Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yo-kokelaat pettyivät näihin uudenaikaisiin tehtäviin. Linkki. Mielipiteenne?
28.03.2018 |
https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201803282200842825_u0.shtml
Minä olen sitä mieltä, että kaiken kokeessa kysytyn pitää löytyä oppimateriaalista.
Jos jatkossa aletaan mitata tiedon soveltamista, siitä hyötyvät älykkäät ja laiskat. Ahkerat ja vähän tyhmemmät putoavat. Gaussin käyrällä mennään ja nyt älykkäät saavat etua ahkeroimatta.
Saman tien koko yo-tutkinnon voi korvata älykkyys testillä, jos tällä linjalla jatketaan.
Harmittaa kovasti, että enää ei ahkeruudella pärjää. Tuon tekstin mukaan lyhytkin matikka oli täynnä jujuja ja knoppeja. On sovellettava muistakin aineista jne.
Itse olen kirjoittanut aikoinani pitkän ja se oli ihan normaali lukion oppisisältöä mittaava koe. Miksi ihmeessä tätä täytyy muuttaa ?
Jos työelämässä joutuu soveltamaan, niin sen oppii silloin sitten. Yo-tutkintoa ei saisi pilata varsinkaan nyt, kun sen painoarvoa sisäänpääsyissä lisätään.
Harmittaa lasteni puolesta. He ovat tässä uudistusten alkupäässä. Matikan sähköistyminenkin on pelkkä riesa.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kirjoitin lyhyen matikan v 2016 syksynä, ja siihen kokeeseen jo oli ujutettu jotain pitkän matikan oppisisältöä, jota piti soveltaa. Taisi olla ensimmäinen merkki tässä muutossuunnassa, että yhä harvempi saa hylätyn, mutta myös yhä vaikeampi on saada L. Olin lukenut pitkän ja vain vaihtanut laiskana lyhyelle kirjoituksia varten (olin päättänyt, että en hae matikka-alalle ja halusin päästä helpolla yo:ssa), joten pärjäsin kyllä, mutta haastavuudesta kertonee se, että vaikka ällän pisteraja taisi laskea historiallisen alas (46/60 muistaakseni), olin ainoa lukiossani, joka sai ällän. Taisin saada 57, eli edes pitkän tiedoilla ei ihan täydellistä tule. :D
Lyhyessä matikassa ja kielissä on ongelmana tuo, että pitkän lukeneet kirjoittavat aineen lyhyenä saadakseen edes yhden hyvän arvosanan. Ehkä pitkän matikan ja kielien arvosanaa pitäisi painottaa pääsykokeissa enemmän, onhan se paljon arvokkaampi.
Tästä olen kyllä samaa mieltä. Juuri tämän takia minua ei kiinnostanut päntätä pitkää matikkaa yo-kokeeseen: tiesin 99% varmasti, että lyhyestä tulee ällä lukematta, mutta pitkä olisi pitänyt tehdä keväällä, jolloin kirjoitin paljon muutakin -> hyvä jos edes M, minkä lisäksi muiden kokeiden suoritukset voisivat kärsiä.
Kirjoitin 3 pitkän kielen ällää, ja oli mukava hoksata, ettei niillä tehnyt pääsykokeen koepistejonoon verrattuna mitään. Olisiko joku vanhempi opiskelija laskenut, että täydet ällän paperit (täydet todistuspisteet) toivat erotusta katsoen huimat 3 lisäpistettä koepistekiintiöön nähden. Nykymallista en enää tiedä, kun ei ole (luojan kiitos) tarvinnut näihin uusiin korkeakouluhakusysteemeihin perehtyä...
-se lyhyen matikan kirjoittanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahkeruudesta ei todellakaan palkita. Päättötodistus täynnä kymppejä ja yo-todistus täynnä cumuja, joten enemmän arvoa päättötodistukselle!
Siis mitä? Jos et osaa, niin et osaa.
