Kiitos AV, olet paras ystäväni <3 (yksinäisyydestä)
Olen aikuinen lapseton nainen. Lähes kaikilla ystävälläni ja läheisillä sukulaisillani on lapsia ja "ruuhkavuosia" elämässään.
Olen aina ajatellut, että minulla on hyvät verkostot ja paljon läheisiä ihmisiä elämässäni, kunnes tajusin, että nykyään yhteydenpito ja tapaamisten järjestäminen on hyvin yksipuolista eli minusta lähtöisin.
Tämä tekee minut surulliseksi, mutta onneksi AV on olemassa. Kiitos AV-siskot <3
Kommentit (33)
Sama. Mulla on lapsi mutta täällä on ihmisiä myös.
Vierailija kirjoitti:
<3
Kiitos! :) Ap
Älä ole surullinen. Et ole yksin, vaikka olet yksinäinen. Meitä on täällä monta samassa jamassa.
Se on vain ikävä noidankehä: sulla ei ole kavereita joten tulet tänne viettämään aikaa mutta sen seurauksena sulla ei varmasti ole kavereita jatkossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Mulla on lapsi mutta täällä on ihmisiä myös.
Halauksia sinulle! Eihän se varsinaisesti lapsista johdu vaan siitä, että muilla on jotain tärkeämpää tai "akuutimpaa" kuin ystävyyden ylläpitäminen kanssani. Pahalta se tuntuu silti, vaikka ymmärrän, että kaikilla on aikaa ja energiaa rajallisesti. Ap
Minullakin "suuri" perhe, ja sukulaisia ympärillä, mutta olen yksinäinen. Et ole yksin <3
7, kiitos :') <3
En ymmärrä viestiä 8. Kaikkea hyvää sen kirjoittajalle joka tapauksessa!
Ap
Hei muut yksinäiset! Mitä teille kuuluu tänään? Miten voitte? :) Ap
Ap oot kiva <3 Mukavaa päivänjatkoa ja viikon alkua sinne!
No hei. Täällä taas yksin koneella kökötän. Vettä sataa ja lunta on vielä reiteen asti. kevättä jo kovasti kaipailen. T:4
Vierailija kirjoitti:
Ap oot kiva <3 Mukavaa päivänjatkoa ja viikon alkua sinne!
Voi kiitos samoin! <3 Viestisi piristi kovasti :)
Vierailija kirjoitti:
No hei. Täällä taas yksin koneella kökötän. Vettä sataa ja lunta on vielä reiteen asti. kevättä jo kovasti kaipailen. T:4
Kuulostaa hyvin tutulta, minäkin täällä yksin koneella. Täällä vähän sää kirkastui ja ennusteen mukaan loppuviikon pitäisi olla aurinkoista koko maassa :) Ehkä se kevät tulee piankin! Ap
Olen miettinyt, mitä voisin tehdä asialle.
Omien lasten kautta voisi saada uusia tuttavuuksia elämään, mutta lapsia emme saa ja lisäksi vuorotyökin hankaloittaa sosiaalista elämää ja säännöllisiä harrastuksia. Onko kenelläkään vinkkejä? :) Ap
Ryhtykää tukiperheeksi. Niistähän on aina pulaa.
Entä työkaverit? Löytyykö kumppanin kaveripiiristä saman henkisiä ihmisiä? Adobtio?
Älä masennu äläkä uhriudu. Et ole yksin.
Ole kiitollinen siitä, mitä sinulla on. Kaikilla ei ole puolisoa tai työtä.
Kiitos ehdotuksista! :) Tukiperheeksi meistä ei tällä hetkellä ole elämän epäsäännöllisyyden vuoksi ja lapsettomuuden olemme hyväksyneet, joten adobtiokaan ei ole meitä varten. Työkaverini ovat kivoja, mutta kenenkään kanssa ei synkkaa erityisen hyvin. Miehen kavereista pidän kovasti, mutta heistä suurin osa asuu muualla. Olemme täällä aika lailla kahdestaan tällä hetkellä. Kontrasti entiseen sosiaaliseen elämääni on suuri ja on vaikea hyväksyä, että asiat ovat muuttuneet paljon.
Olen todella kiitollinen siitä, mitä minulla on! <3 :) Ap
Ala ystäväksi yksinäiselle vanhukselle.
Oletko kiinnostunut ystäviesi lapsista? Usein lapsettomat eivät ole.
<3