Hankkisitteko jälkiviisaana uudestaan lapsia, jos tietäisitte, millaista se on?
Kommentit (35)
Ilman muuta! Kaikki on ollut parempaa kuin kuvittelin.
Luulen, että jos rehellisesti kysytään, vastaus on melkein keltä tahansa ei.
Kyllä. Ihan parastahan mun lapset ovat, kaikesta hankaluudestakin huolimatta. Mutta joitain päiviä kyllä voisin vaihtaa pois :) En oikein tajua, miten ihmiset kokevat lapset niin vaikeiksi...
Uskon vahvasti, että mikäli joku onnistuisi kertomaan millaista elämä lasten kanssa on ei kukaan hankkisi niitä.
Jälkiviisaana en muuttaisin lasten isän kanssa yhteen asumaan alun perinkään.
Lapsia on jo kolme joten kyllä tämä on tehty uudestaan ja uudestaan.
Tahtoisin vielä neljännenkin, mutta vauva-aika on sen verran raskasta että jätän väliin. Liian monen vuoden univelat on nyt takana ja loppu elämä täysiä öitä edessä.
Lapset on ollut ja on parasta mitä minulle on tapahtunut. En kuitenkaan ole mikään äiti ihminen sillä tavalla että pitäisin kerhoista/ leikkimisestä tai ulkoilusta.
Asiassa kuin asiassa on hyvät ja huonot puolensa, elämäänsä kannattaa haalia niitä asioita joista kokee saavansa enemmän takaisin kuin antavansa.
Ehdottomasti. Lapset ovat jo isoja teinejä ja olen saanut tästä niin paljon. Kun on antanut paljon on saanut vielä enemmän.
Tottakai. Minulla vauvakuumetta ei tullut koskaan, ihan järjellä ja harkinnalla miehen kanssa päätettiin haluta lapsia. Ensin yksi, ja sitten taas harkinnan jälkeen toinen. Olimme onnekkaita siten, että toiveemme toteutui. Tietysti alkuvuosiin mahtui väsymystä, valvomista jne, mutta meillä arki on silti kantanut ja ollut hyvää, parisuhdekin vaan lujittunut vuosien myötä.
Jälkiviisaana en syntyisi uudestaan, jos tietäisin millaista se on.
Vierailija kirjoitti:
Uskon vahvasti, että mikäli joku onnistuisi kertomaan millaista elämä lasten kanssa on ei kukaan hankkisi niitä.
Miten nuorille saisi välitettyä tämän tiedon? Lukioissa ja kouluissa pitäisi puhua lapsiperhearjesta rehellisesti. Kaikesta siitä, mitä lasten hankkiminen tarkoittaa. En usko, että kukaan lapsia hankkiva osaa ajatella niitä asioita etukäteen. Näkymä ulottuu vain vauvavuoteen, siitä eteenpäin ei ole mitään mielikuvaa. Mutta ne eivät lakkaa olemasta vauvavuoden jälkeen, päinvastoin. Jos sanomaa levitettäisiin, moni voisi jättää lapset tekemättä ja saisi kivemman elämän.
"Asiassa kuin asiassa on hyvät ja huonot puolensa, elämäänsä kannattaa haalia niitä asioita joista kokee saavansa enemmän takaisin kuin antavansa."
Tämä on totta. Jos ei keksi tai tunne hyvää syytä hankkia lapsia niin kannattaa antaa olla
Kyllä todellakin. Halusin äidiksi, mutta en arvannut että se olisi näin hauskaa ja palkitsevaa. Haluaisin vielä kolmannenkin.
Voisin elää saman uudelleen. Pikkulapsiaikaa jo 27 vuotta. Harmittaa että tämä loppuu aikanaan.
Todellakin hankkisin. Lapset on ihan parasta elämässä. Meillä on jo teinejä, mutta en ole koskaan kokenut elämää lasten kanssa millään lailla painajaiseksi. Rankkaa on joskus ollut, mutta aika harva kai selviää elämästä ilman mitään hankaluuksia.
Mistä ihmeestä on tullut tää ajatus, että elämä lasten kanssa olisi jotenkin aivan mahdotonta ja kamalaa, että oikeen jälkikäteen muka enemmistö katuu sitä, että on hankkinut lapsia.
Kyllä lapseton elämä on niin paljon helpompaa.