Kysy mitä vain sosiaalityöntekijältä

Ahdisteletko pomoasi jatkuvasti kiperin kysymyksin, vai osaatko itse tehdä päätöksesi?

Onhan se ihan hyväksyttävää kuunnella väkivalta musiikkia jos lapsi on niin pieni että ei ymmärrä kaikkia sanoja?

Vierailija kirjoitti:

Ahdisteletko pomoasi jatkuvasti kiperin kysymyksin, vai osaatko itse tehdä päätöksesi?

Pomo ei oikein ota kantaa kuin kaikista hankalimpiin keisseihin, mutta kollegoiden kanssa kyllä pohditaan usein, jos tuntuu siltä että kaipaa jonkun muunkin näkemyksen tilanteeseen. 

Mitä seuraa, jos toinen vanhempi piiskaa lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ihan hyväksyttävää kuunnella väkivalta musiikkia jos lapsi on niin pieni että ei ymmärrä kaikkia sanoja?

No pääsääntöisesti sanoisin että joo, tietysti joku musiikki voi muuten olla tunnelmaltaan ahdistavampaa kuin joku toinen. 

Missä yksikössä olet töissä? Siis lapsia, aikuisia?

Mieluisimmat työtehtäväsi?

Mikä on vaikeinta työssäsi?

Onko rajojen veto itsesi ja asiakkaan välille vaikeaa? Pääseekö asiakkaan koskaan ns. ihon alle?

Mikä oot? Mis kunnos oot? Ootko tylsä? Ootko nuori?

Vierailija kirjoitti:

Mitä seuraa, jos toinen vanhempi piiskaa lapsia?

Jos asia tulee tietoon esimerkiksi päiväkodissa, koulussa tai neuvolassa, on henkilökunta velvollinen tekemään rikosilmoituksen ja lastensuojeluilmoituksen. Poliisi tutkii rikosta ja lastensuojelu puolestaan lapsen mahdollisuutta asua turvallisesti kotonaan. Selvitetään, mitä on piiskaamiskäytännön takana, onko esim. väsymistä, arjen raskautta, lapsen haastavuutta, johon voitaisiin tarjota apua. Ääritapauksessa sitten, jos vanhempi ei tunnista oman toimintansa ongelmallisuutta ja/tai toiminta vain jatkuu ja lapsen turvallinen kehitys on vanhemman käytöksen vuoksi vaarassa, voidaan harkita kiireellistä sijoittamista. 

En tällä hetkellä työskentele lasten kanssa, mutta jotenkin noin se menee. Mikään automaatio sijoittaminen ei ole. 

Jääkö joku asiakas mieleen niin, että mietit vielä vuosin kuluttua, että mitähän sille kuuluu?

Minkälainen asiakas on "hyvä" asiakas? Entäs "huono"?

Vierailija kirjoitti:

Missä yksikössä olet töissä? Siis lapsia, aikuisia?

Mieluisimmat työtehtäväsi?

Asiakkaani ovat tällä hetkellä työikäisiä aikuisia.

Eniten tykkään uusien asiakkaiden vastaanottamisesta ja palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä. Mulla on yksi paikka johon jalkaudun joka toinen viikko vastailemaan siinä paikassa asioivien ihmisten mahdollisiin kysymyksiin, se on myös mukavaa hommaa. 

Paljon sun palkka on?

Onko sun otettava influenssarokote? Koskeeko pakkorokotuslaki sosiaalityöntekijöitä?

Onko sulle tullut koskaan tuttuja ihmisiä vastaan asiakkaana? (Ei siis tarvitse olla mikään kaveri, vaan tyyliin vanha koulukaveri ala-asteelta, naapurintäti jonka tiedät ulkonäöltä tmv).

Vierailija kirjoitti:

Mikä on vaikeinta työssäsi?

Aina välillä tulee tehtäväksi niitä kaikista vaikeimpia toimeentulotukipäätöksiä (etuuskäsittelijät hoitavat ne "helpot"), joissa pitää huomioida monta eri lakia ja tutkia hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntöä ja miettiä monelta kannalta, kun kyse saattaa olla aika isoistakin rahoista. Nämä ovat sellaisia haastava-vaikeita.

Sitten vaikeita ovat ne eettisen pohdinnan tilanteet, joissa on vain huonoja ratkaisuja tai vastakkain monta merkittävää tekijää, esimerkiksi kuntien velvollisuus tehdä asunnottomuutta vähentävää politiikkaa mutta myös oikeustoimikelpoisen aikuisen ihmisen vastuu itsestään. Toistuvat vuokravelat nyt esimerkiksi. 

Turhautumis-vaikeaa on se, että sosiaalityössä hoidetaan kauheasti sellaisia juttuja, jotka kuuluisivat kokonaan muualle, mutta kun muut palvelut eivät vedä. Psykiatrinen puoli nyt lähinnä. Paljon sellaisia asiakkaita, joilla ei olisi sosiaalityön tarvetta lainkaan jos saisi tarvitsemansa mt-puolen palvelut tai ainakin sosiaalityön palveluiden tarve olisi luonteeltaan niin erilaista. 

Miksi jälkihullossa oleville nuorille myönnetään täydentävää toimeentulotukea merkkivaatteisiin? Melko kallista myöntää esimerkiksi yhteen paitaan 80 euroa tai kenkiin 200 euroa.

Millaisissa tilanteissa päädytään työnjakoyhteishuoltoon?

Vierailija kirjoitti:

Onko rajojen veto itsesi ja asiakkaan välille vaikeaa? Pääseekö asiakkaan koskaan ns. ihon alle?

On välillä, mutta olen huomannut, että kokemuksen myötä tässä kehittyy. Mutta toki on asiakkaita, jotka edelleen joko ärsyttävät tai herättävät sympatiaa enemmän kuin muut, mutta nämä tunteet pitää itsessään tunnistaa ja toimia niin, ettei niillä ole vaikutusta mahdolliseen päätöksentekoon. Sekään ei ole hyvä asia jos asiakkaat jäävät liian etäisiksi ja ajattelee ettei itse voisi ikinä olla asiakkaan tilalla, joskus näinkin on käynyt kun on ollut hirveän rankkoja aikoja töissä ja työkuorma tuntuu kaatuvan päälle. Silloin sitä ajattelee pääsevänsä helpommalla, jos suhtautuu sellaisella liiankin kylmällä "työtä vaan, asuntolaina maksettavana"-asenteella.