Huono matikkapää pilaa elämäni
Otsikossahan se jo tulikin. En uskaltanut edes hakea lukioo, vaan menin sieltä mistä aita on matalin, ettei tarvitsisi kärsiä lyhyestä matikasta tai matikasta muutenkaan. Mä en tiedä ollenkaan mitä voisin tehdä, mutta tuntuu, ettei mulla ole tulevaisuutta ja että työttömyys on 10000% varmaa, joten hain ihan vaan jotain mediahömpötystä opiskelemaan. Tiedän, ettei se työllistä ja tutkinto on ihan höpöhommaa, mutta siellä ei ainakaan hirveästi tarvita matikkaa. Ala-asteesta asti saanut kuulla opettajiltakin kuinka tyhmä olen ja elämästä on hävinnyt kaikki mielekkyys kun ahdistaa vaan matikka. En uskalla tehdä mitään mitä haluaisin koska olen niin surkea etten kuitenkaan pystyisi ja lukioon ei kannata näin idiootin hakea, sieltäkään ei voi idiootti oikein jatkaa minnekään. Onko kaikki matikkaa osaamattomat ääliöitä?
Kommentit (13)
Voi kuule, pelaan joka päivä alakoululaisille tarkoitettuja matikkapelejä, olen tehnyt ala-asteen kirjojen tehtäviä, katsonut kaikkia youtuben opetusvideoita, käynyt tukiopetuksissa ja erityisopettajalla ja käyttänyt ihan valtavasti vapaa-aikaani matikan opiskeluun, enkä silti opi. En ole vielä aikuinen, vaan 15. Hain siis amikseen.
Ap
Itse olen ihan pska matikassa, kuitenkin nyt 28 vuotiaana olen pankissa asiantuntijahommissa. Kokonaisuuksia hahmottamalla pärjää. Ja laskimella ;) älä siis huoli.
Jos on jotain mielenterveysongelmaa, väsymystä tms. niin se voi heikentää matemaattista osaamista. Ei välttämättä kyse ole siitä ettei sulla olis matikkapäätä. Jos olisit oikeasti matemaattisesti ihan lahjaton niin varmaan asia ei edes vaivaisi sua noin paljon.
Ei mulla ole mt-ongelmia, paitsi nykyään masentaa ja se johtuu nimenomaan matikan osaamattomuudesta. V*tuttaa kun elämä voi kaatua yhteen oppiaineeseen noin pahasti.
Olisiko oikeasti järkevämpää keskittyä siihen, mitä osaa, ja hakea uraansa sillä perusteella.
Oletko kuullut dyskalkuliasta? Oletko ottanut sitä puheeksi eritysopettajien tai muiden kanssa tai onko sitä otettu puheeksi koskaan missään yhteydessä sinun kanssasi? Nyt kipinkapin googletat, mikä se sellainen dyskalkulia on, hankkiudut erityisopettajan juttusille ja tiedustelet, voisiko sinulta testata kyseisen oppimishäiriön.
Ei mulla ole, testattu pari kertaa. Viimeksi seiskalla, ekan kerran jo ykkösellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos on jotain mielenterveysongelmaa, väsymystä tms. niin se voi heikentää matemaattista osaamista. Ei välttämättä kyse ole siitä ettei sulla olis matikkapäätä. Jos olisit oikeasti matemaattisesti ihan lahjaton niin varmaan asia ei edes vaivaisi sua noin paljon.
Tämä. Uskoin pitkään että olin surkea matematiikassa. Kotona oli huono ilmapiiri, enkä esimerkiksi tehnyt ala-asteella matematiikan läksyjä kahteen vuoteen. En vaan jaksanut. Opettaja oli alaansa kyllästynyt ikäloppu joka ei tarkistanut mitään. Olin pahasti masentunut lapsesta asti ja tämä vaikutti ihan selkeästi matemaattiseen osaamiseen ja muistiin, ja olin paljon pois koulusta, etenkin niiltä matematiika tunneilta. Aikuisena olen tajunnut etten ole ollenkaan surkea, minulle jäi vain aukkoja niihin perustaitoihin ja olen joutunut kertaamaan ne uudestaan.
Minulla ei ole kyse mistään tuollaisesta. Nyt yläasteella opettajat ovat olleet kannustavia, kaveritkin auttavat ja pitävät mulle tukiopetusta ja ihan hirveästi teen töitä ihan jo seiskan tai kasin eteen. Yleensä saan seiskan tai kutosen matikasta vaikka kuinka treenaisin.
Ap
Luin, että joillakin voi olla lukihäiriön tapainen häiriö, joka vaikeuttaa matematiikan oppimista. Ei siis ole lukihäiriö, mutta siihen verrattava.
Itsekin opin prosenttilaskun perusperiaatteet vasta käytännön työssä. Koulussa kyllä pänttäsin niitä, mutta en ymmärtänyt niitä tarpeeksi eivätkäne jääneet mieleen koulussa.
Vielkin töissä voin pudota kärryiltä, kun kollegat puhuvat laskelmista.
Ensinnäkin opettele tuosta asenteesta pois. Jokaisella on se joku heikko kohta missä ei ole täydellinen, sinulla se nyt vaan sattuu olemaan matikka. Tämä hidastaa oppimistasi koska toteat jo valmiiksi ettet osaa. Toisekseen onko tuo harjoittelusi minkälaista? Harjoittelun voi tehdä paskasti, jolloin ei päivienkään harjoittelulla opi mitään. Kokeile eri tyylejä, sekä käy asiat hitaasti läpi että sisäistät ne. Pelkällä kaavamaisella tekemisellä ei opi ellet sisäistä miksi se tehdään sillä tavalla.
Tiedän sinunlaisia tapauksia. Näissä on yleensä ollut ongelmana se, että jossain kohtaa tulee katkos ymmärtämiseen. Sinun iässäsi asia ei ole vielä menetetty. Aluksi sinun kannattaisi hahmottaa, missä kohtaa ongelma tulee. Aloita vaikkapa seuraavasti: ota ala-asteen matematiikan kirjat. Aloita ykkösluokan kirjan enemmäisestä tehtävästä ja etene eteenpäin. Tee jokainen tehtävä. Tee niin pitkälle kuin pääset. Kun tulee ensimmäinen tehtävä, jota et osaa, pysähdy ja mieti miksi et osaa. Kysy neuvoa. Jos olet Facebookissa, liity ryhmään "Rakastan matematiikka". Sieltä löytyy ihmisiä, jotka voivat neuvoa. Siellä on aiemminkin autettu paljon ihmisiä.
Jos haluat niin voisit perehtyä uudelleen alakoulun matikkaan aikuisen näkökulmasta ja saada sieltä puuttuvia ja selittäviä tekijöitä, jotka aikoinaan menivät ohi. Et varmaan ole tyhmä matikassa vaan olisit ehkä tarvinnut enemmän yksilöllistä opetusta jotta yksityiskohdat olisivat auenneet.