Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi minä joudun olemaan kaikissa ihmissuhteissani altavastaaja?!
11.03.2018 |
Haluan oppia tekemään tälle asialle jotain. Olen sellaisessa "asemassa" ihmisten kanssa, että minulle voi sanoa että näytän väsyneeltä ja että ohhoh, enpä tiedä miten noin iso aukko cv:ssa auttaa työllistymään jne. Minulle vuodatetaan omia ongelmia, ja on ihan sama, mitä niihin kommentoin. Jos kannustan, se tyrmätään. Jos yritän sanoa, että no minäkin olen tuntenut noin, se tyrmätään. Jos yritän keksiä jonkun ratkaisun, se tyrmätään.
Harva on koskaan elänyt kanssani jotain minun elämäni hyvää asiaa. Sanotaan, että hyvähän sun on. Ja pohditaan, että olisipa itselläkin. Eikä niihin murheisiinikaan niin ole vastattu. Viimeksi minulta ihan kysyttiin, että onko kaikki hyvin. Sanoin sitten, että on stressiä opiskelun kanssa. Siihen toinen sitten sanoi, ettei tiedä niistä mitään kun itse ei ole tykännyt mitään lukea. Olin että aha. Ja jäin sitten miettimään, että mitä jos olisinkin sanonut, että "no nämä on näitä opiskeluhuolia, ethän sinä näistä mitään tiedä, niin ei sulle kannata puhua".
Sitten olisinkin ollut kusipää. Eli olen sellaisessa asemassa, että minulle voi sanoa ettei minun huoliani kuunnella. Mutta itse en voi sanoa että tilanne on epäreilu - tällainen on johtanut ainakin kolmiin välien katkaisuihin toisten puolelta. Kun olen esimerkiksi sanonut, että olisit sinä voinut vähän empatiaa siinä antaa, sen sijaan että totesit vain "harmi" ja jatkoit matkaa.
En jaksa tällaista enää. Sanokaa mitä teen. Minulla ei siis ole ystäviä, ja kaverit ovat pinnallisia ja tottuneet siihen että minä kuuntelen huolet, autan jossain yms. mutta en itse saa takaisin mitään.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Jos noin käy yhden kaverin kanssa, niin voisi päätellä, että se on kaverin vika. Jos noin käy kaikkien kanssa, on peiliinkatsomisen paikka. Oletko aivan varma, että kaikki muut ihmiset reagoivat omituisesti? Vai onko mahdollista, että sinä tulkitset heitä väärin?
Tiedostan tämän, että minä voin tulkita heitä väärin. Nämä kolme kertaa on kuitenkin omituisuuksissaan jääneet mieleen.
Yhdellä kerralla tilanne oli sellainen, että minulta kysyttiin tulevaisuuden suunnitelmista. Vastasin, että aihe on minulle arka (ja kysyjän olisi luullut ymmärtävän miksi, ja vähän selitinkin miksi). Kysyjä rohkaisi kertomaan, ja minä kerroin haaveeni. Ja sitten kysyjä sanoi siihen, että enkö ole yhtään miettinyt että ei tuollainen nyt enää niin vaan onnistu, että enkö mieti perhettäni jne. Pahoitin mieleni, ja se näkyi ulospäin, mutta ymmärryksen sijaan sain haukut kun en tahtonut julkisella paikalla (ravintola) asiaa enempää käydä läpi.
Tilannetta piti sitten puida pitkään läpi, ja tilanne päättyi siihen että tämä kysyjä laittoi välit poikki. Kaksi muuta tilannetta eivät olleet näinkään "pahoja", mutta niistäkin jäi luu käteen ja tunne, että en tullut itse ollenkaan ymmärretyksi, ja sitten toinen laittaa kokonaan välit poikki. Se on tuntunut epäreilulta.
