Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yo-kokelaat pettyivät näihin uudenaikaisiin tehtäviin. Linkki. Mielipiteenne?
28.03.2018 |
https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201803282200842825_u0.shtml
Minä olen sitä mieltä, että kaiken kokeessa kysytyn pitää löytyä oppimateriaalista.
Jos jatkossa aletaan mitata tiedon soveltamista, siitä hyötyvät älykkäät ja laiskat. Ahkerat ja vähän tyhmemmät putoavat. Gaussin käyrällä mennään ja nyt älykkäät saavat etua ahkeroimatta.
Saman tien koko yo-tutkinnon voi korvata älykkyys testillä, jos tällä linjalla jatketaan.
Harmittaa kovasti, että enää ei ahkeruudella pärjää. Tuon tekstin mukaan lyhytkin matikka oli täynnä jujuja ja knoppeja. On sovellettava muistakin aineista jne.
Itse olen kirjoittanut aikoinani pitkän ja se oli ihan normaali lukion oppisisältöä mittaava koe. Miksi ihmeessä tätä täytyy muuttaa ?
Jos työelämässä joutuu soveltamaan, niin sen oppii silloin sitten. Yo-tutkintoa ei saisi pilata varsinkaan nyt, kun sen painoarvoa sisäänpääsyissä lisätään.
Harmittaa lasteni puolesta. He ovat tässä uudistusten alkupäässä. Matikan sähköistyminenkin on pelkkä riesa.
Kommentit (58)
Kaikkien pitäis saada L tekemättä edes koetta niin olis oikein tasa-arvoista näille säälittäville herrantertuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Millaisia muutoksia, miksi?
Esim. nyt tää kevään pitkän enkun yo ylitti tosi paljon lukion kurssien vaatimukset ja oppimäärän. Ite oon ollu 8-9 tasonen kaikilla lukion enkun kursseilla aika vähällä vaivalla. Mun kielitaito on suht hyvä (sujuva keskustelu natiivipuhujien kanssa onnistuu, kirjojen lukeminen/sarjojen katseleminen yms onnistuu enkuksi) ja käytän muutenki englantia joka ikinen päivä netissä jne. Silti yo-kokeessa tuntu, että olin ihan hukassa. Open alustavien pisteiden mukaan vois tulla C... Mun yks kaveri mua reilusti parempi enkussa ja sillä lähti arvosanalla B!
Oon erittäin tietonen, että suomalaisten nuorten englannin taso on todella korkee, mut toi koe ei enää tunnu mittaavan reilulla tavalla ihmisten tasoa... Meidän luokan amerikkalainen vaihto-oppilaskaan ei osannu kaikkee siitä kokeesta, ku sille oli sitä näyetty.
Joku voi olla mun kaa eri mieltä ja voihan se olla et oon vaan ''huono'' enkussa, mut mun mielestä tota enkun arviointitapaa tai suoritusmallia (eli niiku esim. et pitkän ja lyheyn enkun lisäks tulis joku välimuoto) pitäis muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Millaisia muutoksia, miksi?
Esim. nyt tää kevään pitkän enkun yo ylitti tosi paljon lukion kurssien vaatimukset ja oppimäärän. Ite oon ollu 8-9 tasonen kaikilla lukion enkun kursseilla aika vähällä vaivalla. Mun kielitaito on suht hyvä (sujuva keskustelu natiivipuhujien kanssa onnistuu, kirjojen lukeminen/sarjojen katseleminen yms onnistuu enkuksi) ja käytän muutenki englantia joka ikinen päivä netissä jne. Silti yo-kokeessa tuntu, että olin ihan hukassa. Open alustavien pisteiden mukaan vois tulla C... Mun yks kaveri mua reilusti parempi enkussa ja sillä lähti arvosanalla B!
Oon erittäin tietonen, että suomalaisten nuorten englannin taso on todella korkee, mut toi koe ei enää tunnu mittaavan reilulla tavalla ihmisten tasoa... Meidän luokan amerikkalainen vaihto-oppilaskaan ei osannu kaikkee siitä kokeesta, ku sille oli sitä näyetty.
Joku voi olla mun kaa eri mieltä ja voihan se olla et oon vaan ''huono'' enkussa, mut mun mielestä tota enkun arviointitapaa tai suoritusmallia (eli niiku esim. et pitkän ja lyheyn enkun lisäks tulis joku välimuoto) pitäis muuttaa.
