Voiko naisen eropäätöksestä esittää eriävän mielipiteensä? Tässä minun kirjeeni lapseni äidille.
Mitkä ovat ne asiat spesifisti, joita ei voi korjata? Miksi niitä ei korjata? Mikä meni ja milloin liian pitkälle? Mitä et voi antaa koskaan anteeksi? Mitkä teot ovat sitä hirveysluokkaa? Ovatko erot joka puolella vahvistaneet päätöstäsi?
Sinä päätät, että tämä on ero, me emme päätä. Elämä on sanelua, vaihtoehdottomuutta ja pakottamista. Yhden ihmisen päätös kolmen elämästä.
Olen ollut kaksi vuotta täysin valmis kehityskeskusteluihin ja osoittanut sen sinulle. Olen kirjoittanut sinusta lämpimästi viimeksi marraskuussa, ennen akuuttia kriisiä. Totta kai olin paskana jo tuolloin, mutta etsin tietä. Sitä etsin Vauva-palstalta! Hain sieltä tukea ajatuksilleni, koska en saanut sinuun mitään otetta. Eikä ollut ensimmäinen kerta. Mitä tällainen toiminta on, ellei pyhää hyvää tahtoa?
Eli kaipaamasi konkrettinen teko: Selitä päätös auki. Ja tukena voit käyttää tämän viestin ensimmäiset kysymykset.
Kommentit (88)
Suhteessa ei ollut väkivaltaa, alkoholiongelmia, ei mielisairauksia tai muuta vastaavaa oikeaa syytä erota.
toim. huom.
Menkää pariterapiaan.
Janna Rantalan Parintaju oli mielestäni hyvä kirja parisuhteista.
Hyvä tahto ja halu neuvotella eivät ikävä kyllä aina riitä. Jos vaimolla on tullut mitta täyteen, syitähän me ei tiedetä, niin siinä on vaikea tehdä mitään.
No näin sivusta luettuna vaikutat aika tunnekylmältä ja jopa kontrolloivalta.. Siis marraskuussa ihan viimeksi kirjoitit vaimosta kivasti ja nyt ihmettelet miksi haluaa erota?
Iloon nimimerkki ( toim. Huom.) huumoria? Ei susta oikeen ota selvää...
Ero on ollut varmasti pitkään harkittu juttu. Niin kuin yllä oleva kirjoitti, niin kun mitta on täynnä, niin se on ja itkut eivät enää auta, vaan ainoastaan ketuttavat. Jo tämä sinun itkuvirtesi nostaa karvani pystyyn, joten olen täysin vaimosi puolella.
Sinä päätät, että tämä on ero, me emme päätä. Elämä on sanelua, vaihtoehdottomuutta ja pakottamista. Yhden ihmisen päätös kolmen elämästä.
Tämä oli sinun tekstiäsi. Minusta sinä sanelet, olet vaihtoehdoton ja pakotat, ellet suostu eroamaan, vaan vaadit toista jäämään suhteeseen, johon hän ei enää halua jäädä. Se vaikuttaa lapseen vähintään yhtä paljon, kuin erillään asuvat vanhemmat.
Yrittikö vaimo aikoinaan keskustella ja sinä käänsit selkäsi. Kun hän teki päätöksensä, sitten sinä vasta havahduit keskustelun tärkeyteen, kun toinen oli jo luovuttanut? Näin tämä monesti menee.
Tähän mennessä olemme keskustelleet jo viikkoja. Olen pyytänyt asioita anteeksi ja myöntänyt virheeni. Kertonut, että minulla on edelleen tunteita. Naistenlehtitermein olen kasvanut. Nainen on aloittanut vastaavaa, mutta kun toinen puhuu erosta ja toinen sen pelastamisesta, on aika tehdä korjausliike ja selvittää naisen motiivit putkiaivolle.
Kukaan ei kontrolloi ketään.
Kuvio on ihan tavallinen 13 vuoden liitto. Ihan perussetti. Kommunikaatiovaikeuksia, stressiä, , päättömiä riitoja, välinpitämöttömyyttä, pettämistä.
Leavethatpig kirjoitti:
Tähän mennessä olemme keskustelleet jo viikkoja. Olen pyytänyt asioita anteeksi ja myöntänyt virheeni. Kertonut, että minulla on edelleen tunteita. Naistenlehtitermein olen kasvanut. Nainen on aloittanut vastaavaa, mutta kun toinen puhuu erosta ja toinen sen pelastamisesta, on aika tehdä korjausliike ja selvittää naisen motiivit putkiaivolle.
Kukaan ei kontrolloi ketään.
Kuvio on ihan tavallinen 13 vuoden liitto. Ihan perussetti. Kommunikaatiovaikeuksia, stressiä, , päättömiä riitoja, välinpitämöttömyyttä, pettämistä.
Ihan tavallista pettämistä?
Leavethatpig kirjoitti:
Tähän mennessä olemme keskustelleet jo viikkoja. Olen pyytänyt asioita anteeksi ja myöntänyt virheeni. Kertonut, että minulla on edelleen tunteita. Naistenlehtitermein olen kasvanut. Nainen on aloittanut vastaavaa, mutta kun toinen puhuu erosta ja toinen sen pelastamisesta, on aika tehdä korjausliike ja selvittää naisen motiivit putkiaivolle.
