Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yo-kokelaat pettyivät näihin uudenaikaisiin tehtäviin. Linkki. Mielipiteenne?
28.03.2018 |
https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201803282200842825_u0.shtml
Minä olen sitä mieltä, että kaiken kokeessa kysytyn pitää löytyä oppimateriaalista.
Jos jatkossa aletaan mitata tiedon soveltamista, siitä hyötyvät älykkäät ja laiskat. Ahkerat ja vähän tyhmemmät putoavat. Gaussin käyrällä mennään ja nyt älykkäät saavat etua ahkeroimatta.
Saman tien koko yo-tutkinnon voi korvata älykkyys testillä, jos tällä linjalla jatketaan.
Harmittaa kovasti, että enää ei ahkeruudella pärjää. Tuon tekstin mukaan lyhytkin matikka oli täynnä jujuja ja knoppeja. On sovellettava muistakin aineista jne.
Itse olen kirjoittanut aikoinani pitkän ja se oli ihan normaali lukion oppisisältöä mittaava koe. Miksi ihmeessä tätä täytyy muuttaa ?
Jos työelämässä joutuu soveltamaan, niin sen oppii silloin sitten. Yo-tutkintoa ei saisi pilata varsinkaan nyt, kun sen painoarvoa sisäänpääsyissä lisätään.
Harmittaa lasteni puolesta. He ovat tässä uudistusten alkupäässä. Matikan sähköistyminenkin on pelkkä riesa.
Kommentit (58)
Ainahan niissä on ollut soveltamista ja omissanikin kokeissa oli syventäviä kysymyksiä. Miksei tuossa tarkemmin kuvattu, mitä on nuo kysymykset "jota ei ole oppikirjoissa"? Katsoin nuo kokeet ylen sivuilta ja näyttivät kyllä ratkottavilta, vaikka omasta matikastani onkin jo aikaa.
Onko tuttua, kun lapsesi valittavat sinulle "täällä ei ole mitään syötävää", vaikka jääkaapissa olisikin ruokaa - ei vaan hänen lempiruokaansa.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehdään uutinen, kirjoitetaan "Pahennusta on herättänyt erityisesti se, että kokeissa kysytään asioita, joita ei opeteta kursseilla." mutta ei kuitenkaan kerrota, mitä ne asiat ovat.
Eikös ainakin enkun kuuntelussa keskusteltu kysymystä sanasta, joka ei sisälly oppimäärään.
YTL tulisi lakkauttaa tai muuttaa radikaalisti! Gaussin käyrästä eroon!
Vierailija kirjoitti:
Eikös ainakin enkun kuuntelussa keskusteltu kysymystä sanasta, joka ei sisälly oppimäärään.
Siinä tehtävässä ei ollut olennaista ymmärtää sanan varsinaista merkitystä (esim sanakirjan määritelmää) vaan ymmärtää mitä sana tarkoitti lauseyhteydessä. Tätä harjoitellaan lukion englannin kursseilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö siitä gaussin käyrästä pitänyt vuosia sitten luopua?
Vierailija kirjoitti:
Eikös ainakin enkun kuuntelussa keskusteltu kysymystä sanasta, joka ei sisälly oppimäärään.
Pitäisikö sitten opetussuunnitelmassa olla pitkä lista, mitkä sanat kuuluu opettaa?
Tämä gaussin käyrähän on kokelaille vain hyvä asia: näin pystytään vertailemaan myös eri vuoden tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gaussin käyrän käyttäminen on puhdasta elitististä paskaa!
Nämä "uudenaikaiset tehtävät" ovat oppiainerajat ylittäviä kysymyksiä, joissa on kyettävä soveltamaan oppimaansa. Niitä oli jo silloin kun minä kirjoitin ylioppilaaksi, eli 2012...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
YTL:n valtaa pitää horjuttaa! Toivottavasti ihmiset valittaisivat entistä enemmän koko laitoksesta, jotta saadaan hyvää seuraaville ylioppilaille.
Ahkeruudesta ei todellakaan palkita. Päättötodistus täynnä kymppejä ja yo-todistus täynnä cumuja, joten enemmän arvoa päättötodistukselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä oppiaineen rajojen ylittämisestä, mutta onhan tuo tämän kevään lyhyen matikan koe aivan naurettavan helppo.
Vierailija kirjoitti:
Eikö siitä gaussin käyrästä pitänyt vuosia sitten luopua?
Ei siitä pidä luopua, koska se on ainut joka skaalaa kaikki kokeen tekijät ja kaikki eri vuosina kokeen tehneet samalle viivalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hienoa, jos älykkäillä ja laiskoilla tulee nyt olemaan paremmat mahdollisuudet pärjätä opinnoissa. Maailmasta tulee parempi paikka silloin, kun älykkäitä laiskoja pääsee enemmän johtaviin asemiin. Oikein motivoituneina he voivat olla oikein hyödyllisiä laajemmalla tasolla. Miksi ahkeruudella pitäisi pärjätä paremmin kuin älyllä?
Itse asiassa älykäs ja laiska on aika yleinen yhdistelmä - se, että ylipäänsä pystyy abstraktiin ajatteluun, vaatii sitä, että pystyy ajattelemaan skenaarioita, joita ei aio edes toteuttaa. Ihminen, joka on toimelias ja ei ole älykäs menee ja toteuttaa ajatuksensa tekojen kautta suoraa päätä. Tietenkin älykkäitä ja tunnollisia ihmisiä on myös. Hyvät arvosanat yliopistossa korreloivatkin tunnollisuuden, ei älykkyyden kanssa.