Miksi sellainen opiskelija on parempi, joka käyttää enemmän aikaa, mutta tietää vähemmän? En ole ikinä ymmärtänyt tätä logiikkaa. Ja AP:kin kirjoittaa, kuinka "älykkäät ja laiskat" pääsevät helpommalla. WTF? Tottakai lukion käyminen ei vaadi niin paljoa aikaa, jos älliä riittää enemmän.
Tiedon soveltaminen on paljon tärkeämpää nykyaikana, kun tietoa saa käytännössä koko ajan rajattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö siitä gaussin käyrästä pitänyt vuosia sitten luopua?
Ei siitä pidä luopua, koska se on ainut joka skaalaa kaikki kokeen tekijät ja kaikki eri vuosina kokeen tehneet samalle viivalle.
Helppoa: gaussi helevettiin ja tilalle absoluuttista osaamista mittaava SAT-tyyppinen koe, jonka saa uusia vaikka vuosittain. Jos maailman parhaisiin yliopistoihinkin se kelpaa pääsykriteeriksi, miksei muka meidän tuhnuyliopistoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö siitä gaussin käyrästä pitänyt vuosia sitten luopua?
Ei siitä pidä luopua, koska se on ainut joka skaalaa kaikki kokeen tekijät ja kaikki eri vuosina kokeen tehneet samalle viivalle.
Helppoa: gaussi helevettiin ja tilalle absoluuttista osaamista mittaava SAT-tyyppinen koe, jonka saa uusia vaikka vuosittain. Jos maailman parhaisiin yliopistoihinkin se kelpaa pääsykriteeriksi, miksei muka meidän tuhnuyliopistoihin.
No tässä taas on ongelmana että tälläkin palstalla itkettäisiin tuon kokeen maksullisuudesta.
Eli mielestäsi pänttääjät, jotka muistaa kirjat ulkoa mutteivät ollenkaan osaa soveltaa sitä tietoa, tulisi saada parempia numeroita kuin niiden jotka eivät välttämättä muista kaikkea mutta osaavat yhdistellä ne toisiinsa?
Oikea älykkyys ei ole sitä että osataan luetella asioita päästä, vaan sitä että sitä tietoa osataan hyödyntää sitä vaativissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestäsi pänttääjät, jotka muistaa kirjat ulkoa mutteivät ollenkaan osaa soveltaa sitä tietoa, tulisi saada parempia numeroita kuin niiden jotka eivät välttämättä muista kaikkea mutta osaavat yhdistellä ne toisiinsa?
Oikea älykkyys ei ole sitä että osataan luetella asioita päästä, vaan sitä että sitä tietoa osataan hyödyntää sitä vaativissa tilanteissa.
Kyllä minusta pänttäämisedtä pitää palkita sikäli, että minusta kaikkien kysymysten on oltava suoraan vastqttqvissa, vos osaa lukion oppimäärän.
Mitä hyötyä asioiden ulkoa opettelemisesta on? Internet on keksitty, ja suurinta osaa tuskin muistaa muutenkaan enää hetken kuluttua ellei jatkuvasti käytä kaikkea sitä tietoa. Toki perusasiat on hyvä tulla selkärangasta, mutta yksityiskohtaisen tiedon ulkoa opettelu on vain turhaa. Todellakin se soveltaminen on paljon tärkeämpi taito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestäsi pänttääjät, jotka muistaa kirjat ulkoa mutteivät ollenkaan osaa soveltaa sitä tietoa, tulisi saada parempia numeroita kuin niiden jotka eivät välttämättä muista kaikkea mutta osaavat yhdistellä ne toisiinsa?
Oikea älykkyys ei ole sitä että osataan luetella asioita päästä, vaan sitä että sitä tietoa osataan hyödyntää sitä vaativissa tilanteissa.
Kyllä minusta pänttäämisedtä pitää palkita sikäli, että minusta kaikkien kysymysten on oltava suoraan vastqttqvissa, vos osaa lukion oppimäärän.