C on keskitaso, joten 8-9 arvosanoilla minusta se on ihan realistinen tulos. Eikä se ole "huono", vaan se on keskitasoa. Jos koe oli kovin vaikea tänä vuonna, niin sehän tarkoittaa että arvosanat nousevat todennäköisemmin kuin yleensä.
Kokeessahan voi aina pärjätä tasoaan huonommin ihan sillä että menee paniikkiin kun koe ei ollutkaan sitä mitä odotti, tai ei saanut unta edellisenä yönä. Kaverillesi kävi ehkä näin ja hän sitten hyötyy uusimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Millaisia muutoksia, miksi?
Esim. nyt tää kevään pitkän enkun yo ylitti tosi paljon lukion kurssien vaatimukset ja oppimäärän. Ite oon ollu 8-9 tasonen kaikilla lukion enkun kursseilla aika vähällä vaivalla. Mun kielitaito on suht hyvä (sujuva keskustelu natiivipuhujien kanssa onnistuu, kirjojen lukeminen/sarjojen katseleminen yms onnistuu enkuksi) ja käytän muutenki englantia joka ikinen päivä netissä jne. Silti yo-kokeessa tuntu, että olin ihan hukassa. Open alustavien pisteiden mukaan vois tulla C... Mun yks kaveri mua reilusti parempi enkussa ja sillä lähti arvosanalla B!
Oon erittäin tietonen, että suomalaisten nuorten englannin taso on todella korkee, mut toi koe ei enää tunnu mittaavan reilulla tavalla ihmisten tasoa... Meidän luokan amerikkalainen vaihto-oppilaskaan ei osannu kaikkee siitä kokeesta, ku sille oli sitä näyetty.
Joku voi olla mun kaa eri mieltä ja voihan se olla et oon vaan ''huono'' enkussa, mut mun mielestä tota enkun arviointitapaa tai suoritusmallia (eli niiku esim. et pitkän ja lyheyn enkun lisäks tulis joku välimuoto) pitäis muuttaa.
Ehkä et ole ihan tajunnut miten kova se taso on. Vertailun nimissä: englanti oli mulle alusta asti tosi helppoa, sain enimmäkseen pelkkiä kymppejä, enkä nähnyt sen vertaa vaivaa että olisin tehnyt läksyjä tai lukenut kokeisiin. Harvat ysit tulivat siitä että jätin pakollisia tehtäviä tekemättä. Kotiini muutti amerikkalainen pari vuotta ennen yo-koetta. Lukion aikana aloin myös lukea kirjoja englanniksi jo ihan sen takia ettei käännöksiä ollut saatavissa. Menin yo-kokeeseen aika löysin rantein ja mulla oli vahva luotto siihen että varma ällä tulee ilman mitään lukemista tai kertaamista tai edes vähän kokeeseen valmistautumista että millasia ne kokeet nyt ylipäätään on ja mikä on hyvä vastausstrategia.
No, oli se ällä, mutta vaan tosi heikko L. Pari pistettä vähemmän ja olisin saanut eximian. Se oli mulle aikamoinen herätys, että kyllä niitä vastausstrategioita ja tärppejä vaan pitää pohtia jos haluaa suoriutua hyvin. Pelkkä osaaminen ei riitä toisista erottautumiseen. Kilpailussa pitää osaamisen lisäksi osata suorittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Millaisia muutoksia, miksi?
Esim. nyt tää kevään pitkän enkun yo ylitti tosi paljon lukion kurssien vaatimukset ja oppimäärän. Ite oon ollu 8-9 tasonen kaikilla lukion enkun kursseilla aika vähällä vaivalla. Mun kielitaito on suht hyvä (sujuva keskustelu natiivipuhujien kanssa onnistuu, kirjojen lukeminen/sarjojen katseleminen yms onnistuu enkuksi) ja käytän muutenki englantia joka ikinen päivä netissä jne. Silti yo-kokeessa tuntu, että olin ihan hukassa. Open alustavien pisteiden mukaan vois tulla C... Mun yks kaveri mua reilusti parempi enkussa ja sillä lähti arvosanalla B!
Oon erittäin tietonen, että suomalaisten nuorten englannin taso on todella korkee, mut toi koe ei enää tunnu mittaavan reilulla tavalla ihmisten tasoa... Meidän luokan amerikkalainen vaihto-oppilaskaan ei osannu kaikkee siitä kokeesta, ku sille oli sitä näyetty.