Suomen koulutusjärjestelmässä menee tällä hetkellä älykkäitä ihmisiä hukkaan, ja pidän syynä tasapäistämistä. Kun älykäs ihminen oppii laiskuuteen (=helposti suoriutumiseen, kun on ikäisiään edellä), niin kun tahti kovenee lukiossa tai viimeistään yliopistossa, heillä ei olekaan tarvittavia välineitä, kuten työrytmiä ja itsekuria kehitettynä. Aina ennen kun on taputettu päähän ja sanottu, että olet niin fiksu, odota nyt vähän kun muutkin ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Ahkeruudesta ei todellakaan palkita. Päättötodistus täynnä kymppejä ja yo-todistus täynnä cumuja, joten enemmän arvoa päättötodistukselle!
Ehkä sinun lukion vaatimustaso on kovin matala. Ja eihän YO koe on mitö ahkeruus testi, vaan se mittaa osamista.
Vierailija kirjoitti:
Gaussin käyrän käyttäminen on puhdasta elitististä paskaa!
Vuonna 2019 pitkän matematiikan yo koe: 1+1
Vuonna 2020 pitkän matematiikan yo koe: kaikki derivoinnista integrointiin ja logaritmeista todennäköisyysvektoreihin.
Ja sitten nämä tehneet kilpailevat keskenään kouluun pääsystä.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kirjoitin lyhyen matikan v 2016 syksynä, ja siihen kokeeseen jo oli ujutettu jotain pitkän matikan oppisisältöä, jota piti soveltaa. Taisi olla ensimmäinen merkki tässä muutossuunnassa, että yhä harvempi saa hylätyn, mutta myös yhä vaikeampi on saada L. Olin lukenut pitkän ja vain vaihtanut laiskana lyhyelle kirjoituksia varten (olin päättänyt, että en hae matikka-alalle ja halusin päästä helpolla yo:ssa), joten pärjäsin kyllä, mutta haastavuudesta kertonee se, että vaikka ällän pisteraja taisi laskea historiallisen alas (46/60 muistaakseni), olin ainoa lukiossani, joka sai ällän. Taisin saada 57, eli edes pitkän tiedoilla ei ihan täydellistä tule. :D
Lyhyessä matikassa ja kielissä on ongelmana tuo, että pitkän lukeneet kirjoittavat aineen lyhyenä saadakseen edes yhden hyvän arvosanan. Ehkä pitkän matikan ja kielien arvosanaa pitäisi painottaa pääsykokeissa enemmän, onhan se paljon arvokkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kirjoitin lyhyen matikan v 2016 syksynä, ja siihen kokeeseen jo oli ujutettu jotain pitkän matikan oppisisältöä, jota piti soveltaa. Taisi olla ensimmäinen merkki tässä muutossuunnassa, että yhä harvempi saa hylätyn, mutta myös yhä vaikeampi on saada L. Olin lukenut pitkän ja vain vaihtanut laiskana lyhyelle kirjoituksia varten (olin päättänyt, että en hae matikka-alalle ja halusin päästä helpolla yo:ssa), joten pärjäsin kyllä, mutta haastavuudesta kertonee se, että vaikka ällän pisteraja taisi laskea historiallisen alas (46/60 muistaakseni), olin ainoa lukiossani, joka sai ällän. Taisin saada 57, eli edes pitkän tiedoilla ei ihan täydellistä tule. :D
Lyhyessä matikassa ja kielissä on ongelmana tuo, että pitkän lukeneet kirjoittavat aineen lyhyenä saadakseen edes yhden hyvän arvosanan. Ehkä pitkän matikan ja kielien arvosanaa pitäisi painottaa pääsykokeissa enemmän, onhan se paljon arvokkaampi.
Kyllä sitä painotetaan. Lyhyen matikan E vastaa pitkän matikan B:tä tai C:tä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gaussin käyrän käyttäminen on puhdasta elitististä paskaa!
Vuonna 2019 pitkän matematiikan yo koe: 1+1
Vuonna 2020 pitkän matematiikan yo koe: kaikki derivoinnista integrointiin ja logaritmeista todennäköisyysvektoreihin.Ja sitten nämä tehneet kilpailevat keskenään kouluun pääsystä.
.
Suomentaisitko nuo , tytär kirjoittaa ensi vuonna ja minä olen ulkona kuin lumiukko?
Alue: Aihe vapaa
Mäkin kirjoitin lyhyen matikan v 2016 syksynä, ja siihen kokeeseen jo oli ujutettu jotain pitkän matikan oppisisältöä, jota piti soveltaa. Taisi olla ensimmäinen merkki tässä muutossuunnassa, että yhä harvempi saa hylätyn, mutta myös yhä vaikeampi on saada L. Olin lukenut pitkän ja vain vaihtanut laiskana lyhyelle kirjoituksia varten (olin päättänyt, että en hae matikka-alalle ja halusin päästä helpolla yo:ssa), joten pärjäsin kyllä, mutta haastavuudesta kertonee se, että vaikka ällän pisteraja taisi laskea historiallisen alas (46/60 muistaakseni), olin ainoa lukiossani, joka sai ällän. Taisin saada 57, eli edes pitkän tiedoilla ei ihan täydellistä tule. :D