En palkkaisi sinua firmaani töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä uutta tässä on? Eräs kaveri ahkerana (ja toki fiksunakin) sai lukiossa kokeista ysejä kun minä taas älykkäänä mutta vähemmän ahkerana kaseja. Yo-kokeissa sitten minä aloin saada häntä parempia tuloksia, koska niissä ahkeruus ja asioiden opettelu ei riitä.
Jösses, vai että on epäreilua, jos ahkera ja tyhmä saa huonommat tulokset kuin laiska ja fiksu!
Varmaan sama tyyppi, joka pari päivää kirjoitti, että palkan pitäisi tulla tehdyn työmäärän mukaan eikä saavutusten mukaan.
Nauran tälle pääsiäisen jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö siitä gaussin käyrästä pitänyt vuosia sitten luopua?
Ei siitä pidä luopua, koska se on ainut joka skaalaa kaikki kokeen tekijät ja kaikki eri vuosina kokeen tehneet samalle viivalle.
Helppoa: gaussi helevettiin ja tilalle absoluuttista osaamista mittaava SAT-tyyppinen koe, jonka saa uusia vaikka vuosittain. Jos maailman parhaisiin yliopistoihinkin se kelpaa pääsykriteeriksi, miksei muka meidän tuhnuyliopistoihin.
No tässä taas on ongelmana että tälläkin palstalla itkettäisiin tuon kokeen maksullisuudesta.
Ikään kuin yo-koe olisi ilmainen...
Perusmaksu on 14 eur, koekohtainen maksu 28 eur. Sanomalehti Kaleva laskee, että lukio-opiskelija maksaa halvimmillaan tutkinnostaan 137 euroa. Tutkinnon hajauttaminen, mikä on nykyään suosittua, nostaa kustannuksia. Kolmessa osassa seitsemän ainetta kirjoittava maksaa tutkinnostaan Kalevan mukaan 271 euroa.
SAT: ilman esseetä 46 usd, SAT & essee 60 usd.
Vierailija kirjoitti:
Jösses, vai että on epäreilua, jos ahkera ja tyhmä saa huonommat tulokset kuin laiska ja fiksu!
Varmaan sama tyyppi, joka pari päivää kirjoitti, että palkan pitäisi tulla tehdyn työmäärän mukaan eikä saavutusten mukaan.
Nauran tälle pääsiäisen jälkeenkin.
Ei kai tyhmä olis tyhmä jos muuta väittäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen yo-kuuntelu 1985, joka käsitteli happosateita. Olin yleensä saanut täydet pisteet vanhoista kuunteluista, -85 kuuntelu oli niin vaikea että, luokan huonosti englantia osaavat saivat arvaamalla samoja pisteitä kuin 9-10 osaajat.
Täällä nyt taas inisee ne äidit, joiden lapset ovat sitä tasapaksua peruskauraa heikompia. Älykkäiden kuuluukin pärjätä. Heitä on tavallaan syrjitty koko peruskoulun läpi, jotta ne heikoimmat lenkit eivät kokisi oloaan ikäväksi. Kaikessa on menty 9 vuotta heikompien ehdoilla ja lahjakkaat ovat saaneet olla liki oman onnensa nojassa. Jossain kohtaa on ne jyvät eroteltava akanoista.
Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja on erittäin hyvä suuntaus jos pelkällä ulkoa pänttäämisellä ei voi pärjätä kärkikastiin asti. Jatko-opinnoissa ja nykyajan työelämässä muutamalla ulkoa opitulla kaavalla ja teorialla enää pärjää, täytyy osata soveltaa ja yhdstää tietoa, seurata maailmaa ja kehitystä. Tällöin on järkevää painottaa tätä jo ylioppilaskirjoituksissa, jotta maksimoidaan mahdollisimman korkeat arvosanat ja sisäänpääsypisteet niille, joilla on oikeanlaista kapasiteettia jatko-opintoja ajatellen.