Joku voi olla mun kaa eri mieltä ja voihan se olla et oon vaan ''huono'' enkussa, mut mun mielestä tota enkun arviointitapaa tai suoritusmallia (eli niiku esim. et pitkän ja lyheyn enkun lisäks tulis joku välimuoto) pitäis muuttaa.
Tuo koe oli suunnilleen saman tasoinen kuin omani muutama vuosi sitten. Silloin kun tuosta hetki sitten kohistiin, tein kyseisen kokeen huvikseni kotona enkä huomannut että mikään olisi ollut erityisen vaikeaa (kuunteluita ei voinut tosin tehdä). Laskin pisteet ja saisin edelleen e:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kirjoitin lyhyen matikan v 2016 syksynä, ja siihen kokeeseen jo oli ujutettu jotain pitkän matikan oppisisältöä, jota piti soveltaa. Taisi olla ensimmäinen merkki tässä muutossuunnassa, että yhä harvempi saa hylätyn, mutta myös yhä vaikeampi on saada L. Olin lukenut pitkän ja vain vaihtanut laiskana lyhyelle kirjoituksia varten (olin päättänyt, että en hae matikka-alalle ja halusin päästä helpolla yo:ssa), joten pärjäsin kyllä, mutta haastavuudesta kertonee se, että vaikka ällän pisteraja taisi laskea historiallisen alas (46/60 muistaakseni), olin ainoa lukiossani, joka sai ällän. Taisin saada 57, eli edes pitkän tiedoilla ei ihan täydellistä tule. :D
Lyhyessä matikassa ja kielissä on ongelmana tuo, että pitkän lukeneet kirjoittavat aineen lyhyenä saadakseen edes yhden hyvän arvosanan. Ehkä pitkän matikan ja kielien arvosanaa pitäisi painottaa pääsykokeissa enemmän, onhan se paljon arvokkaampi.
pitkän matikan M on arvokkaampi kuin palikkamatikan L
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Millaisia muutoksia, miksi?
Esim. nyt tää kevään pitkän enkun yo ylitti tosi paljon lukion kurssien vaatimukset ja oppimäärän. Ite oon ollu 8-9 tasonen kaikilla lukion enkun kursseilla aika vähällä vaivalla. Mun kielitaito on suht hyvä (sujuva keskustelu natiivipuhujien kanssa onnistuu, kirjojen lukeminen/sarjojen katseleminen yms onnistuu enkuksi) ja käytän muutenki englantia joka ikinen päivä netissä jne. Silti yo-kokeessa tuntu, että olin ihan hukassa. Open alustavien pisteiden mukaan vois tulla C... Mun yks kaveri mua reilusti parempi enkussa ja sillä lähti arvosanalla B!
Oon erittäin tietonen, että suomalaisten nuorten englannin taso on todella korkee, mut toi koe ei enää tunnu mittaavan reilulla tavalla ihmisten tasoa... Meidän luokan amerikkalainen vaihto-oppilaskaan ei osannu kaikkee siitä kokeesta, ku sille oli sitä näyetty.
Joku voi olla mun kaa eri mieltä ja voihan se olla et oon vaan ''huono'' enkussa, mut mun mielestä tota enkun arviointitapaa tai suoritusmallia (eli niiku esim. et pitkän ja lyheyn enkun lisäks tulis joku välimuoto) pitäis muuttaa.
Muista että se koe on muillekkin vaikea. Et olisi saanut parempaa arvosanaa vaikka koe olisi ollut helpompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Millaisia muutoksia, miksi?
Esim. nyt tää kevään pitkän enkun yo ylitti tosi paljon lukion kurssien vaatimukset ja oppimäärän. Ite oon ollu 8-9 tasonen kaikilla lukion enkun kursseilla aika vähällä vaivalla. Mun kielitaito on suht hyvä (sujuva keskustelu natiivipuhujien kanssa onnistuu, kirjojen lukeminen/sarjojen katseleminen yms onnistuu enkuksi) ja käytän muutenki englantia joka ikinen päivä netissä jne. Silti yo-kokeessa tuntu, että olin ihan hukassa. Open alustavien pisteiden mukaan vois tulla C... Mun yks kaveri mua reilusti parempi enkussa ja sillä lähti arvosanalla B!