Kukaan ei kontrolloi ketään.
Kuvio on ihan tavallinen 13 vuoden liitto. Ihan perussetti. Kommunikaatiovaikeuksia, stressiä, , päättömiä riitoja, välinpitämöttömyyttä, pettämistä.
Kumpi teistä petti vai molemmatko? Ei tuo nyt ihan tavalliselta liitolta vaikuta.
Kuvio on ihan tavallinen 13 vuoden liitto. Ihan perussetti. Kommunikaatiovaikeuksia, stressiä, , päättömiä riitoja, välinpitämöttömyyttä, pettämistä.
Väitätkö ja yleistätkö, että muut 13 vuotta kestäneet liitot ovat tuollaisia kuin omanne? Pettäminen ei itsellä ole käynyt mielessä edes yli 25v liitossa. Tuntuu olevan runsaasti petustavaa laatua olevia ongelmia liitossanne joten mitä iniset?
Olen tehnyt miehelleni selväksi, että liitto päättyy välittömästi pettämiseen. Tietää tämän ja varmasti ymmärtää siten myös tekonsa seuraukset, jos näin joskus tapahtuu. En uhkaile koskaan vaan toteutan aina aikeeni.
Luettelet pettämisen kylmän viileästi listan jatkeeksi, ikään kuin se olisi vain yksi osatekijä. No tuskinpa.
Leavethatpig kirjoitti:
Kuvio on ihan tavallinen 13 vuoden liitto. Ihan perussetti. Kommunikaatiovaikeuksia, stressiä, , päättömiä riitoja, välinpitämöttömyyttä, pettämistä.
Kuvailit juuri monia erittäin päteviä syitä eroon. Jos olet syyllistynyt noihin yllämainittuohin tekoihin, eli ihan suoraan sanottuna kussut muroihisi, niin miksi haluat vielä jatkaa? Et halua jakaa omaisuutta? Et halua menettää palvelijaa? Vetoat tietenkin lapseen. Miten hänen hyvinvointi lisääntyy, jos vanhemmat ovat yhdessä onnettomia, mutta erikseen onnelisia?
?
Olen sanonut nämä viimisen kahden vuoden aikana moneen kertaan, mutta sinä et ole suostunut kuuntelemaan:
Mitkä ovat ne asiat spesifisti, joita ei voi korjata? Sinä. Sinä olet niin täyttä itseäsi, että sinua ei voi korjata.
Mikä meni ja milloin liian pitkälle? Miksi niitä ei korjata? Sinä. Sinun sanelupolitiikkasi siitä, miten minä saan elää ja millä tavalla minun täytyy tehdä sinut onnelliseksi, se on minulle liikaa. Niitä virheitä ei voi korjata, koska sinä et näe itsessäsi ja käytöksessäsi mitään väärää, sinä näet vain marttyyri-itsesi olemassa kaikesta oikeassa.
Mitä et voi antaa koskaan anteeksi? Mitkä teot ovat sitä hirveysluokkaa? Sitä, että sinä rikoit lupauksesi uudestaan ja uudestaan ja lopulta käänsit lapsemme minua vastaan. Tavallisin lause lapsen suusta on nykyisin "äiti on tyhmä".
Ovatko erot joka puolella vahvistaneet päätöstäsi? Ei. Minä en ole edes huomannut niitä. Tämä ero on ensimmäinen päätös, jonka olen tehnyt minuna, tähän asti päätökset on tehnyt me eli oikeastaan sinä. Sinä et ole hyväksynyt mitään minun päätöksistäni, vaan olet inttänyt niin kauan, että annan periksi ja sitten kutsut sitä meidän päätökseksemme.
Minun elämäni kanssasi on ollut sanelua, vaihtoehdottomuutta ja pakottamista. Vihdoinkin tajusin, että niin ei tarvitse olla, ilman sinua saan olla minä juuri sellaisena kuin olen. Sinulla on edelleen tunteita ja vahvin niistä on halu kahlita minut pelolla.
Se on ohi nyt!
Ja siksi kirjoitankin tämän ensin tänne, sillä hion sitä ottaen huomioon teidän näkökulmianne. Hieman tietysti olen provokatiivinen. Eihän se muuten onnistu. Siis teille,
Olen ilmaissut kaksi vuotta sitten haluni puhua kaikesta. Hän ei kuunnellut tätä, ei noteerannut. En kuulemma ymmärtänyt hänestä mutään, mikä pitikin paikkansa. Nyt itsetutkiskelun kautta ymmärrän syyseuraussuhteet ja omat virheeni.
Asiat olisi pitänyt ottaa vakavammin aiemmin, mutta olin tyhmä. Naisille pitää antaa siimaa, ei kiristää sitä.
Harvoin suosittelen ketään eroamaan, mutta ap:n vaimolle se olisi hyvinkin kannattavaa. Ap kuulostaa persoonallisuushäiriöiseltä. Ja pelottavalta.
Jos haluat yrittää tosissaan, ehdota että hakeudutte pariterapiaan ja selvitä valmiiksi, mistä ja mihin hintaan sitä saa, jotta se ei jää puheeksi.
Öööö....