä vaan pyytää Jumalalta apua enkeleiden kautta. Jeesus Kristus on ylempi kuin Paholainen ja ns voittaa pahan ja häntä kannattaakin pyytää turvaksi, jos tuntuu olevan tarvetta.
Tässä lyhyesti. Asioita, jotka olen oppinut, kun aloin saada yliluonnollisia kokemuksia ja aloin lukea ja ottaa selvää asioista. Sitä ennen olin ateisti.
Me elämme täällä sivistyneissä länsimaissa, joissa naureskellaan kaikille henkijutuille. Afrikassa ja kaukoidässä tämä on ihan tavallista. Minä olen Jeesukseen uskova ihminen, enkä usko että aloittajaa on Jeesus käynyt moikkaamassa. Jeesus ei ilmesty millään lailla pelottavana tai tule tökkimään kipeästi. Uskon että on vain yksi Pyhä Henki ja Jumalan enkelit, jotka voivat ottaa näkyvän muodon, mutta he eivät esiinnyt esim. edesmenneenä omaisena.
Sitten on langenneiden enkeleiden joukko, joita kutsumme demoneiksi, jotka voivat ihan yhtälailla ottaa näkyvän hahmon, yleensä melko tavallisen ihmisen (tai eläimen) hahmon eikä välttämättä mitään pelottavaa. Kuolleita omaisiaan näkevät näkevät nimenomaan näitä enkeleitä, jotka ottavan omaisen hahmon.
Unihalvaus ei ole tilana minulle tuttua henkilökohtaisesti, mutta uskoakseni olemme vastaanottavampia näkymättömälle maailmalle. Unen ja valveen rajatila on toisinaan melko sekaista mössöä, jossa todellisuus sekoittuu uneen. Sellaisessa unitilassa olen itsekin monesti ollut. Olen myös nähnyt itsekseen liikkuvia esineitä, kuullut olemattomia askeleita ja muita ilmiöitä. Olen todistanut myös sitä, että Jumalan Pyhän Hengen tieltä kaikki pahaa haluavat henget joutuvat väistymään.
Tuo kehotus miettiä oletko hommannut kirpparilta jonkun esineen, on ihan hyvä. Henget asuvat joskus esineissä. Mistähän muuten kumpuavat toteemit ja puiset epäjumalat, jos niissä ei oikeasti ole jotain yliluonnollista mukana. Tai "parantavat" esineet ja muu esineiden voimanpalvonta. Ei turhaan lasketa asioita mustaan ja valkoiseen magiaan. Musta näyttäytyy heti pahana. Valkoinen näyttäytyy hyvänä ja parantavana, vaikka taustavoimat ovat samat mitä mustassa, eli vältettäviä.
Toivottavasi eivät toistu tuollaiset unihalvaukset, joiden aikana saat ikäviä vieraita.
N42
Siis... ettehän te nyt voi olla tosissanne noitten henkien ja demonienne kanssa?
Miksi ette ymmärrä että niitä ei ole olemassa? Minulle ja muille on päivänselvää tämä.
Vierailija kirjoitti:
Siis... ettehän te nyt voi olla tosissanne noitten henkien ja demonienne kanssa?
Miksi ette ymmärrä että niitä ei ole olemassa? Minulle ja muille on päivänselvää tämä.
Pystytkö todistamaan väittämäsi?
Unihalvauksessa usein voi nähdä hahmoja, jopa ihan tunnustettavia.
Kansantarinoissa kokemustasi kuvattaisiin Maaran hyökkäykseksi.
Lääkitykselle/terapialle ei ole tarvetta ellei nuo kokemukset yleisty. Toivon ettei, unihalvaus voi olla todella pelottava ja toistuvana jopa traumatisoiva.
En ole varsinaisesti henkien tuntija, vaan folkloristi (kansantarinoiden tutkija).