Oon erittäin tietonen, että suomalaisten nuorten englannin taso on todella korkee, mut toi koe ei enää tunnu mittaavan reilulla tavalla ihmisten tasoa... Meidän luokan amerikkalainen vaihto-oppilaskaan ei osannu kaikkee siitä kokeesta, ku sille oli sitä näyetty.
Joku voi olla mun kaa eri mieltä ja voihan se olla et oon vaan ''huono'' enkussa, mut mun mielestä tota enkun arviointitapaa tai suoritusmallia (eli niiku esim. et pitkän ja lyheyn enkun lisäks tulis joku välimuoto) pitäis muuttaa.
C on keskitaso, joten 8-9 arvosanoilla minusta se on ihan realistinen tulos. Eikä se ole "huono", vaan se on keskitasoa. Jos koe oli kovin vaikea tänä vuonna, niin sehän tarkoittaa että arvosanat nousevat todennäköisemmin kuin yleensä.
Kokeessahan voi aina pärjätä tasoaan huonommin ihan sillä että menee paniikkiin kun koe ei ollutkaan sitä mitä odotti, tai ei saanut unta edellisenä yönä. Kaverillesi kävi ehkä näin ja hän sitten hyötyy uusimisesta.
Kyllä 8-9 odottaa M tai E, C on lähinnä 7.
Vierailija kirjoitti:
Tehdään uutinen, kirjoitetaan "Pahennusta on herättänyt erityisesti se, että kokeissa kysytään asioita, joita ei opeteta kursseilla." mutta ei kuitenkaan kerrota, mitä ne asiat ovat.
No esimerkiksi pitkän matikan asiat lyhyen matikan kokeessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gaussin käyrän käyttäminen on puhdasta elitististä paskaa!
Vuonna 2019 pitkän matematiikan yo koe: 1+1
Vuonna 2020 pitkän matematiikan yo koe: kaikki derivoinnista integrointiin ja logaritmeista todennäköisyysvektoreihin.Ja sitten nämä tehneet kilpailevat keskenään kouluun pääsystä.
.
Suomentaisitko nuo , tytär kirjoittaa ensi vuonna ja minä olen ulkona kuin lumiukko?
Gaussin käyrää käytetään sen takia että se laittaa jokaisen kokeen tehneen samalle viivalle, myös eri vuosina kokeen tehneet.
Jos arvosana annettaisiin suoraan jonkun pistetaulukon perusteella, se asettaisi eri vuosina kokeen tehneet eriarvoiseen asemaan: joskus koe on helpompi ja joskus vaikeampi.
.
Minä tyhmä tarkoitin noita esimerkkivuosia 2019 ja 2020, eli ajattelin, että pitkän matikan kokeet muuttuvat huomattavan erilaisiksi vuonna 2020, tästä tuo suomennuspyyntö, että mikä muuttuu.
Gaussin käyrän käyttö on kyllä tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Millaisia muutoksia, miksi?
Esim. nyt tää kevään pitkän enkun yo ylitti tosi paljon lukion kurssien vaatimukset ja oppimäärän. Ite oon ollu 8-9 tasonen kaikilla lukion enkun kursseilla aika vähällä vaivalla. Mun kielitaito on suht hyvä (sujuva keskustelu natiivipuhujien kanssa onnistuu, kirjojen lukeminen/sarjojen katseleminen yms onnistuu enkuksi) ja käytän muutenki englantia joka ikinen päivä netissä jne. Silti yo-kokeessa tuntu, että olin ihan hukassa. Open alustavien pisteiden mukaan vois tulla C... Mun yks kaveri mua reilusti parempi enkussa ja sillä lähti arvosanalla B!
Oon erittäin tietonen, että suomalaisten nuorten englannin taso on todella korkee, mut toi koe ei enää tunnu mittaavan reilulla tavalla ihmisten tasoa... Meidän luokan amerikkalainen vaihto-oppilaskaan ei osannu kaikkee siitä kokeesta, ku sille oli sitä näyetty.
Joku voi olla mun kaa eri mieltä ja voihan se olla et oon vaan ''huono'' enkussa, mut mun mielestä tota enkun arviointitapaa tai suoritusmallia (eli niiku esim. et pitkän ja lyheyn enkun lisäks tulis joku välimuoto) pitäis muuttaa.
C on keskitaso, joten 8-9 arvosanoilla minusta se on ihan realistinen tulos. Eikä se ole "huono", vaan se on keskitasoa. Jos koe oli kovin vaikea tänä vuonna, niin sehän tarkoittaa että arvosanat nousevat todennäköisemmin kuin yleensä.