Se muiden huolien kuuntelu tuntuu olevan story of my life. Ehkä se liittyy näihin välirikkoihin, ehkä ei. Ehkä ymmärrän muita väärin, mutta toisaalta olen yrittänyt pitää omia puoliani: minua loukkasi, minua harmitti tämä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko elämä lähtenyt menemään eri suuntaan kuin kavereilla? Onko sinulla tavoitteita ja näet aikaa ja vaivaa saavuttaaksesi niitä? Se voi etäännyttää kun ei ole kaverilla samanlaista kokemusta. Ihan luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Onko elämä lähtenyt menemään eri suuntaan kuin kavereilla? Onko sinulla tavoitteita ja näet aikaa ja vaivaa saavuttaaksesi niitä? Se voi etäännyttää kun ei ole kaverilla samanlaista kokemusta. Ihan luonnollista.
Olen tehnyt asioita eri tavalla kuin kaverini, mutta en ole osannut ajatella että se erilaisuus olisi aivan eri suuntaan lähtemistä. Ehkä se on sitä toisten mielestä? Tässä sitten tulee miettineeksi, että miksi kaveruus ei voisi säilyä läpi muutosten? Ei tietenkään kaikki voi, mutta edes yksi :(
Joissain asioissa on tullut tunne, että se erkaannuttaa. Niin kuin esimerkiksi raha. Eroa toisiin ei tarvitse olla paljoa, kun tulee olo että en voi osallistua johonkin keskusteluun vaikuttamatta moukalta itse. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sä oot klassisesti jumittunu tohon tilaan. kestää pari vuotta kun työstät uutta elämänrooliasia, kun pitää pikkuhiljaa loksahdella
Mun yli kukaan ei kävele. Jos joku sanoisi minulle, että näytän väsyneeltä, vastaus riippuisi siitä, olenko itse samaa mieltä.
Omasta mielestä en näytä väsyneeltä: ”Häh, enkä näytä” Ja unohtaisin koko jutun.
Omastakin mielestä näytän väsyneeltä: ”(nauraen) Äh, harmi, että se näkyy uloskin päin” Ja unohtaisin koko jutun.
Miten olet itse vastannut näihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun yli kukaan ei kävele. Jos joku sanoisi minulle, että näytän väsyneeltä, vastaus riippuisi siitä, olenko itse samaa mieltä.
Omasta mielestä en näytä väsyneeltä: ”Häh, enkä näytä” Ja unohtaisin koko jutun.
Omastakin mielestä näytän väsyneeltä: ”(nauraen) Äh, harmi, että se näkyy uloskin päin” Ja unohtaisin koko jutun.
Miten olet itse vastannut näihin?
Ikävä todeta tätä, mutta osalla ihmisistä on ihan helvetin heikot sosiaaliset taidot. Todennäköisesti ap kyse ei ole missään määrin sinusta. Joskus vain ympärille sattuu osumaan paljon törppöjä samoihin aikoihin. Älä mieti reagointitapaasi liikaa, jotkut osaavat vääntää kaiken sanomasi negatiiviseksi. Vältä ihmisiä, joiden seurassa on kurja olla. Eivät kaikki ole tuollaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue Tunne lukkosi ja harrasta itsetutkiskelua sekä henkistä kasvua.
Mä itse ihmettelen ihmisiä joitten pitää oikeen ääneen mainita, jos toinen on väsyneen näköinen.
Mitä sitten jos on?
Ja ei se ainakaan väsynyttä ihmistä piristä millään tavoin, että saa vielä oikein kuulla olevansa väsyneen näköinen.
Muutenkin itseäni ottaa päähän ulkonäön kommentoijat.
En ite koskaan sano kenellekkään ääneen,
Ja vaikka näyttäisikin, niin pidän suuni kiinni.
Alue: Aihe vapaa
Jos noin käy yhden kaverin kanssa, niin voisi päätellä, että se on kaverin vika. Jos noin käy kaikkien kanssa, on peiliinkatsomisen paikka. Oletko aivan varma, että kaikki muut ihmiset reagoivat omituisesti? Vai onko mahdollista, että sinä tulkitset heitä väärin?