Kaikkien ei kuulu edes päästä korkeakouluun. Maisterin papereista alkaa tulla samaa massaa kuin ylioppilastodistuksesta. Se ei ole järkevää. Sitten ihmetellään miksei alemman tason hommat kelpaa kun ensin on keinotekoisesti kannateltu ja tasapäistämällä saateltu kaikki korkeakouluopintoihin, ettei vaan kenellekään tulisi paha mieli.
Haluaisin tietää, mitä käytännössä tarkoittaa "kysyttiin asioita, joita ei opetettu kursseilla". Ainahan on ollut soveltamista, miksi nyt on asiat niin eri lailla että valitetaan? Esimerkiksi omassa historian kokeessani oli tällainen kohta: "Pompeji löydettiin kaivauksissa 1700-luvulla. Tarkastele esimerkkien avulla, minkälaisia tietoja arkeologiset kaivaukset voivat antaa tutkijoille". Ei kursseilla opetettu arkeologisista kaivauksista, silti tuohon pitäisi kyetä vastaamaan. Mitä järkeä olisi jos kaikkiin kysymyksiin vastaus olisi vain suoraan kirjasta luettu fakta?
Meidän pitkä matikan opettaja tykkäsi soveltamisesta jo yli kymmenen vuotta sitten. Piti myös osata johtaa kaavoja lähes yliopistotasolla. Kokeet arvosteltiin Gaussin käyrän mukaan.
Sain aina vain kutosen, vaikka yritin ja yritin. Kirjoitin sitten lyhyestä L:n ilman mitään vaikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö siitä gaussin käyrästä pitänyt vuosia sitten luopua?
Ei siitä pidä luopua, koska se on ainut joka skaalaa kaikki kokeen tekijät ja kaikki eri vuosina kokeen tehneet samalle viivalle.
Helppoa: gaussi helevettiin ja tilalle absoluuttista osaamista mittaava SAT-tyyppinen koe, jonka saa uusia vaikka vuosittain. Jos maailman parhaisiin yliopistoihinkin se kelpaa pääsykriteeriksi, miksei muka meidän tuhnuyliopistoihin.
No tässä taas on ongelmana että tälläkin palstalla itkettäisiin tuon kokeen maksullisuudesta.
Ikään kuin yo-koe olisi ilmainen...
Perusmaksu on 14 eur, koekohtainen maksu 28 eur. Sanomalehti Kaleva laskee, että lukio-opiskelija maksaa halvimmillaan tutkinnostaan 137 euroa. Tutkinnon hajauttaminen, mikä on nykyään suosittua, nostaa kustannuksia. Kolmessa osassa seitsemän ainetta kirjoittava maksaa tutkinnostaan Kalevan mukaan 271 euroa.
SAT: ilman esseetä 46 usd, SAT & essee 60 usd.
Kai niitä SAT tyyppisiäkin kokeita olisi useampi (eri aineille omansa).
Lisäksi kun teet sen gaussin käyrällä arvostellun kokeen kerran niin saat siitä loppuelämäksi vertailukelpoisen paperin. Taas jos joudut tekemään vaikean SAT- kokeen ja saat huonon arvosanan, joudut taas maksamaan lisää kun käyt yrittämässä uudestaan.
Gaussin käyrä kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti.
Ainaki tohon pitkään enkkuun tai sen arviointiin kaivattas pikasesti jotain muutoksia...
Alue: Aihe vapaa
Gaussin käyrää käytetään sen takia että se laittaa jokaisen kokeen tehneen samalle viivalle, myös eri vuosina kokeen tehneet.
Jos arvosana annettaisiin suoraan jonkun pistetaulukon perusteella, se asettaisi eri vuosina kokeen tehneet eriarvoiseen asemaan: joskus koe on helpompi ja joskus vaikeampi.