Kohdunpoisto - silloin kun kaikki ei mene hyvin

Olen aviomies ja voin sanoa oman kokemukseni oltuamme 46 vuotta ja edelleen parina. Vaimolle  tehtiin operaatio endometrioosin aiheuttaman vaivan vuoksi. En tiedä olisiko operaatio ollut vältettävissä, mutta leikkauksen jälkeinen elämä muuttui täysin. Leikkauksn jälkeen psyyke meni sekaisin ja sellainen edelleen. Elämää jatkoimme yhdessä, koska niin olimme vannoneet nyt 37 vuotta operaation jälkeen. Eihän helppoa elämää ole luvattu eikä sellaista kukaan voi taata. Olen sillä kannalla, ettei mihinkään ns.  tieteellisesti dokumentoituun pidä luottaa sokeasti.

Omalla kohdallani operaatiota vältettiin viimeiseen asti ja sain tietää riskeistä. En varmasti kaikista mahdollisista sivuvaikutuksista. Selväksi kävi, että se on yhden tukielimen poisto ja on iso leikkaus. Monia muitakin ongelma-asioita kerrottiin. Minut jouduttiin leikkaamaan heti perään, samana iltana uudestaan. Eli ei ihan putkeen mennyt. Molemmat oli tähystysleikkauksia, enkä ole huomannut mitään negatiivista. Oma elämänlaatuni parani suuresti leikkauksen jälkeen. Aika erikoista jos tavallisimmista riskeistä ei kerrota

Miksi ei kerrota kaikkea etukäteen? kirjoitti:

Jos lähes kaikki nautintokyky on jäänyt leikkauspöydälle, hermot vissiinkin täysin katkenneet - niin onko kenenkään tilanne parantunut myöhemmin ja miten?

Voiko sinkku enää hankkia parisuhdetta ja miten on, joutuuko ns. "teeskentelemään" - kun sellainen tuskin toimii pidemmän päälle? Miten miehet suhtautuneet asiaan?

Taitaa aseksuaalin/impotentin kumppanin etsiminenkin oikein etsimällä olla vaikeaa ja etenkin, jos ei itse ole vanha.

Nautintokyvyn ja lapsensaannin menetyksen lisäksi suurena avoleikkauksena tehtynä tuhoaa myös liikunnan harrastamisen iloa ja kykyä, kyseessä kuitenkin myös lantion tukirakenne + ruma leikkaushaava estää vatsan paljastamisen julkisesti joko pitkään tai kokonaankin, ettei tule kyselyitä sen syistä.

Yrittäkää välttää kohdunpoisto viimeiseen asti, jos vain mahdollista!

- terveyssivustot monesti valehtelevat, ettei vaikuta mihinkään - siis ainakin jos kyse suuremmasta operaatiosta, avoleikkauksesta, esim. kasvainten takia. On järkyttävää, kun ei kerrota etukäteen kaikesta, mitä kohdunpoistosta voi joillekin seurata. Googlatkaa ihmisten kokemuksia mielummin, etenkin niiden, joilla seuraukset tuhoisat.

Kaikki asiaa koskevat tutkimuksetkin tehty kokonaisuutena varsin vanhoilla naisilla, joten eivät todellakaan luotettavia, sillä tuskin jotkut ylipainoiset jenkkivanhukset, jotka olleet 40-50 vuotta aviossa juuri enää miettivät orgasmeja, miehilläänkin taatusti jo erektio-ongelmia. Leikkaukseen tyytyväiset yleensäkin lähinnä niitä, joilla on ollut aivan valtavia vaivoja, tosin leikkauksissakin on eroja sekä tavoissa, että leikkauksen laajuudessa sen syistä johtuen. Lisäksi muualla kohdunpoistoja tehdään yleensä vain painavasta syystä, mutta Suomessa todella paljon ja lepsusti.

Onkohan sinun tapauksessa tapahtunut virhe? Hermot katkenneet? Huh huh.

Kaikkea sitä voi leikkauksen aikana tapahtua, paraneminen ei suju oppikirjan mukaan. Tulehdukset, antibiootit, haavan paraneminen yms. Puhumattakaan psyykkisestä puolesta. Mutta pääasiassa kivut ja vuodot jäävät sinne leikkaussaliin. Tiedän monta onnellista kelle näin on käynyt itseni mukaanlukien.

Todella harmi sinun tarinasi. Onko mikään korjausleikkaus mahdollinen?

Kaikkea ei tiedetä etukäteen?!

Naisten on syytä huomioida mahdolliset sivuvaikutukset ja yrittää välttää koko leikkaus, jos vain mahdollista!

Ei ole mikään ihme, että monissa muissa maissa kohdunpoistoa yritetään välttää viimeiseen asti, mutta Suomessa niitä tehdään kuin liukuhihnalta tietyissä tapauksissa, koska ilmeisesti helpompi leikata niin.

Vanhoille naisille toki hiukan eri asia, mutta kun Suomessa silvotaan yhä suhteellisen nuoret ja lapsettomatkin varsin heppoisesti.

Mistään vaihtoehdoista ei edes keskustella - ja jos on esim. epäily pahanlaatuisuudesta, niin vetään koko roska pois vaan - ja sitten kun paljastuukin hyvänlaatuiseksi, niin kaikki on vain tuhoutunut iäksi...

Naisten pitäisi selvittää ja googlata näitä asioita etukäteen ja paljon, jos ei ole mikään mummoikäinen - sillä lääkärit vähät välittävät yhtään mistään, kunhan vaan pääsevät helpolla ja rahaa säästyy.

Henkisestikin rankempaa kuin moni luulee, sillä kohduton vagina on kuin joku transuvagina - ja lapsettomana tuntee itsensä helposti muutenkin ns. mahoksi lehmäksi. 

Lapsettomille ja sinkuille tietysti myös täysin eri asia kuin perheellisille.

Kannattaa yrittää välttää viimeiseen asti ja tutkia asiaa!