Kokeessahan voi aina pärjätä tasoaan huonommin ihan sillä että menee paniikkiin kun koe ei ollutkaan sitä mitä odotti, tai ei saanut unta edellisenä yönä. Kaverillesi kävi ehkä näin ja hän sitten hyötyy uusimisesta.
Kyllä 8-9 odottaa M tai E, C on lähinnä 7.
Ei varmasti saa E:tä mistään aineesta 8-9 arvosanoilla. Ei niitä ysejä ja kymppejä säännöstellä, ne annetaan kaikilla jotka suoriutuu kurssin oppimistavoitteista virheettömästi tai edes melkein.
Kasi on enemmänkin se keskinkertaisen suorituksen vedenjakaja kuin seiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen sitä mieltä että yo kokeen tulee olla soveltava, mutta sen pitää perustua kuitenkin lukion oppimäärään. Minusta oli kyllä syksyllä aika naurettavaa terveystiedon kokeessa kysyä korvan osia ja selittää miksi jotkut näistä osista vaurioituvat melusta. Tämä ei ole lukion terveystiedon oppimäärän soveltamista vaan kysymys joka ei liity kyseiseen aineeseen ollenkaan.
On myös väärin ujuttaa lyhyen matikan kokeeseen pitkän oppimäärän asioita.
Pakkohan tuon kokeenkin on uudistua, jos sen merkitys vain kasvaa haettaessa korkeakouluihin. Muuten meille kertyy yo-kokeita uusivia ikipänttääjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pirkka-Petterit ja heidän vanhempansa luulevat että kun mennään peruskoulun 7-8 keskiarvolla lukioon hengailemaan kolmeksi vuodeksi ja sitten vähän luetaan kirjoja ennen yo-kokeita, kaikki järjestyy. Not. Tällainen yo-kokeen pitääkin olla, sen tulee mitata todella opiskelijan kykyjä soveltaa oppimaansa. Mistä tulee käsitys että kaikkien Pirkka-Pettereiden täytyy päästä yo-kokeista läpi heittämällä?
Tähänkö tämä sitten onkin menossa, että vain älykkäillä on oikeus päästä yliopistoon, vaikka olisivat kuinka laiskoja? Köyhyys myös tutkitusti laskee älykkyyttä. Rikkailla on paremmat mahdollisuudet kouluttautua korkeasti, vaikkeivat he olisikaan niin ahkeria. Mitä seuraavaksi? Rumat ja sairaat pois korkeakouluista, koska sekin johtaisi samalla tavalla heikomman geneettisen aineksen pääsyyn korkeammalle yhteiskunnassa?
Jaah. No mä kyllä olin aina ihan hyvä enkussa. Jotain linjaa 8. Sain aina preleistä A. Lopulta kirjoituksissa lähti A mutta nousi B:hen.
Koulussa oli tosi hyvä opetus englannissa. Ylppäreissä vain tiesin sen, että muihin verrattuna en pärjää. Ja tuo A oli musta realistinen 8:n keskiarvolle.
Myöhemmin siitä menin britteihin opiskeleen ja vetasin korkeakoulututkinnon sieltä. Ei pahemmin ollut kieliongelmia. Jos nyt kirjoittaisin enkun uusiksi, uskoisin silti kirjoittavani jotain B. Enkuissa proffa aina ylisti mun akateemista kirjoitettua englantia, joka oli kuulema paljon parempaa kuin briteillä.
Mutta kuten sanottu: taso on korkea ja hyvä niin.
Ylppäreiden monivalinnoissakin voi olla esim. kaikki vastausvaihtoehdot "oikeita". Kysymys usein ei olekaan "mitä sanaa voisit käyttää" vaan "mikä kuvaa parhaiten" eli pitää ymmärtää sanojen vivahde-eroja jne.
Vierailija kirjoitti:
Ahkeruudesta ei todellakaan palkita. Päättötodistus täynnä kymppejä ja yo-todistus täynnä cumuja, joten enemmän arvoa päättötodistukselle!
Päättötodistuksen arvosanat annettu naaman perusteella ja yo-todistuksen todellisen osaamisen perusteella. Tai sitten on todella huono paineensietokyky ja on onnistunut panikoimalla mokaamaan kaikki aineet kirjoituksissa.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia muutoksia, miksi?